Elon Musk – visionääri vai tosielämän Bond-pahis?

[Aapee79]

Sorry, voin jakaa tietoa, en ymmärrystä.

Ei nyt tarvitse vittuilla heti, mutta kartellilakiahan tuo ei riko missään universumissa, edes USA:ssa.

Vai odotatko ihan suuriakin vahingonkorvauksia yhtiöiltä X:lle? Katsellaan vuosien päästä, että kumpi oli oikeassa. Sitten saat vittuilla.

 

[Supervision]

Odotellaan Muskilta mustaa valkoisella.

Ko. Firmat voisivat kukin laittaa tiedotteen jossa ilmoittavat etteivät halua enää mainostaa x:ssä koska se ei sovi enää firman arvoihin. Piste.

Kyllähän Muskin tulon jälkeen x:n kestiverto käyttäjäprofiili muuttuu sitä enemmän mitä enemmän aikaa kuluu twitter-ajoissa - joten ehkäpä muuttuva kohderyhmä ei ole se johon mainostaaloja halutaan laittaa.

Musk vetelee aamumuroissa ketamiinia jonka haittavaikutuksiin kuuluu vaikkapa hallusinaatiot. Silloin kun hommelit ei mene niinkuin suuri nero on laskeskellut, kyseessä on pakko olla salaliitto eihän siinä muuten olisi mitään järkeä.

 

[Dynamo]

Ei nyt tarvitse vittuilla heti, mutta kartellilakiahan tuo ei riko missään universumissa, edes USA:ssa.

Vai odotatko ihan suuriakin vahingonkorvauksia yhtiöiltä X:lle? Katsellaan vuosien päästä, että kumpi oli oikeassa. Sitten saat vittuilla.

Ne jenkkien antitrustilait ovat vähän erilaisia kuin Suomen kartellilait. Sherman antitrust act (suomenkieliset wikisivut).

Tämä oli varmaan mun mokani, kun ensimmäisessä tähän aiheeseen liittyvässä viestissäni mainitsin sanan kartelli. Kielletty kilpailunrajoitus olisi varmaan parempi termi. Kilpailunrajoituksia voi siis olla muutoinkin kuin kartelleissa. Enkä mä ole tässä X:n puolella tai vastaan. Kuten totesin, mielenkiintoinen kanne.

 

[tommy36]

Luepa tuo aiempi uudelleen. Yritykset eivät saa keskenään sopia siitä, että jotakin firmaa syrjitään. Valio voi olla myymättä Lidl:lle maitotuotteitaan. Mutta jos Valio, Arla, Porlammin Osuusmeijeri, Satamaito, Maitokolmio ja muut meijerit keskenään sopivat (kartelli), etteivät myy tuotteitaan Lidl:lle, ollaan ongelmissa.

Prosessi on sitten oma juttunsa. Kilpailuviranomaisilla on kartellitutkimuksissa erittäin laajat valtuudet, eri maissa tietysti vähän erilaiset, mutta lähtökohtaisesti siis hyvin laajat valtuudet. Suomessa KKV tutkii näitä. Vinkki: jos KKV:n heput tulevat ovesta sisään ja takavarikoivat aineistoa tutkittavaksi, niin vaikka henkilöllä olisi kotiavaimet vahingossa joutuneet pahvilaatikkoon sinetöidyn oven taakse, niin niitä ei sitten kannata hakea sieltä rikkomalla suljetun tilan sinetti. Seuraus voi olla firmalle erittäin merkittävä.

Ymmärsin kyllä, mutta hatusta Han tämä on vedetty, ja toivottavasti johtaa yhä useamman yrityksen itsenäiseen päätökseen jättää x:ssä mainostamiset.

Ja vaikka nyt olisivatkin keskenään mahdollisesti toisensa tunteneet ihmiset todenneet, että meijän firma ei enää perseen palvelussa mainosta, ja kaveritkin tulleet samaan johtooäätökseen, niin se on vielä kaukana mistään kartellipäätöksestä.

Kun lisäksi kyseessä ei ole myynnistä kieltäytyminen, vaan täysin perustelluista syistä kieltäytyminen OSTAMASTA toiselta, niin ihan vähän ollaan hakoteillä, sillä kilpailua ei mitenkään estetä, vaan valitaan ainoastaan ettei osto tältä toimijalta sovi omiin atvoihin, niin jätetään tekemättä.

Se nyt vielä puuttuisi, että yrityksien, saati yksityisten, olisi pakko ostaa mulkerolta, koska kartelli.

Kuka idiootti noita lakeja on edes laatimassa, jos pitää toisen pakon edessä heittää rahat ikkunasta.

 

[tommy36]

Ne jenkkien antitrustilait ovat vähän erilaisia kuin Suomen kartellilait. Sherman antitrust act (suomenkieliset wikisivut).

Tämä oli varmaan mun mokani, kun ensimmäisessä tähän aiheeseen liittyvässä viestissäni mainitsin sanan kartelli. Kielletty kilpailunrajoitus olisi varmaan parempi termi. Kilpailunrajoituksia voi siis olla muutoinkin kuin kartelleissa. Enkä mä ole tässä X:n puolella tai vastaan. Kuten totesin, mielenkiintoinen kanne.

Avaatko vielä mikä tässä istuu ajatukseen kilpailurajoituksesta. Sitä toki rajoittaa, jos toinen ei suostu myymään, mutta miten joku pakko-ostaminen voisi tulla kysymykseen. Seinähullua koko juttu.

Seuraavaksi haastetaan kaikki jotka eivät osta teslaa.

 

[Creed Bratton]

Avaatko vielä mikä tässä istuu ajatukseen kilpailurajoituksesta. Sitä toki rajoittaa, jos toinen ei suostu myymään, mutta miten joku pakko-ostaminen voisi tulla kysymykseen. Seinähullua koko juttu.

Seuraavaksi haastetaan kaikki jotka eivät osta teslaa.

Sen enempää shermaneita tuntematta voisin kuvitella tuossa tutkittavan sitä, että ovatko nuo yritykset keskenään sopineet lopettaneensa X:ssä mainostamisen, jotta voivat painostaa X:ää laskemaan hintoja.

Toki onko Elon ahneuksissaan nostanut hintoja tai liioitellut tavoitettavia käyttäjiä on asia erikseen.

Samalla sitä tällainen yksinkertainen kuluttaja luulee, että sieltä voisi vaan poistua, koska ei enää arvot kohtaa kyseisen lafkan käyttäjien tai omistajan kanssa.

 

[Dynamo]

Sen enempää shermaneita tuntematta voisin kuvitella tuossa tutkittavan sitä, että ovatko nuo yritykset keskenään sopineet lopettaneensa X:ssä mainostamisen, jotta voivat painostaa X:ää laskemaan hintoja.

Toki onko Elon ahneuksissaan nostanut hintoja tai liioitellut tavoitettavia käyttäjiä on asia erikseen.

Samalla sitä tällainen yksinkertainen kuluttaja luulee, että sieltä voisi vaan poistua, koska ei enää arvot kohtaa kyseisen lafkan käyttäjien tai omistajan kanssa.

Tässä taitaa olla idean ydin. Lisäksi en ole ihan varma tarvitaanko edes vaatimusta hintojen laskemiseksi. Vrt. isojen mainostajien keskinäinen sopimus jotain muuta mediayhtiötä kohtaan, jossa sopivat, että miljardien mainostulot jäävät saamatta, jos lehden linja ei muutu. Motiivi kilpailun rajoittamiselle (yhteinen sopimus isojen toimijoiden kesken) ei siis välttämättä ole raha. Riittää, että sopimus kilpailun rajoittamisesta on tehty, motiivista riippumatta.

Yksittäinen firma saa siis lopettaa mainostamisen X:ssä. Se ei ole ongelma. Ongelma on, jos suuret mainostajat sopivat keskenään järjestelystä, jossa rajoittavat mainostamista X:ssä. Tässä X siis on, yllättävää kyllä, ajamassa vapaata kilpailua ja epäilee, että kilpailunvapautta on laittomasti rajoitettu sopimuksilla.

 

[Ötökkä]

Samalla sitä tällainen yksinkertainen kuluttaja luulee, että sieltä voisi vaan poistua, koska ei enää arvot kohtaa kyseisen lafkan käyttäjien tai omistajan kanssa.

Totta kai voi? Ei kai kenelläkään ole mitään velvollisuutta OSTAA mainostilaa mistään.

 

[Creed Bratton]

Totta kai voi? Ei kai kenelläkään ole mitään velvollisuutta OSTAA mainostilaa mistään.

No niinhän sitä luulisi, mutta silti siellä oikeudessa ollaa .

 

[Mediakuutio]

Luepa tuo aiempi uudelleen. Yritykset eivät saa keskenään sopia siitä, että jotakin firmaa syrjitään. Valio voi olla myymättä Lidl:lle maitotuotteitaan. Mutta jos Valio, Arla, Porlammin Osuusmeijeri, Satamaito, Maitokolmio ja muut meijerit keskenään sopivat (kartelli), etteivät myy tuotteitaan Lidl:lle, ollaan ongelmissa.

Prosessi on sitten oma juttunsa. Kilpailuviranomaisilla on kartellitutkimuksissa erittäin laajat valtuudet, eri maissa tietysti vähän erilaiset, mutta lähtökohtaisesti siis hyvin laajat valtuudet. Suomessa KKV tutkii näitä. Vinkki: jos KKV:n heput tulevat ovesta sisään ja takavarikoivat aineistoa tutkittavaksi, niin vaikka henkilöllä olisi kotiavaimet vahingossa joutuneet pahvilaatikkoon sinetöidyn oven taakse, niin niitä ei sitten kannata hakea sieltä rikkomalla suljetun tilan sinetti. Seuraus voi olla firmalle erittäin merkittävä.

Vedät vähän mutkia suoriksi. Vaikkapa esimerkkisi tilanne: eihän tuollaisellakaan boikotilla pyritä saamaan mitään hintaetua itselle tai saada muodosteta meijeri-alan monopolia. Boikotoivat firmat toimivat aivan eri alalla kuin tämä ”uhri” eivätkä varsinaisesti saa mitään hyötyä tuosta, vaan sopivat yhteisesti etteivät halua tukea arvojensa vastaista yritystä.

Lähinnähän tuolla toiminnalla saattavat nostaa oman somemainontansa hintaa kun yksi taho jolla mainontaa voidaan kilpailuttaa poistuu vaihtoehdoista.

 

[Ötökkä]

Vedät vähän mutkia suoriksi. Vaikkapa esimerkkisi tilanne: eihän tuollaisellakaan boikotilla pyritä saamaan mitään hintaetua itselle tai saada muodosteta meijeri-alan monopolia. Boikotoivat firmat toimivat aivan eri alalla kuin tämä ”uhri” eivätkä varsinaisesti saa mitään hyötyä tuosta, vaan sopivat yhteisesti etteivät halua tukea arvojensa vastaista yritystä.

Lähinnähän tuolla toiminnalla saattavat nostaa oman somemainontansa hintaa kun yksi taho jolla mainontaa voidaan kilpailuttaa poistuu vaihtoehdoista.

Ja nykyisessä polarisaatiossa moni yritys menettäisi asiakkaita mainostamalla X:ssä. Musk on sotkeutunut politiikkaan niin vahvasti, että boikotit siellä aktiivisille yrityksille on todennäköisiä.

Eli yritykset maksaisivat Muskille siitä että menettävät asiakkaita. Vaikuttaa hyvältä diililtä.

Poistin itse x-tilini tänään.

 

[Mediakuutio]

Tässä taitaa olla idean ydin. Lisäksi en ole ihan varma tarvitaanko edes vaatimusta hintojen laskemiseksi. Vrt. isojen mainostajien keskinäinen sopimus jotain muuta mediayhtiötä kohtaan, jossa sopivat, että miljardien mainostulot jäävät saamatta, jos lehden linja ei muutu. Motiivi kilpailun rajoittamiselle (yhteinen sopimus isojen toimijoiden kesken) ei siis välttämättä ole raha. Riittää, että sopimus kilpailun rajoittamisesta on tehty, motiivista riippumatta.

Yksittäinen firma saa siis lopettaa mainostamisen X:ssä. Se ei ole ongelma. Ongelma on, jos suuret mainostajat sopivat keskenään järjestelystä, jossa rajoittavat mainostamista X:ssä. Tässä X siis on, yllättävää kyllä, ajamassa vapaata kilpailua ja epäilee, että kilpailunvapautta on laittomasti rajoitettu sopimuksilla.

Käsitääkseni jotta tuo olisi ongelma pitäisi yrityksien toiminnan tarkoituksena olla kilpailun rajoitoittaminen tai hyödyn saaminen itselle. Järjestely kuitenkin todennäköisesti on heille jopa taloudellisesti negatiivinen kun rajoittavat mahdollisuuksien kilpailuttaa mainostilaa. Ketään ei suljeta markkinoilta eikä käsittääkseni muita yrityksiä ole pakotettu liittymään boikottiin.

Sinänsä kuitenkin hämmentävää, että täysin eri aloilla toimivat yritykset olisivat jotenkin virallisesti (tai edes epävirallisesti) käyneet jotain vakavasti otettavia neuvotteluja ja päätyneet yhdessä boikotoimaan X:sää. Miksi heidän pitäisi tuollaisesta asiasta yhteisesti sopia kun eivät edes kilpaile keskenään. Eivätkä kilpaile X:n kanssa.

Jos nyt lopuksi vielä leikitellään fiktiivisellä kuvitelmalla jossa fiktiivinen yritys Valmartti on todella suuri kauppaketju Yhdysvalloissa. Valmartti ja sen omistaja sitten päättäisi tukea rahoillaan natseja ja levittäisi kaikenlaista natsimyönteistä ja juutalaisvastaista propagandaa. Sitten kuvitellut yritykset Leko, Ziemens, Huuko Possi ja Bebsi julkaisivat kannanoton etteivät enää myy tuotteitaan kyseiselle kauppaketjulle koska se toimii heidän arvojensa vastaisesti (tai vaihtoehtoisesti eivät osta enää kyseiseltä myyjältä mitään). Aikamoista saisi olla jos kyseisten yritysten todettaisiin tuolla rikkovan lakia.

 

[jussi57]

Minusta tätä kannattaa verrata kaikenlaiseen standardointiin joita on tuhansilla eri aloilla.
Otetaan vaikka koneenrakennusteollisuus joka on joskus muinoin kerääntynyt keskustelemaan että olisi kivaa jos metalliteollisuus tuottaisi standardoituja tuotteita ja sellaisia joita me halutaan ostaa ja he päättävät että he haluavat ostaa M8 ja M10 pultteja ja muttereita ja kertoivat tämän metalliteollisuudelle.

Tällainen standardointi luo edellytykset tehokkaalle kilpailulle koska kaikki muttereittenvalmistajat tietävät minkälaisia muttereita asiakkasfirmat haluavat ja he voivat kilpailla muttereitten kestävyydellä ja hinnalla.

Nyt yksi mutterinvalmistaja päättää että minäpä en haluakaan tuottaa sellaisia muttereita joita asiakkaat ovat kertoneet haluavansa ostaa vaan minä alan valmistaa 9.334 millimetrin pultteja ja muttereita. No asiakkaat eivät tällaisista pidä ja eivät niitä osta.

Onko tämä muinainen asiakafirmojen yhteenkerääntyminen standardointia varten ja myöhempi asiakkaitten haluttomuus ostaa tuotetta jota he eivät halua, onko se laitonta ja kilpailunrajoittamista?

Minusta tämä vertailu kuvaa varsin tarkasti mitä X on tehnyt. Twitter valmisti sellaisia tuotteita joita asiakkaat olivat ilmaisseet haluavansa ostaa. X muutti tuotetta erilaiseksi ja asiakkaat eivät uudesta tuotteesta pitäneet ja eivät ostaneet.