Kolmannessa erässä hiukan taas päästiin yrittämään hyökkäämistä, mutta siihen hyökkäyssiniselle se viimeistään tyrehtyi, kun joka saatanan jätkä pelkää. Ei ole muulla selitettävissä tuo, että sitä syöttöä haudotaan niin kauan, että okolme hyökkääjää on siinä sinisellä pysähtyneenä ja saadaan se pakkikin siihen mukaan vielä. Parhaassa tapauksessa tästä onnistui vielä neppaus päätyyn, taidettiin pari kertaa saada siitä kiekko karvattuakin, mutta pääasiassa Blues otti karkin aika helposti. Blueshan pelasi keskialueen tosi fiksusti ja vaikeaksihan nuo sen avaamisen tekivät, mutta oli siellä potentiaalisia lähtöjä Ässillä paljon silti.
Ja kokeilikohan Umi kolme vai neljä kertaa noissa ylivoimissa samaa, itse ajaa keskelle veivaten, ja joka ikinen kerta se kiekko lyötiin lavasta keskialueelle. Pelin kulkiessa Umi oli yv:lle ja Ässille taivaan lahja. Nyt hän on pelkkä rasite. Mielialapelaajahan tuo on silti, jostain äkkiä jotain piristyspillereitä sille, josko vaikka tulis hyvälle tuulelle.
Ja lopuksi Hirsi, tässä sulle teksti, jonka voit laittaa Tori.fi:hin:
Ostetaan selkäranka, joka ei katkea ensimmäisestä takaiskusta.