Laitetaan nyt Ruotsipelistäkin jotain, vaikka täällä jo oleelliset on jo läpi käytykin.
Ensimmäisestä erästä lähtien ei tainnut olla mitään epäselvyyttä siitä kenen kortit on paremmin jaetut. Ruotsi pelasi yllättävänkin hidasta peliä ottaen huomioon sen, että sieltä myös löytyy hyökkäyspuolelta kevytjalkaisia kavereita ja Mårtsin tyypillinen Ruotsi pelaa yllättävänkin rohkeasti ja aggressiivisesti (Toki ottaen huomioon materiaalin). Suomi kuitenkin pakotti Ruotsin aivan kuten Venäjänkin hitaisiin lähtöihin asettamalla pelaajat reagoimaan Ruotsin kuvion mukaisesti. Kiekollinen peli oli Ruotsilta melko huolimatonta ja peli meni kuskailuksi, millä Suomi sai katkottua keskialueella jatkuvasti Ruotsin hyökkäykseen lähdöt ja kiekon kuskaamiset. Näinköhän ensimmäisessä erässä kertaakaan Ruotsin heittävän painetta päätyyn punaviivan jälkeen (korjatkaa ihmiset), kuitenkin melko aseettomalta näytti. Jäähyt rikkoivat Suomen peliä ensimmäisessä erässä ja siksi siitä ei ole paljoa jälkipolville kerrottavaa muutakun kapteeni Leksan komea vastahyökkäyksestä suoraviivaisesti toteutettu avausmaali. Hyvässä vireessä olleen ykkösketjun peli oli melko näkymätöntä avauserässä, mitä selittää jäähyjenkin määrä Suomella. Sen sijaan neloskenttä Koivisto - Sallinen - Pakarinen esiintyi todella pirteästi alusta lähtien.
Toisessa erässä Suomi pysyi edelleen hyvin pelin alla, ja voitti järjestään kaksinkamppailut Ruotsia vastaan. Viisikkopelissä Suomella ei ollut mitään ongelmia. Ruotsi ei kyennyt missään vaiheessa yv:lläkään kunnon ratkaisuihin, vaan esimerkiksi Tsekkejä vastaan ''kaksi marjaa'' - maalia ohjannut Pär Åslund oli tarkasti vartioitu ja Ruotsin kiekon liikuttelusta ja luovuudesta näkyi jotenkin viime kevään ylivoimatehottomuus poislukien Sedinit ja kunkku Loui. Hyvin Suomalaiset myös antavat tilaa Engrenille nähdä kiekot viivalta kuten Franssonin ja Kronwallin pommit, maalinedus oli myös hienosti pidettynä, eikä sinne Ruotsalaiset päässeet kukkoilemaan saati tekemään mitään vaarallisia asioita. Ykkösketju sitten alkoi myös löytyä kuvasta, ensiksi 2-0 maalin muodossa ''Osalan erikoisella'' (Ruotsalaispelaaja kadotti kiekon dumarin jalkoihin maalinkulmilla, josta Osala tsippaa ohi hölmistyneen veskarin). Sitten meidän oma ''Henrik Sedin'' Jori Lehterä nopean katkon ansiosta pääsee 2vs1 hyökkäykseen ja näyttää sitä uskomatonta pelinlukutaitoaan, jossa hän kuuluu aivan Suomen parhaimmistoon (Sääli vain ettei hänelle se NHL kelvannut) ja tarjoilee namupassin suoraan Salmiselle josta on helppo työ lakaista kiekko sisään. Tämä maali käytännössä katkaisee Ruotsin pelaajilta sen kuuluisan selkärangan ja viimonen kymppi onkin sitten sitä vanhaa kunnon CCCP vs Oolannin sudenpennut iloista neppailua, jossa ei ollut epäilystäkään siitä kuka hommaa pyörittää. Jormakalle jo kolmas osuma turnauksessa, kuin Kanala ikään superpesisfinaaleissa komea NHL:mainen ''loppuun asti'' maali ilmasta vähän ''Konnamaiseen'' tyyliin.
Kolmannen erän ensimmäiseltä kympiltä jos joku saa jotain käsitystä, sillä noin 12 minuuttia kellosta katsottuna meni ohi kansainvälisen kuvayhteyden takia, mutta lieni kuitenkin pelin lopputuloksen kannalta kosmetiikkaa. 5-0 loppunumerot komeasti Lepistöltä pelattu vähän samanlaiseen tyyliin kuin Venäjää vastaan viime mömmöm kisoissa, lämysyöttö tällä kertaa Osalalle.
Maalivahtipelistä: Koko turnauksen Gf/Ga luvut 10-1 Engrenin ja Koskisen osalta yhteensä kertokoon sen ettei tainnut kovin paljoa tulla kritiikkiä ainakaan tähän suuntaan. Puolustus hoiti hienosti omansa, eikä sanalla sanoen hampaaton Ruotsi kyllä aivan huippupaikoille päässyt että olisi Engrenin tasoista maalivahtia edes pelottanut olla siellä. Hienosti sijoittui jälleen ja ennenkaikkea näki, eikä sylkenyt kiekkoja eteenpäin, vaan pelasi niinkuin Suomalaisille maalivahdille opetetaan, ohjasi kulmiin. Hienosti myös palautui torjunnasta, ja pääsi suhteellisen nopeasti myös tyhjälle kulmalle peittämään tulevat laukaukset. Loistavaa peliä jälleen kerran ja ehdottomasti ansaitsi siitä vähän urqusnellia kotiinviemiseksi :D.
Puolustuspelistä: Koko turnauksen kannalta ajateltuna erittäin positiivinen kuva jäi myös tästä osa-alueesta. Tässä pelissä kamppailuvoima oli valovuoden Ruotsia edellä mihinkä tämä reagointipeli sopi niin hyvin, että jos Ruotsalaiset kiekkoon pääsivätkin, meni se yksinpuskemiseksi ja laitaan pyörimiseksi. AV:lla painoton laski vähän alas, missä oli kuitenkin ajatuksena lähinnä scoutata se Åslund ja hänellä tod.näk tuleva syöttö keskelle pois. Alivoimalla etenkin Korpikari Lajunen näyttivät isännän otteita eivätkä antaneet sen kummemmin hurrin huseerata ja marista siellä leijonareviirillä. Hyökkäävämmät kaverit sitten rohkeasti tekivät nousuja hyökkäysalueella myös kulmiin ylimmiksi, jolloin Ruotsin pakkaa saatiin väsytettyä toden teolla. Puolustus katkoi tänään hienosti keskialueelta Ruotsin hyökkäysyritykset ja viisikkopuolustus kokonaisuutenaan oli erittäin toimivaa tänään. Yksittäisiä nimiä on vaikea nostaa jalustalle, mutta etenkin Lepistö, Kousa, Hietanen, Mäntylä tutut nimet rakentelivat vaisun Ruotsin kumoon näyttämällä ehkä jopa kiekollisesti niin paljon loistavimmilta, kuin mitä he ehkä aivan kansainvälisellä tasolla todella ovatkaan. Kokonaisuutena erittäin loistavaa peliä puolustukselta jälleen kerran.
Hyökkäyspelistä: Pelin energisintä antia alussa alkoi näyttää Savinainen - Koskiranta - Komarov ja etenkin neloskenttä Koivisto - Sallinen - Pakarinen, jotka loivat useita huippupaikkoja nopeilla siirroilla, nepaten aika-ajoin muutamalla syötöllä koko Ruotsin puolustuspelin riekaleiksi. Sallinen tarjoili pari kertaa aivan täydelliselle tontille Koivistolle ja Pakariselle, nuorukaisella ei tänään vaan ihan onnistunut viimeistelyn kanssa, mutta hänestä tullaan kuulemaan vielä ja ihan kelpo maalintekijäksi on potentiaalia Iirolla. Ykköskenttä löysi itsensä kuvasta paremmin toisessa erässä, jossa se jo dominoi kahdella komealla maalilla itsensä niskan päälle koko peliä ajatellen. Osalalle vielä tilille 2min mutta 2+1 kertoo siitä, että kun syö lautasmallin mukaisesti ja treenaa tarpeeksi niin tulosta alkaa myös hyökkäyspään tehojen suhteen tulla, eikä pikkuasiat tulosta rajoita, hieno pelaaja kertakaikkiaan hänkin. Hyökkäyspelin tempo yllätti ehkä hiukan ruotsalaiset, tosin Liigan tempo on aina ollut piirun verran SHL:ää kovempi, mutta kovuus ja kaksinkamppailut vietiin myös kovalla prosentilla hyökkäyspäässä ja nopeat vastahyökkäykset sulkivat ruotsalaisia pelin ulkopuolelle aika paljon. Maalipaikatkin taisivat mennä aika selkeästi Suomen hyväksi koko ottelussa joten myös hyökkäys pelasi mallikkaasti tänäänkin.
Koko Tsekin turnaus tiivistettynä:
Suomi oli alusta alkaen hyvin sisäistänyt Erkan tuoman pelitavan ja sisäänajona se onnistui niinkuin toivoa saattaa. Entistä nopeampi ja reagoivampi pelitapa oli onnistunut ''wake up call'' - herätys pelaajille ja Tamin kuuluisa 95% keskittyminen = 50% suoritus oli lähinnä vain pientä siihen verrattuna mikä se suoritustaso Leijonilla oli turnauksen peleissä. Maalivahtipeli ja erikoistilanteet olivat varsin valmiita ottaen huomioon poikkeuksellisen ajankohdan arvoturnausvuoden takia. Mielenkiinnolla kyllä jäämme odottelemaan herkullista maajoukkuekautta, jossa panosta riittää aivan varmasti tulevia EHT turnauksia myöden aina sinne kauden päätavoitteeseen Olympialaisiin ja MM-kisoihin.