Ensi yönä se sitten alkaa Battle of Albertalla. Itse veikkaan Oilersin kamppailevan perinteitä kunnioittaen siitä viimeisestä pudotuspelipaikasta pitkälle kevääseen. Luoteinen divisioona on mielestäni edelleenkin NHL:n kovin/ tasaisin, joten Oilers voi yhtä hyvin olla divisioonansa ykkönen kuin sen viimeinen. Ajattelin tässä tehdä pienen vertailun tämän hetkisen joukkueen ja viime kauden aloittaneen joukkueen välillä.
Maalivahdit:
Vuosi sitten molemmilta maalivahdeilta (Markkanen ja Conklin) jäivät harjoituspelit väliin loukkaantumisten vuoksi, mikä tietysti aiheutti huolta erityisesti pienentyneiden varusteiden takia. Periaatteessa kauteen lähdettiin kuitenkin melko luottavaisin mielin vaikka varsinainen ykkösveskari puuttuikin. Lopulta maalivahtitilanne alkoi kuitenkin olemaan lähes katastrofaalinen ja ainoastaan Rolosonin hankkiminen pelasti joukkueen. Nyt tilanne vaikuttaisi tältä osin olevan selvästi parempi Rolosonin kantaessa vastuun ja Jussin pystyessä pelaamaan paineettomammin selvänä kakkosena.
Puolustus:
Viime syksyn puolustajista ovat lähteneet Pronger, Ulanov ja Cross. Tilalle ovat tulleet Tjärnqvist, Greene, Smid ja Hejda. Prongerin lähtö on tietysti korvaamaton juttu (vaikkei mies heti syksyllä mikään sateentekijä vielä ollutkaan), mutta toisaalta Ulin ja Crossin tilalle on mielestäni saatu paremmat miehet. Puolustuksesta puuttuu nyt viime kauteen verrattuna se terävä kärki, mutta syvyyttä ja leveyttä on enemmän. Kokonaisuutena puolustus on ehkä hieman heikentynyt, muttei mielestäni niin paljoa kuin yleensä ajatellaan (nimenomaan puolustussuuntaan, yv-pakki Prongsin tilalle tietysti puuttuu).
Hyökkäys:
Muistelisin, että hyökkäys oli viime syksynä iso kysymysmerkki. Ykkössentteriksi olivat tarjolla Horcoff ja Peca (?) eli homma vaikutti aika heikolta ja sentteritreidin perään taisin itsekin huudella. Reasoner oli itsestäänselvyys puolustavaksi sentteriksi ja Stollilta ei oikein kukaan tainnut odottaa mitään. Nyt Peca on vaihtunut Sykoraksi mutta muuten sentterit ovat pysyneet samoina. Odotukset Horcsin ja Stollin suhteen ovat tietysti nousseet selvästi ja tilanne onkin mielestäni aika positiivinen (varsinkin kun takaa on tulossa nuoria senttereitä kamppailemaan pelipaikoista). Pecan tasoista puolustavaa sentteriä ei nyt ole mutta hyökkäyssuuntaan pitäisi löytyä enemmän taitoa kuin viime vuonna.
Laituritilanne on myöskin mielestäni parantunut huomattavasti. Vuosi sitten tietysti odotettiin taas sitä Dvorakin huippukautta, mutta kuitenkin mielestäni odotukset Lupulin suhteen ovat realistisemmat kuin mitä ne Dvon suhteen olivat. Raffilla on taas hyvä kausi alla ja parempien ketjukavereiden rinnalla voi odottaa vieläkin tuhoisampaa tahtia. Pisanilta odotettiin viime syksynä vahvaa puolustuspelaamista, mutta nyt voidaan lisäksi odotella maaleja. Hemsky on taas vuoden kokeneempi ja vaikka mieheltä viime syksynäkin odotettiin tehopisteitä, oli jengin sisäisen pistepörssin voitto itselleni kuitenkin yllätys. Nelosketjustakin löytyy tänä vuonna enemmän liikettä, kun Harvey ja Laraque ovat poistuneet joukkueesta.
Ainoa asia missä hyökkäyksessä on mielestäni nyt ehkä menty huonompaan suuntaan, on enforcerin puute. Vaikka Shorshin pelillinen panos oli pieni, niin toimi hän silti pelotteena ja saattoi vaikuttaa vastustajien pelaamiseen (vaikka vaikeaa sieltä pressiboxista onkin pelotella). Uskon kuitenkin, että tänäkin vuonna hanskat tippuvat tarvittaessa ja mitään ongelmia tästä ei lopulta aiheudu. Totuushan kuitenkin on, ettei Georges olisi enää mahtunut edes kokoonpanoon.
Hyökkäyspään tilanteen paranemisen voisi ehkä tiivistää siihen, ettei Smyth enää ole kaikki kaikessa jengin hyökkäykselle. Vaikka hän edelleenkin on tärkeä (tärkein yksittäinen?) pelaaja, niin esimerkiksi Ryanin loukkaantuminen ei kaataisi koko jengiä. Vuosiahan (viime kausi oli jo poikkeus) tässä oikeastaan mentiin Smythin kantamana.