Duunipaikan illanvietto

[ferro]

Keilailut, cartingit ja ammuskelut on niiiin vuotta 2004. Miten jatkoaikalaiset viettää iltaa duuniporukan kanssa tällä vuosikymmenellä? Lämmin pussikalja on tietysti yhä paras vaihtoehto, mutta haetaan nyt kuitenkin siihen rinnalle jotain varasuunnitelmaksi.

 

[Savon Detroit]

Pitäisi laissa kieltää koska työpaikka on paikka missä käydään töissä, josta saadaan 8 tunnin rahat ja mistään muusta ei makseta. Oikea oma elämä alkaa kun päästään töistä pois. harva satsaa oikeasti työmaalle mitään sosiaalista aitoa elämää, hyvin harvoin.
Näissä työpaikka-sosiaalisuuskytkyissä on se heikko puoli etteivät ihmiset kuitenkaan toistensa tekemisistä yleensä oikeasti välitä, vaan yhteen kokoonnutaan pelkän työmaastatuksen säilyttämiseksi ymmärtämättä ettei palkkaa siitä saada yhtään enempää. Lisäksi yleensä pelätään tilaisuuksista poisjäämistä työmaalla paitsioasemaan jäämisen takia, eli omat asemat työmaalla heikkenevät kun ei ole naapurityöpöydän paskapäätä vahtimassa vapaa-ajallaan kun ne siat kokoontuu. Se etteivät ihmiset toisistaan oikeasti välitä todistuu sillä että aina kun joku lähtee eläkkeelle tms pois hän unohtuu samantien työpaikan sosiaalisesta kartasta. Ja kun tulee käymään työmaalla, mulkoillaan että mitäs vittua sä täällä teet kun jo pois pääsit?
Kaupungilla otetaan muutama askel sivummalle kun eläkeläinen tulee vastaan, vittu kun se ei huomaisi ettei tarvitse jäädä mummon begonioista löpisemään tai muuta huitusen hevon vitun puutaheinää no oletko ollut terve heheh kävitkö rymättylän kalamessuilla söitkö mustekalan peenistä parsavoihöystöllä juu.

Ainoa oikea yhteisöllinen malli olisi työpaikka jossa kaikilla olisi koko uran ajan alusta asti klu-klux -klan kaapu ja huppu päässä ja numerot nimien tilalla, eikä kukaan tietäisi kenen kanssa on uransa tehnyt töitä koko aikana, niin vältyttäisiin epäaidolta sosiaaliselta paskalta joka on taitavasti kytkytetty työelämään, joka on oikeasti epäelämää. Tai siis, vain työtä eikä mitähän muuta. Ei sitä pelasta syvänmerensukellus serenassa eikä skimbaaminen saharassa. Sulkapallo on kyllä aika kätevä joukkokusetus, sen voi aloittaa kimpassa kun on lopettanut urheilun.

Puolison löytäminen työmaalta sensijaan on mahdollista, jopa todennäköistä ja yleensä se ainoa oikea sosiaalinen tapahtuma, koska molempien intressi on sama, elämänkumppanin löytäminen, sama se tapahtuuko se lopunajan humppatansseissa vaiko työmaalla. Kun intressit ovat samat on miljöö yhdentekevä.

Ai niin, tämähän oli vaan meikäläisen kokemaa: Onneksi on facebook jossa pääsee napista painamalla eroon kaikista sosiaalisista vastuista, työmaan mulkku ei katoa samalla savuna ilmaan ellei nurkan takana grillihiileksi paloittele ja kätke kesämökille kuivamaan seuraavaksi kesäksi piiloon esitutkinnalta : D

Ah, onneksi työura loppui niin saan nauttia vain omasta sisäisestä rikkaudestani X D