Eilisiltana oli montakin ajatusta mieleeni: onko WADA vaiennettu, oliko kyseessä WADA:n mainoskikka vai peloteltiinko tulevia o-urheilijoita isolla pahalla möröllä, joka tulee ja vie mikäli jäät kiinni mömmöjen käytöstä?
Näin kysymyksiin tuskin saadaan vastauksia. Mutta sanon vaan sen, että kyseessä oli vuoden 2002 vedätysten vedätys; iltapäivälehdet odottivat kielipitkällään myyviä lööppejä ja muut tiedotusvälineetkin varsinaista uutispommia, joka ei koskaan räjähtänytkään.
Ennen eilisiltaa pitkin ja poikin virtuaaliyhteisöä kiersi monta dopingkäryhuhua kanadalaisesta jääkiekkoilijasta norjalaiseen maastohiihtäjään. Mitään ei kuitenkaan paljastunut. Huhuilla on kokemukseni mukaan se ikävä puoli, että niissä on aina jotain totta (mitä se vanha kansa ennen sanoikaan?).
Oliko sitten hyvä asia, että WADA:n testeissä ilmeni vain yksi kärähtänyt (joka vielä tässä vaiheessa on epäilys)? No joo, mutta totuus on tärkeätä ja mielestäni WADA ei koko totuutta ole kertonut.