Diablo

[Datsun]

Ketju auki Suomen kovimmalle melodista death metallia soittavalle orkesterille!

Diablo on perustettu vuonna 1995 ja on tähän mennessä julkaissut 5 täyspitkää (ensimmäinen vuonna 2000.) Tahti on parantunut levy levyltä ja etenkin kolme viimeisintä kiekkoa ovat aivan huikeita teoksia. Kokoonpano on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2001 ja tässä piileekin bändin ehdoton vahvuus. Etenkin rumpali Heikki Malmberg sekä kitaristi Marko Utriainen ovat mielestäni poikkeuksellisen taitavia soittajia.

Esikuvia bändillä on varmasti useitakin, mutta kalifornialainen Death voisi ainakin olla yksi. Paremmin asiasta tietävät voivat mielihyvin täydentää!

Ensikontaktini Diabloon oli kesällä 2002 Karmarockin lavalla. Kuulosti OK kamalta, lähinnä mieleeni jäi se kiukku jolla biisit vedettiin läpi. 2004 ilmestynyt Eternium (ja etenkin Read my scars-biisi) veikin sitten miehen mennessään täysin. Myöhempi perehtyminen sanoituksiin on kirvoittanut hyvät naurut, biisien ja levyjen innoittavia teemoja ovat olleen vaikkapa Lahden MM-hiihdot 2001 ja 8 surmanluotia-elokuva. Mukavaa että tätä kamaa tehdään myös pilke silmäkulmassa.

Viimeksi kävin vuoden lopussa Tavastialla tsekkaamassa livekunnon - orkesterihan on nyt juuri menossa Children of Bodomin sekä Cannibal Corpsen kanssa kiertämään Euroopaa. Maaliskuussa taitavat esiintyä Jäähallissa?

Sitä odotellessa.

Virallinen kotisivu

 

[Monipuolisenhuono]

Esikuvia bändillä on varmasti useitakin, mutta kalifornialainen Death voisi ainakin olla yksi. Paremmin asiasta tietävät voivat mielihyvin täydentää!


Virallinen kotisivu

Mä kyllä väitän että DEATH on floridasta. Kunnon döödishän tehtiin ennen ruåtsissa ja floridassa.

 

[Näkkäri]

Esikuvia bändillä on varmasti useitakin

Itselle on tullut aina Meshuggah mieleen Diablosta.

Mutta joo, ihan asiallinen orkesteri. Joskin hieman alkanut häiritsemään se saman jutun pyörittäminen levyltä toiselle. Jotain pientä uudistumista pitäisi ehkä keksiä ihan edes bändin oman mielenkiinnon takia. Toisaalta onhan joku Apulanta soittanut suurinpiirtein samaa biisiä jo iät ja ajat.

 

[Trenchtown]

Diablo, tuo mainio traktorihevipumppu. Itse olen Renaissancen ilmestymisestä lähtien kuulunut bändin faneihin ja olenkin sitä mieltä, että Diablo on parasta mitä suomalaisella metallimusiikilla on tarjota nyt kun Sentenced on jo jonkin aikaa ollut kuopattuna. Levy kerrallaan läpi:

Elegance in Black (2000)

Mielestäni Diablon huonoin levy, tosin myös omalla kohdallani se vähiten kuuntelussa ollut. Princess on mahtava biisi, kun taas Abba -cover Dancing Queen ihan hirvittävä moka, joka olisi saanut jäädä levyltä kernaasti pois. Olen tätä levyä yrittänyt kuunnella, mutta ei vain aukea ja yleensä soittimeen asettaa mieluummin jonkun yhtyeen muista levyistä.

Renaissance (2002)

Räyh! Tämä levy alkaakin sitten sellaisella tykityksellä, että ei voi kuin nyökkäillä hyväksyvästi hymy huulilla. Angel, Icon Of Flesh ja Tunnel Of Pain ovat mielestäni levyn kolme parasta biisiä. Tästä ei sitten huonoa biisiä löydykään, mitä nyt Intomesee Palefacen hiphopilla maustettuna on vähän... noh, väkisin tehdyn kuuloinen, mutta ei se nyt huono ole sekään.

Eternium (2004)

Se on siinä ja siinä, että onko tässä Diablon paras levy. Nygårdin ääni on saanut lisää syvyyttä ja äijien soittaminen taitoa. Jos tämä ei ole yhtyeen paras levy, niin ainakin tältä löytyy Diablon paras biisi, nimittäin The Preacher. Siinä ovat kaikki ainekset kasassa ja muille bändeille oppia, että millainen on täydellinen metallibiisi. Avausraita Symbol of Eternityssä kuullaan Diablolle ominaiseen tapaan jotain erikoisempaa, kun biisi alkaa Henry Theelin kappaleella Rattaanpyörä. Kaikki jäädä joutaa, kaipuu miestä noutaa... Upea levy.

Mimic47 (2006)

Tämä levy aukenee kuulijalleen ehkä kaikkein hitaimmin. Muutaman ekan kuuntelukerran jälkeen oli sellainen fiilis, että ihan hyvin ne pojat edelleen vetää, mutta ei tämä oikein... mutta kyllä se siitä lähti. Jos äskeinen Eternium ei ole Diablon paras levy, niin sitten tämä on. Rebellion of One, Condition Red ja vaikkapa levyn nimikkobiisi Mimic47 ovat sen luokan raivoa ja vihaista äyskintää täynnä, että vanha paatunut hevidiggari voi jälleen hymyillä hyväksyvästi. Tämä on bändin levyistä varmaankin ainoa, jota en koskaan poista kannettavasta soittimestani. Muut levyt vaihtuvat, Mimic47 pysyy.

Icaros (2008)

Levyn avaava Trail of Kings kanteleella soitettuina nälkämaan lauluineen on jotenkin liian rauhallinen ja mauton kappale, jonka jälkeen Living Dead Superstar ei ainakaan paranna vaikutelmaa. Onko Diablo mennyt enemmän valtavirran suuntaan ja ennen kaikkea, eikö tämä ole enää niin raskasta mättöä kuin aiemmin? Ei huolta, levyn kolmosbiisi Bad Sign pitää huolen siitä, että Diablon musiikkiin tottunutkaan ei koe pettymystä, samaa vanhaa vihaa siellä vieläkin on. Ja juuri kun ajattelee, että tässä olikin sitten varmaan levyn paras biisi, niin mitä vielä. Seuraavana ilmoille pamahtaa levyn oikeasti paras biisi, Resign from Life. Lisäksi pitää mainita vielä Through Difficulties to Defeat, Hammer ja Into The Sea, jonka lopussa olevan neljän minuutin hiljaisuuden jälkeen kajahtaa salkkari-Ismon, eli Esko Koveron äänellä: "Mäntyluoto, vittu, nyt mää sekosin". Kovero lukee tuossa kappaleessa kiekkoihmisille tuttuakin tutumpaa merisäätä, varsin hauska lisäys joka ei kuitenkaan pilaa itse kappaletta. Kitaroiden virettä on tiputettu ja musiikki soljuu entistäkin raskaampana, joskin lukuisat woo oo oo oouu -huudot ja vastaavat taas hieman mielestäni pilaavat pakettia. Silti, erinomainen levy tämäkin.

Vähän yksipuolista on näköjään tämä mun teksti, kaikki kappaleet ovat muka perkeleen timanttisia, huonoja biisejä ei ole ollenkaan ja bändi on muutenkin kaikin puolin täydellinen. Noh, eihän se täydellinen ole, mutta todella lähellä sitä. Toivon, että bändi, jolta olen allekirjoituksenikin lainannut, palaa takaisin hieman aggressiivisempaan ja tylympään suuntaan, kun uusi levy joskus ilmestyy. Sitä odotellessa.

Tubesta tähän vielä muutama maistiainen:

Princess

Angel

The Preacher

Condition Red

Resign From Life

 

[Monipuolisenhuono]

Diablo, tuo mainio traktorihevipumppu. Itse olen Renaissancen ilmestymisestä lähtien kuulunut bändin faneihin ja olenkin sitä mieltä, että Diablo on parasta mitä suomalaisella metallimusiikilla on tarjota nyt kun Sentenced on jo jonkin aikaa ollut kuopattuna.

Kokeileppa The Scourgeria, pesee Sentencedin mennen tullen.

 

[Trenchtown]

Kokeileppa The Scourgeria, pesee Sentencedin mennen tullen.

Lähe menee vielä ku pääset!

The Scourger on toki ihan mukavaa mättöä, mutta ehkä hiukan liian trashia minulle. Dark Invitation to Armageddon löytyy hyllystä, mutta ei minun mielestäni nouse lähellekään Sentencedin, Diablon tai vaikka minulle kohtalaisen uuden tuttavuuden (kiitos Jatkoaika) Pain Confessorin tasolle. Mutta makunsa kullakin, ei siinä.

 

[Datsun]

Mä kyllä väitän että DEATH on floridasta. Kunnon döödishän tehtiin ennen ruåtsissa ja floridassa.

Tottakai, olet oikeassa. Mitä oikein ajattelin! Häpeällistä!

 

[Trenchtown]

Tuli mieleen, että Korroosio.fi teki joskus viime kesänä suhteellisen pitkän jutun Diablosta Icaroksen ilmestymisen jälkimainingeissa. Kannattaa lukea, jos ei sitä ole jo tehnyt. Äänessä Rainer Nygård ja Kuula Utriainen.

 

[ipaz]

Tässähän tuo on pyörinyt taustalla Diablon tuotanto randomilla koko illan. Viikko sitten lauantaina tuli käytyä Tampereen Klubilla taas kerran katsastamassa ja vaikka Kuula Utriainen ei kitarassa ollutkaan, niin meno oli rehdin reipasta. Vaviskaa Eurooppa!! Metallican jätkätkin muuten kehuivat bändiä ennen stadionin keikkaa, vaikka kuulivatkin sen vain jostain kaukaa. Tai ainakin Hammet jotain sen suuntaista jossain haastattelussa höpisi ja harmitteli kun ei nähnyt vetoa.

Itselleni Eternium on SE levy ja varsinkin biisi The Preacher. VOI PERKELE!

 

[Sartar]

Kyllähän Diablo on kolissut aina ,aivan sieltä alusta asti. Rainerilla on tiukka laulutyyli ja tämän "kuulan" soitanta hivelee korvaa ja raastaa sopivasti.

Mielestäni yhtye kärsii epätasaisuudesta, on paljon hyvää ja paljon keskiverto kamaa levyillä.

Suosikki levykseni on itselleni hiukan yllättäen noussut Mimic 47. Pirun napakka levy.

 

[Edit]

Kyllähän Diablo on täällä raikunut jo vuosien ajan. Itse nostan oman soittolistani kärkeen kipaleet The Preacher, Renaissance, D.O.A, Icaros, Into the Sea ja Hammer. Muitakin hyviä on, mutta noi nyt äkkiseltään sanottuna.

Pitkään on tullut etsittyä intterneetin syövereistä Diablon t-paitaa tai hupparia, mutta ei niitä vaan löydy miesten kokoisia. Kaikissa koot loppunut XL:ään tai harvinaisesti XXL:ään. XXXL olisi haussa, mutta ei niitä taida olla?

 

[Sartar]

Pitkään on tullut etsittyä intterneetin syövereistä Diablon t-paitaa tai hupparia, mutta ei niitä vaan löydy miesten kokoisia. Kaikissa koot loppunut XL:ään tai harvinaisesti XXL:ään. XXXL olisi haussa, mutta ei niitä taida olla?

Tämä ärsyttää nykypäivänä. Itse huomannu että se XL alkaa olemaan turhan nafti ja ei oikein edes sitä XXL:ää tuppaa löytymään. On se perkele kun ei saa enää kasvaa isoksi.

 

[proffa#8]

Tänään viimeksi luukutin kyseistä bändiä. Täytyy sanoa, että aivan huikeeta rytkettä kyllä. Näkikö moni palstalainen Diablon silloin 2007 kesällä Metallican lämppärinä? Ite näin ja sanoisin, että toimi aika paljon paremmin, kuin HIM.

Ei paskin, mutta yksi heikoimmista..

 

[Lievers#22]

Lähe menee vielä ku pääset!

The Scourger on toki ihan mukavaa mättöä, mutta ehkä hiukan liian trashia

Roskametallia, kuten bodomit ja kumppanit, Suomesta löytyy aivan tarpeeksi muutenkin, harvinaisia thrash metal helmiä maastamme ei löydy yhtään liikaa ja vaikka The Scourger onkin oikeastaan modernia death/thrashia, silti korjaus (monelle asiaan perehtymättömälle merkityksen pilkunnussinta) lienee paikallaan.
Itse asiaan kuitenkin sen verran että Diablo on toiminut itelleni aina, ja pari kertaa livenäkin tullut nähtynä. Täytyy myöntää että yksikään veisu ei kyllä livenä huonolta ole tähän päivään mennessä kuulostanut, mutta purkkiversioita kuunnellessa Eternium nousee kyllä ehdottomasti ykköseksi. Tasaisin kokonaisuus, ja ehkäpä jämäkin Diablon kiekko ilman Icaroksen tapaisia fiilistelyosuuksia. Diablo ei myöskään huonoa levyä omasta mielestäni ole tehnyt, Icaros oli oikeastaan yllättävänkin hyvä. Toivottavasti heput jatkavat samaan malliin tulevaisuudessakin.

 

[Datsun]

...

Suurkiitokset levyarvioista ja linkeistä! Olin ajatellut vastaavanlaisen tärähyttää tänne itsekin, mutta säästit vaivan.

Olen hyvinkin samoilla linjoilla kanssasi levyarvioiden kanssa. Suosikkibiisit/levy tuntuvat vähän vaihtuvan mutta sehän vaan kielii erinomaisesta bändistä.

Yksi huomio mitä en aiemmin Diablon kohdalla maininnut on se, että levyt kestävät aivan tolkuttoman hyvin kuuntelua. Ite en yleensä viitsi samaa levyä kovin montaa kertaa kuunnella putkeen, mutta Diablon kohdalla kyllä.

Taidankin ottaa runsaasti Diabloa autoon huomista Hki-Pori-Hki-ajelua varten!

 

[MikkoP]

Yksi huomio mitä en aiemmin Diablon kohdalla maininnut on se, että levyt kestävät aivan tolkuttoman hyvin kuuntelua. Ite en yleensä viitsi samaa levyä kovin montaa kertaa kuunnella putkeen, mutta Diablon kohdalla kyllä.

Tuo on totta. Itselläni IPodissa "peruskaurana" kohta kolme vuotta. Kaikki muut vaihtelee, D-team säilyy ;)

Kova pumppu ja suosittelen kaikkia tutustumaan tuotantoon.

 

[Pelikaani]

Onhan tätä bändiä tullut kuunneltua Renaissancesta lähtien. Kaikista levyistä kyllä tykkään, mutta hieman eri tavoilla. Eternium minulle taitaa se ykköslevy olla. Kolmisen kertaa olen nähnyt orkesterin livenä ja viihtynyt joka kerta. Biiseistä ei suoraa suosikkia ole. Paljon loistavia, paljon hyviä, jokunen keskiverto ja jokunen hutikin löytyy.

 

[NIN]

Minulle Renaissance ensimmäisenä kuulemanani Diablo-albumina on ehdottomasti kovin ja rakkain. Ei myöhemmät levyt huonoja tietenkään ole, mutta jotenkin tuo kokonaisuus kolahtaa kaikkein koviten. Kuula Utriaisen käsittämättömän hienot melodiakehitelmät ovat parasta antia, toki unohtamatta Malmbergin erittäin tyylikästä rumpalointia. Ei kyllä Rainerin huutolaulussakaan mitään vikaa ole. Käsittämätöntä onkin, että yhtyettä ollaan vasta nyt toden teolla viemässä ulkomaille. Paska diili ja heikko panostus Pokolla bändiin, joka voisi hyvinkin olla oikealla manageroinnilla parasta aikaa vetämässä jenkkirundia Pakkahuoneen sijaan.

 

[Trenchtown]

Paska diili ja heikko panostus Pokolla bändiin, joka voisi hyvinkin olla oikealla manageroinnilla parasta aikaa vetämässä jenkkirundia Pakkahuoneen sijaan.

Tuossa aiemmin linkittämässäni haastattelussa käydään tuo levy-yhtiön vaihtaminenkin läpi. Ei siihen Nygårdin mukaan liittynyt mitään dramatiikkaa ja hänen mukaansa Poko hoiti hommat aina "helvetin hyvin". Vaikka jos on hoitanut huonosti, niin tuskin äijät siitä viitsisivät mitään lausuntoja antaa. Itsellä ei mitään tietoa Diablon levy-yhtiökuvioista ole, mutta hyvä että Sakaran tallissa nykyään ovat, ilmeisesti ilman firman vaihtoa ei tulisi kuudetta levyäkään.

 

[costi]

Tuossa aiemmin linkittämässäni haastattelussa käydään tuo levy-yhtiön vaihtaminenkin läpi. Ei siihen Nygårdin mukaan liittynyt mitään dramatiikkaa ja hänen mukaansa Poko hoiti hommat aina "helvetin hyvin". Vaikka jos on hoitanut huonosti, niin tuskin äijät siitä viitsisivät mitään lausuntoja antaa. Itsellä ei mitään tietoa Diablon levy-yhtiökuvioista ole, mutta hyvä että Sakaran tallissa nykyään ovat, ilmeisesti ilman firman vaihtoa ei tulisi kuudetta levyäkään.

Kun Diablon siirtyminen Sakaralle julkaistiin, niin Rainer kommentoi muistaakseni Soundissa yhdeksi siirtymisen syyksi Pokon hyvinkin vähäisen panostuksen Mimic47-albumin markkinointiin ja muutenkin asioita oli ilmeisesti hoidettu puolihuolimattomasti. Sakara Records on Mokoman jäsenten perustama ja ylläpitämä levy-yhtiö, joka halusi kokeilla jonkun bändin viemistä ulkomaille, ja samaan aikaan Diablon sopimus Pokon kanssa päättyi, joten 1+1=2.

Em. tiedot ovat muistaakseni vuoden 2007 lopulla ilmestyneestä Soundista, jota en nyt käsiini löydä, mutta tuossa jutun tärkeimmät asiat pääpiirteittäin.

 

[toothfairy]

Diablo on viettänyt totaalista hiljaiseloa jo toista vuotta. Kotisivuilla huutelee joku Jonathan eikä kenelläkään ole tietoa sen puoleen kuin haluakaan kertoa mitä bändille tällä hetkellä kuuluu. Ilmeisesti uutta levyä ollaan tekemässä mutta tästäkin on vain toisen käden tietoa.

Eli palstalaiset, mitä Diablolle tänään kuuluu?

 

[bultsi]

Mahtava bändi! Eternium on ehdottomasti yksi Suomen parhaista levyistä kautta aikain. Saisivat vain kertoa, mitä bändin tulevaisuudelle kuuluu...

 

[opelix]

Mahtava bändi! Eternium on ehdottomasti yksi Suomen parhaista levyistä kautta aikain. Saisivat vain kertoa, mitä bändin tulevaisuudelle kuuluu...

Tähän sama. Myös Icaros kolahti,ainoastaan Mimic47 ja se eka jääneet piirun etäisemmiksi.

 

[100A]

No nyt oli verkossa uutista, jotta uusi levy on tulossa. Kiva!

 

[toothfairy]

No nyt oli verkossa uutista, jotta uusi levy on tulossa. Kiva!

Todellakin hieno juttu! Pienehkön harmituksen kuitenkin aiheuttaa julkaisu vasta vuoden 2015 syksyllä. No, kai sitä jaksaa vielä vuoden odotella.