Se ainoa esimerkki mikä Yzerman-touhuista on olemassa, on tuo Tampan Bay:ssa tehty työ ja sen organisaation nosto huipulle. Kyllähän siinä paljon yhtäläisyyksiä toimintaan Detroitissa on. Jotenkin saman mallin mukaisesti tämä menee, mutta paljon vaikeammasta tilanteesta on startattu.
Iso ero rebuildin aikatauluissa on kuitenkin siinä, että kun Yzerman Tampaan siirtyi Toukokuussa 2010, niin hän pääsi vaikuttamaan enmmäisenä, ihan minimaalisesti 2010 draftiin. Stamkos ja Hedman oli organisaatioon draftattu jo 2008 ja 2009 1. ja 2. overalleina. Tähän vedän itsekin sen vertailukohdan, että Yzerman hyppäsi Tampassa ikään kuin kolmanteen Detroit-rebuildin vuoteen, koska Detroitissa hänen piti ensin itse draftata Seider ja Raymond kahdesta ekasta draftista vastaaviksi palasiksi mitä Stammer ja Hedman olivat, jo tässä valmiissa Tampan pöydässä.
Siten ei ole järkevää verrata, että jos Tampassa tehtiin jotain rebuildin kuudentena vuotena, niin Detroitissa pitäisi tehdä samoin rebuildin 6.vuotena. koska Detroitissa se vertailukelpoinen rebuild-vuosi on vasta kahdeksas vuosi.
Mutta Tampassa tuo alkuaika meni niin, että signattiin UFAsta placeholdereita (hyvinkin tuttua huttua Detroitista), sinne Stammerin ja Hedmanin tueksi ja vanhaa corea oli vain St. Louis ja Lecavalier. Lecavalier taklattiin Cooken toimesta paskaksi, joten hänen vain poistettiin kirjoilta compliance buyoutilla. Tämä tuli sinänsä onnekkaaseen saumaan, kun mitään 10 milliä ei jäänyt kuristamaan capiin ollenkaan. St. Louis sinne ikään kuin jäi Larkiniksi, johtamaan joukkoja vanhempana pelaajana.
Vuodet 2011-14 on tätä pikkukauppaa ja vuorollaan noiden placeholderien myymistä varausvuoroihin tai muihin assetteihin. Samalla rakensivat oman draftausjärjestelmän uusiksi ja Andy Murray vaihtui scouting direnctoriksi heti Yzermanin ekasta kaudesta 2010-2011 lähtien.
2013-14 kauden pääteeksi Yzerman teki isoja kauppoja. Osti toki porukkaa, mutta myi samalla Martin St. Lousin. Garrison, Marchessault, Callahan oli hankintapuolella. St. Louisista saaduilla varauksilla tehtiin sitten myöhemmin ostokauppaa. Kaupustelu jatkui edelleen myyntivoittoisena vuonne 2018 dedikseen asti. Joko vanhoja prospekteja vaihdeltiin pois tai sitten vaan myytiin edelleen porukkaa pickeihin. Oikeastaan vasta tuo McDonagh + JT Miller oli sitten Yzermanilta iso osto, johon myös hänen GM-kautensa oikeastaan päättyy. Tästä eteenpäin Brisebois astuu saappaisiin kaudeksi 2018-19 ja Tampa kääntää politiikkansa täysin ostopainotteiseksi.
Yzermanin poliitiikka 2010-18 ajalta oli käytännössä tuo placeholderit ja jatkuva myyntipainotteisuus tai hockey-treidit. Viimeinen kausi menee senior advisorina Briseboisin apuna ja sitten tuleekin jo lähtö Detroitiin huhtikuussa 2019, oikeastaan juuri sillä hetkellä, kun Tampa on voittanut President's Trophyn 128 pisteellä ja tipahtanut ulos ekalla kierroksella. Seuraavalla kaudella saavat kannunsa.
Loppujenlopuksi Tampalla kesti sieltä Stamkosin varaamisesta 12 kautta ennenkuin onnistuivat voittamaan Cupin. Jos verrataan tätä aikataulua Detroitin Seider-varauksesta, niin kausi tulee olemaan 2030-31. Dylan Larkin on silloin 34-vuotias. Saattaa olla, että hänet on ennen tuota jo myyty eteenpäin, muihin pelaajiin, jotka mätsää paremmin Raymond+Seider -coren kanssa, kuten Tampassa tehtiin Martin St. Louisin kanssa. Tai sitten hän vetää samanlaisen uran kuin Yzerman, jolla siinä voittamisessa kesti, mutta lopulta se sitten tuli kuitenkin.
EDIT:
Mutta, palataan nyt vielä tuohon alkuperäiseen kysymykseen, että jos rebuildin alkukohdat Stamkos/Hedman vs. Seider/Raymond -varaamiset asetetaan samaksi lähtökohdaksi, niin ajallisesti se Tampan politiikka vaihtui rajuksi ostamiseksi Yzermanin 8.vuoden trade deadlinella. Joka on Detroit-rebuildissa siis 10.vuosi. Tämä olisi siis vielä 4 vuoden päässä.
Viimeksi muokattu: