Hiljaista.
Ja ymmärrän.
Varmasti jokainen meistä faneista tunsi tuon Winnipeg-matsin jälkeen sellaista täystyrmäyksen oloista fiilistä, että kukaan ei ole viitsinyt kirjoittaa tänne mitään. Aina joku on kirjoittanut. Nyt ei kukaan. Ymmärrän. Itse olen kokenut sellaista fiilistä. Tuntui, että tämä kausi on tässä. Ei vaan riitä.
Erilaista fiilistä verrattuna aiempiin vuosiin. Silloin oli aina selitykset. Loukkaantumiset, Jeff Blashill, ei-panostaminen.
Nyt kun tavallaan selitykset on loppu, niin oikeasti tulee vähän semmoinen voimaton olo. Mistä vitusta nyt kiikastaa? Ei tämä joukkue näin huono ole, miltä se nyt kentällä näyttää.
Ja sitten me palaamme taas niihin selityksiin. Eli selitys on tämä otteluohjelma. Ja sen lisäksi kyllä aavistelisin jotain henkistä muutosta pukukopissa. Onko jossain muussa joukkueessa esim koettu kapteenin lapsen keskenmenoa, tämän täystyrmäystä tajuttomaksi ja sen jälkeen kahden parhaan maalivahdin loukkaantumiset peräkkäin? Jos on koettu, niin saa tulla kertomaan. Varmasti hyvin yleinen vastoinkäymisien putki NHL:ssä.
Ja tuo Perroninkin ylilyönti. Olen alkanut arvotamaan David Perronia sitä enemmän, mitä hänen lehdistötilaisuuksiaan kuuntelen ja miten hänen ajatteluaan elämästä, jääkiekosta kuuntelen. Perron on varmasti vanhan liiton mies. Aina ollut tunteikas pelaaja, ja varmasti ollut tunteikas myös ystävänsä Larkinin kokeman keskenmeno-tragedian jälkeen. Minun mielestäni on jollain tasolla ymmärrettävää, että tunteikas pelaaja, kuten Perron, joka on elänyt Larkinin arjessa mukana, kun näkee parin sekunnin ottelutapahtuman sisällä ja elää siinä hetkessä, että tämä tragedian kärsinyt pelaaja makaa tajuttomana jään pinnassa, lähtee hakemaan, oman pään pimennyttyä, jotain oikeutta, kohdistuen väärään ihmiseen. Minä ymmärrän tämän. Kun tietää mitä extra-tunteita Perron on kokenut edeltävän viikon aikana ennen tätä poikkaria Zubin naamaan.
Mutta se homma on nyt käsitelty. Perron on 6 pelin pelikieltonsa kärsinyt ja pelaa ensi yönä Flyersia vastaan. Tätä Red Wings tarvitsee. Johtava pelaaja, täynnä energiaa, ei ole istunut sivussa loukkaantumisen takia, joten varmasti on täynnä virtaa, kun ei ole väsyttänyt itseään samassa peliputkessa kuin muu rosteri. 10 vitun matsia 17 päivään. Aivan haiskapaska-meininkiä.
Kostinin paikan varmaan ottaa kokoonpanossa, joka loukkaantui heti uudelleen, törmättyään Gudasin kanssa. Valitettavasti Kostin alkaa vaikuttaa aika lasileualta, jolle Red Wingsillä ei ole mitään käyttöä.