Detroit Red Wings 2015–2016

[Apmp-]

Taas kerranhan tätä ollaan liian aikaisin avaamassa. Päättynyt kausi loppui melkoisen.. en nyt ehkä sanoisi vituttavalla, mutta turhauttavalla tavalla. Nyt kun game 7 -tappiosta on jo hetki aikaa ja kaikki ovat ehtineet käydä hankkimassa rusketuksen, juoda kännit ja pelata pari kierrosta 18-reikäistä, on aika repiä haavat auki ja miettiä mikä meni vikaan ja mitä asian eteen pitäisi ensi kesänä tehdä. Suomalaiseen mentaliteettiin ei kuulu miettiä mikä meni hyvin (Babcock, Glendening), mutta kai me siitäkin voidaan keskustella.

Aloituksena toimii totutusti sopimustilanteen tarkastelu ja senhän meille tarjoilee taas CapGeek GeneralFanager.

Hyökkäys:

Pavel Datsyuk         $7,500,000     2017 UFA
Henrik Zetterberg     $6,083,000     2021 UFA
Stephen Weiss         $4,900,000     2018 UFA
Johan Franzen         $3,954,545     2020 UFA
Tomas Tatar           $2,750,000     2017 RFA
Darren Helm           $2,125,000     2016 UFA
Justin Abdelkader     $1,800,000     2016 UFA
Drew Miller           $1,350,000     2016 UFA
Riley Sheahan         $950,000     2016 RFA
Luke Glendening       $628,333     2017 UFA

*

Anthony Mantha        $894,167     2018
Tomas Nosek           $792,500     2016
Zach Nastasiuk        $670,000     2018
Colin Campbell        $660,000     2016
Tyler Bertuzzi        $645,000     2018
Martin Frk            $639,167     2017
Andreas Athanasiou    $628,333     2017
Marek Tvrdon          $620,000     2016
Dominic Turgeon       $???,???
(Turgeon allekirjoitti EL-sopimuksen eilen, mutta tarkkoja tietoja ei ainakaan tätä kirjoitettaessa ollut saatavilla)

(kaikki RFA sopimuksen päätyttyä)

UFAt:

Erik Cole - Onko ura jo loppu? Periaatteessa käyttöä voisi olla jos terveydestä olisi takeita, mutta en kyllä usko Colen saavan jatkosopimusta.

Dan Cleary - Ehdottomasti jatkoa tarjottava. Loistava kausi takana enkä näe mitään syytä miksei sama lento jatkuisi ensi kaudella. Toivottavasti suostuu alle seitsemän miljoonan sopimukseen.

Kevin Porter - Porterin kausi AHL:ssä ei ole pisteiden valossa ollut kovinkaan onnistunut, mutta ihan mahdoton näistä on mitään sanoa. Jatkaa tai ei, ihan sama.

Andy Miele - Toivottavasti jatkaa vaikkei NHL-aikaa ole ilman mitään järjetöntä loukkaantumissumaa luvassa. AHL:ssä tähti, mutta NHL-tasolla ei ole ainakaan toistaiseksi riittänyt.

RFAt:

Gustav Nyquist - Tilipäivä tuloillaan kunhan saadaan nimet alle. Jatkaa toki, tärkeä osa top-6 hyökkäystä. Ei "hyytynyt" playoffeissakaan kuten jostain on saanut lukea, vaan pelasi samalla (ala)vireellä kuin muutenkin loppukauden. En silti edes harkitsisi kauppaamista.

Tomas Jurco - Todella vaikea ja varsinkin pisteiden valossa (toki myös pelillisesti) heikko kausi. Ensi kaudella on odotettavissa toivottavasti vähän parempaa. Jatkaa.

Teemu Pulkkinen - Voitti näytöstyyliin AHL:n maalipörssin ja playoffeissa sama ilotulitus on vaan jatkunut. Yksi Ameriikka-kesä vielä lisää alle niin tiedä mihin asti lento riittää. NHL-näytöt jäivät toistaiseksi vielä kevyehköiksi joten sopimuskaan ei tule kovin iso olemaan.

Joakim Andersson - HMV-mies jatkanee extrahyökkinä HMV-roolissa. Hyvät playoffit!

Landon Ferraro - Liekö osa ensi kauden neloskenttää? Vakuutti ainakin kannattajat playoff-esityksellään. Halpa lappu käteen ja kokeillaan.

Mitch Callahan - Kausi katkesi harmittavasti loukkaantumiseen. Saanee kuitenkin vielä vuoden aikaa vakuuttaa, periaatteessa tilausta olisi ja kilpailleekin Ferraron kanssa ainakin paikasta auringossa.

Louis-Marc Aubry - Mahdollisuus olisi ollut olla toisen polven Wings-peluri, mutta näytöt AHL:ssä ovat jääneet melko kesyiksi. Saaneeko edes QO:ta.


Puolustus:

Niklas Kronwall       $4,750,000     2019 UFA
Jonathan Ericsson     $4,250,000     2020 UFA
Kyle Quincey          $4,250,000     2016 UFA
Jakub Kindl           $2,400,000     2017 UFA
Danny DeKeyser        $2,187,500     2016 RFA
Alexey Marchenko      $666,666     2016 RFA

*

Brian Lashoff         $720,000     2016
Xavier Ouellet        $670,000     2016
Ryan Sproul           $620,000     2016
Richard Nedomlel      $611,167     2016
Joe Hicketts          $588,883     2018

UFAt:

Marek Zidlicky - Aloitti uransa Wingsissä ihan pätevästi, mutta hyytyi melko nopeasti. Jalka oli liian painava ja virheitä tuli aivan liikaa.

RFAt:

Brendan Smith - Ongelmallinen paikka. Hyvänä päivänä hyvä, isohko, hyvin luisteleva ja ilkeä. Huonona päivänä idioottimaisia jäähyjä ottava hasardikone. Uskoisin että Smithille sorvataan vuoden jatko ja annetaan vielä yksi vuosi aikaa näyttää. Jollei onnistu niin tuolta ajaa nuoremmat ohi oikealta ja vasemmalta. Tai sitten tehdään niin kuin Ericssonille muutama vuosi sitten. Annetaan ihan helvetin ylihintainen sopimus ja kaveri alkaakin yhtäkkiä pelata palkkansa edellyttämällä tasolla.

Nick Jensen - Ikää on jo sen verran, että tämän kauden onnistuminen AHL:ssä oli erinomaisen tärkeää Jensenin uran kannalta. Jatkaa, mutta tulevaisuudesta ei uskalla sanoa mitään.


Maalivahdit:

Jimmy Howard        $5,291,666    2019 UFA
Petr Mrazek         $737,500    2016 RFA

UFAt:

Jonas Gustavsson - Monsterille ei paljoa pelejä herunut kun oli kokoajan telakalla ja silloin kun pelasi, pelasi heikosti. Mrazekinkaan torjuntatyyli ei ole mikään rauhallinen, mutta sydän kyllä kiittää nyt kun Monster jatkaa matkaansa poispäin ghettokaupungista. Jatkaneeko edes NHL:ssä? Epäilen että KHL tai SHL saattaa olla tulevana osoitteena.

Tom McCollum - Portit Red Wingsin veräjänvartijaksi ovat melko suljettuja, mutta jos AHL:ssä kiinnostaa jatkaa niin miksikä ei.

RFAt:

Jared Coreau - Vaikea nähdä mitään tulevaisuutta Wings-organisaatiossa. Jatkaa tai sitten ei.


Mitä kesällä?

Draftissa Wingsillä on kuusi varausta käytettävänään. Viisi omaa (1st, 4th, 5th, 6th ja 7th rounder) ja Dallasin 3rd rounder. Oma kakkoskiepin varaus meni Dallasiin tuossa Cole-kaupassa jossa takaisinpäin tuli tuo em. 3rd ja oma 3rd meni jo viime draftissa Columbukseen kun Holland treidasi ylöspäin saadakseen Turgeonin. Varausnumero tulee olemaan todennäköisesti 19. (18 jos Flames tiputtaa Quacksit.) Muuten en osaa draftista toivoa oikein mitään tai ketään, mutta joku maalivahti voitaisiin jämäkierroksilla viimeistään ottaa, prospektiosasto kun Mrazekin ulkopuolella on todella köykäinen.

Hyökkäys periaatteessa on ihan ok näin, terävää kärkeä ei ole mitenkään liikaa, mutta leveyttä löytyy. Riippuen toki Franzenin tilanteesta aika paljon. Elelen kuitenkin siinä oletuksessa, että Muuli ei pelaa. Pessimistihän ei pety ainakaan yhtä pahasti. Weiss ei kokoonpanoon oikeastaan mahdu mitenkään järkevästi, mutta täytyy muistaa että joukkue on Detroit Red Wings, mikä tarkoittaa sitä että kyllä sieltä viisi kaveria on telakalla kokoajan. 14 ylhäällä olevaa hyökkääjää olisivat tämän päivän tiedoilla:

Varmat: Dats, Zeta, Abby, Helm, Tatar, Nyquist, Glendening, Miller, Sheahan, Weiss
Loput: Jurco, Andersson, Ferraro, Pulkkinen

Franzenin ollessa kunnossa tuostakin nipusta pitäisi pudottaa vielä yksi lisää. Täyttä siis on ja se on varsinkin Callahanin kannalta melko ikävää. Onkin jännä nähdä mitä hän pystyy ensi syksynä training campilla esittämään. Tuohon jos vielä lisäksi UFA-markkinoilta vedetään hatusta joku kani niin kilpailu paikoista tulee olemaan melko kiivasta.

Tärkeämpää kuitenkin tulee olemaan tuo puolustuksen selvittäminen. Kindl vie siellä käytännössä ihan turhaan tilaa. Kaikki luotto on jo käytetty. Uusia tuulia tarvittaisiin. Joku uusi nimi sinne nyt lienee tulossa, mutta mitä tasoa se on, onkin ihan toinen kysymys. Se Phaneuf olisi ihan hyvä hankinta, pääsisi pois Toronton hornankattilasta ja samalla myös kuorma pienenisi kun kaverit ympärillä olisivat laadukkaampia. Toki siitä pitäisi myös jotain maksaa ja jos ei vaatimukset ole yhtään samalla sivulla niin en mä kyllä kieltäytyisi esim. Jeff Petrystäkään. Mike Green toisi melkoista tulivoimaa siniviivalle, mutta palkkapyyntö on varmasti aivan saatanan korkea jos nyt ylipäätään Capsista lähtee.

UFA-wishlist:

1. Jeff Petry
2. Christian Ehrhoff
3. Francois Beauchemin

Joku kykeneväinen yv-pakki olisi ihan jees siis. DeKeyseristä yvllä en vaan ikinä ole syttynyt. Näin saataisiin se ratkaistua.

Toki kesällä selviää myös tämä paljonpuhuttu valmentajakysymys. Onko päävalmentajana ensi kaudella sitten Babcock vai Blashill? Enpä tiedä, mutta Blashill on tehnyt sen verran vakuuttavaa työtä Griffins-penkin takana, että olisin ihan suht luottavainen hänenkin kykyynsä luotsata joukkuetta eteenpäin.

Tässä nyt jotain nopeasti kasattua ajatuksenjuoksua helvetin sekavaan muotoon. Jätetään estradi muille.

 

[Shard]

Sain naputeltua pelaaja-arvostelut viime kaudesta. Arvosana on heitetty omien odotusarvojen mukaan, kovilla äijillä tosin 8 vastaa heikkojen äijien 7. Kovia äijiä ovat Zeta, Pavel ja Kronner. Minullakin sopimustiedot ovat generalfanagerista.

Maalivahdit:

Jimmy Howard 53. 23 - 13 - 11; 2,33; .910 --- 1. 0 - 0; 3,00; .917

Jimmystä on puhuttu paljon, ja kaikki alkaa olla sanottu. Aloitti tosiaan kauden aivan loistavasti, oli todella itsevarma ja vakaa. Helppoja maaleja ei uponnut kuten 13-14 -kaudella, pää oli kunnossa. Sitten loukkaantui tammikuun 10. Washingtonia vastaan ja oli kuukauden sivussa. Palattuaan haparoi, päästi sen kiintiöhelpon lähes joka pelissä ja voitti vain 7 peliä 21:stä ottelusta joissa oli jäällä. Pari kertaa vaihdettiin toki kentälle kesken pelin.

Sopimus jatkuu vielä kaudella 2018-19. Minä olisin valmis luopumaan Jimmystä jos joku on halukas tähän tarttumaan (Oilers?), mutta saa nähdä. Toinen vaihtoehto on pakkopeluuttaa Jimmyä ensi kaudella puolet peleistä, jolloin Mrazekille saadaan halpa siltasoppari. Sitten vuoden päästä eroon Jimmystä, pelkään vain että silloin saatetaan jo joutua pitämään osa palkasta jos ukko saadaan kaupaksi, mikä saattaa olla tilanne nytkin. Ellei sitten palaa alkukauden moodiinsa. 6

Petr Mrazek 29. 16 - 9 - 2; 2,38; .918 --- 7. 3 - 4; 2,11; .925

Red Wingsin kruununjalokivi. Junnukisoissa muutama vuosi sitten teki valtavan vaikutuksen minuun ja lähes kaikkiin miehen otteita nähneisiin, ja nyt sitä potentiaalia on alettu lunastaa. Jimmyn loukkaannuttua omaksui startterin roolin hienosti, mutta suurin ongelma on epätasaisuus. Ylipelaaminen ja sohlaus ottaa välillä vallan, ja silloin maaleja uppoaa useampi pelissä. Uskon että kokemuksen myötä tasaisuus löytyy. Pudotuspeleissä tuli pari ohipeliä, mutta Mraz on parhaimmillaan kovissa paikoissa ja näytti jo nyt uskottavalta playoffveskarilta. Ensi kaudella alusta asti ylhäällä, todennäköisesti Jimmyn kanssa tandemina. Sopimus loppuu vuoden päästä, jatkosopimuksen suuruutta on vielä mahdoton ennustaa. 8 1/2

Jonas Gustafsson ja Thomas McCollum

Vihdoin päästään Monsterista eroon. Omituisin maalivahti pelityylinsä puolesta heti Hasekin jälkeen. Huikea tuuri äijällä, vastustaja vetää aina päin Monsterin yrittäessä huidella miten sattuu maalillaan. McCollum pääsi pari kertaa pelaamaan ja hyvin pelasikin, ensimmäistä kertaa ylhäällä sitten 2010-11. 25-vuotias entinen lupaus.

Puolustajat:

Niklas Kronwall 80. 9+35=44 -4 --- 6. 0+2=2 -1

Joukkueen todellinen mvp, Selke-kaksosista toisen loukkaantuessa löytyy aina muutama pelaaja nostamaan tasoaan mutta ykköspakin saappaisiin ei ole kenestäkään muusta, ja pakiston kokonaistaso on haparoiva eikä tunnu kestävän lisäkuormitusta minkä Kronnerin poissaolo tuo. Tuntuu että kehitys on jatkunut vuosi vuodelta varmemmaksi ja virheettömämmäksi. Aivopierut ja itsensä ulospelaamiset ovat hyvin vähissä. Avauspelaamiselle todellä tärkeä pelaaja. Siniviivalla ei ole lähellekään Lidaksen kaltainen nero, mutta muuten pystyy paikkaamaan #5:n panoksen kentällä tyydyttävästi. Statseja heikentää pakkipari Ericssonin tasonlasku. Pelasi pakeista eniten alivoimaa ja ylivoimaa. Aliarvostettu, eikä Kronnerin panosta tule juurikaan otettua huomioon eikä ajateltua, sitä pitää niin itsestäänselvänä. Pelityylikään ei ole enää niin näkyvä kuin nuorena. 9

Danny DeKeyser 80. 2+29=31 +11 --- 7. 1+0=1 -4

Kehitys jatkui toivotulla käyrällä. Runkosarja oli vakuuttavaa menoa, nosti parinsa Quinceyn varmaksi omanpään luudaksi. Ylivoimavastuu oli pientä, siihen nähden pisteitä tuli mukavasti. Nopea kintuistaan, varma ja taitava syöttäjä. Pudotuspelit sujuivat heikommin ja Kronwallin oltua seiskapelin pelikiellossa ykköspakin viitta oli vielä liikaa. Ottelusarja oli Keisarilta melkoisen epävarma, omituisia virheitä. Sopimus päättyy vuoden päästä, ja kallista jatkoa odotellaan. Tuleva ykköspakki. 9-

Kyle Quincey 73. 3+15=18 +10 --- 7. 0+3=3 -1

KMFQ:lta todellinen bounceback season. Näin solidia omanpään peliä en ole koskaan nähnyt Quinceyltä, johtuu varmasti todella kiekkovarmasta ja rauhoittavasta pakkiparista joka ei hätäänny ja jonka jokainen liike kentällä on perusteltu. Tällä tapaa Quinceystäkin saatiin se paras irti ja lyhyttä jatkosopimusta toivon, viime kesänä solmittu 4,25 miljoonan lappu päättyy vuoden päästä. Jos samaan hintaan saadaan jatkettua niin en valita, viime kesänä valitin. Ihan ok palkka kakkosparin puolustavalle luudalle. Pelasi Kronwallin jälkeen eniten alivoimaa ja toi mukavaa kovuutta alakertaan, jäi mieleen taklauspelistään. 8+

Jonathan Ericsson 82. 3+12=15 -5 --- 7. 0+4=4 +0

Joko Iso Erkki on tulossa vanhaksi 31-vuotiaana? Siltä meno välillä vähän näytti. Jalat ovat raskaat ja joutuu monesti rikkomaan jäädessään tilanteista jälkeen. Ihmeellisiä aivopieruja tulee taas lähes samaan malliin kuin muutama kausi sitten. Se kertoo että vastuu on liian kova, Ericsson ei vain kestä kovia ykkösparin minuutteja vastustajan huippuja vastaan. Kolmosparissa olisi hyvä pelimies. Valitettavasti sopimus päättyy vasta 2020, saa nähdä millainen Hal Gill Ericsson on siinä vaiheessa. 6 1/2

Jakub Kindl 35. 5+8=13 +2 --- 1. 0+0=0 -1

Kindl näytti minulle lopullisesti ettei miehestä ole NHL-tasolla vakipakiksi. Pelin taso putoaa heti jos saa useamman pelin vastuuta, ei jaksa pitää peliään yllä. Todella vaarallinen pelaaja omaan päähän sille päälle sattuessaan. Ainakin kolme kertaa paluupeli rosteriin oli hyvä, näistä viimeinen game seven. Sai pelata suojattuja minuutteja, joten statsit ovat ihan kelvolliset. Sopimus jatkuu pari vuotta, vuoden päästä saadaan varmaan kaupaksi. Riskipelaajaa ei kukaan kahdeksi vuodeksi ota mutta mennee vuoden kokeiluna jonnekin. Brett Lebdakin pääsi yrittämään Detroitin jälkeen, ja Kindl on häneen verrattuna lähes Norris-kandidaatti. 6-

Brandan Smith 76. 4+9=13 -2 --- 5. 0+0=0 +1

Tämä harmittaa, Smith pelasi hienon kauden 13-14 ja sitä myöten pääsi sydämeeni. Meno oli rohkeaa ja lennokasta, ja onnistumisia tuli. Nyt yrittäminen jatkui, yritykset vain olivat tuomittuja epäonnistumaan. Tuntuu että kauden mittaan itseluottamuskin putosi eikä rohkeita nousuja kiekon kanssa juuri nähty loppuvaiheessa. Vaarallisen kujalla välillä omassa päässä, ottaa tukuittain jäähyjä. On tällä hetkellä RFA, eiköhän se jonkun jatkon saa. Kai Smithistä voisi joku kelvollinen kolmosparin ukko tulla, mutta alhaalta on kovalla paineella nousemassa lupaavampia ja nuorempia pelimiehiä, joille pitäisi antaa vastuuta. Jos Kindliä ei olisi niin pitäisin Smithin seiskapakkina, nyt Hollandin täytyy jotenkin ratkoa tuota pakkisumaa. 6

Marek Zidlicky 21. 3+8=11 -2 --- 6. 0+0=0 +0

Takarajavahvistus pelasi hyvin runkosarjassa ylivoimalla. Tasakentin en pitänyt Zidlickystä missään vaiheessa, ja pudotuspeleissä Zid oli sysipaska myös ylivoimalla. Ei oikein missään vaiheessa soveltunut pelitapaan, näytti jostain 15 vuoden takaa reväistyltä. Luistelu näytti tervassa polkemiselta. Ufa tänä kesänä, ei mitään käyttöä. Lähe meneen vielä kun omin jaloin pääset! 5 1/2

Xavier Ouellet, Alexey Marchenko ja Brian Lashoff

Lashoff toimitti alkukaudesta 11 pelin ajan perusluudan virkaa varamiehenä, kunnes nuoria ajettiin ajaa sisään. Ouellet ja Marchenko tekivät ihan hyvän vaikutuksen, varsinkin Marchenko. Ouellet pelasi 21 peliä ja loppuvaiheessa alkoivat otteet heiketä, jolloin kutsu alas kävi. Marchenko pelasi playoffit mukaanlukien 16 peliä. Runkosarjan lopussa oli suorastaan mahtava, ihmettelin että voiko kolmosparissakin olla hyviä ja varmoja pakkeja. Pudotuspeleissä tärisi selvästi eikä runkosarjan vakaudesta ollut merkkiäkään. Seuraavalla kaudella kova kilpailu paikasta auringossa näiden poikien välillä.

 

[Shard]

Hyökkääjät:

Henrik Zetterberg 77. 17+49=66 -6 --- 7. 0+3=3, -4

Ensimmäistä kertaa Zetterberg näytti selvästi huonommalta kuin aiemmalla kaudella. Nopeus on tippunut entisestään ja varsinkin playoffeissa näytti aika heikolta hyökkäyspäässä. Zetalta sai kiekon pois, mikä oli ennen mahdotonta. Pistekeskiarvoltaan Zetan heikoin kausi sitten 03-04. Toivottavasti saa hyvän kesätreenin alle ja siitä sitten uuteen nousuun. Zetan peli ei perustu nopeuteen, joten sinänsä ei huoleta että miehestä tulisi mikään riippakivi joukkueelle. 7

Pavel Datsyuk 63. 26+39=65 +12 --- 7. 3+2=5, -3

Datsyukilta todellinen comeback huipulle. Runkasarjassa nähtiin välillä sellaista dominointia että saa mennä monta vuotta taaksepäin löytääkseen yhtä hyvän Taikurin. Pashan hypätessä jäälle peli hidastui ja kaikki tapahtui siten kuin Pavel halusi. Datsyuk oli pelin keskipiste. Paikat eivät vain tunnu kestävän, kuten viime vuosina on huomattu. Nytkin missasi parisenkymmentä ottelua ja pelasi playoffit loukkaantuneena. Aloitti ne hienosti, mutta heikkeni jatkuvasti ja katosi kuvasta aika lailla täysin viimeisissä peleissä. Uskon että johtui nilkasta, ensi kaudella mennään taas. 9 1/2

Tomas Tatar 82. 29+27=56 +6 --- 7. 3+1=4, -3

Tatar on kyllä mysteerinen pelimies. Talvella näytti siltä että 35 maalia on mahdollista mutta loppukausi sujui synkissä merkeissä. Kauden alkukin oli heikko. Ensimmäisessä 9 pelissä 1 maali, viimeisessä 21 pelissä 3 maalia. Keskellä täten 50 pelissä 25 maalia. Silloin kun syttyi liekkeihin, oli aivan uskomaton. Jokainen liike oli nopea ja terävä, ja Tatarin palo, raivokas halu paistoi näytön välityksellä tänne asti. Mielestäni Tatarilla on joukkueen paras rannelaukaus sekä onetimer.

Loppukaudesta jotain tapahtui, pelistä tuli puskemista ja kiekollisista ratkaisuista heikkoja ja liian hitaita. Laukauskaan ei uponnut enää milllään. Talvella olin sitä mieltä, että jos tulevaisuudessa pitää joskus kaupata toinen näistä nuorista tehomiehistä (Gusse ja Tatar) niin Tatar täytyisi pitää, mutta nyt on mieli vähän muuttunut. Tatarilla on vielä kaksi vuotta edullista sopparia jäljellä, hyvä Holland. 8-

Gustav Nyquist 82. 27+27=54 -11 --- 7. 1+1=2, -2

Nyquist jäi maalin päähän ennätyksestään, joka syntyi 57 pelissä. Samaa tahtia en odottanut vaan taisin viime syksynä kirjoittaa että olisin todella tyytyväinen 30 maaliin. Ihan siihen ei päästy, johtuen epätasaisuudesta, joka ei tosin ole yhtä pahaa luokkaa kuin Tatarilla. Nyquistillekin osui helmi-maaliskuuhun 21 pelin jakso jossa syntyi 2 maalia, mutta muuten pelasi aika tasaisen kauden.

Nyquist otti tärkeitä harppauksia joukkueen kiekollisen johtajan saappaisiin. Hänessä on samanlaisia ominaisuuksia kuin Taikurissa, osaa ottaa pelin haltuunsa. Nautin Nyquistin rauhallisuudesta kiekon kanssa, parhaimmillaan kaikki sujuu naurettavan helpon näköisesti. Suojaa kiekkoa välillä kuin Zetterberg parhaimmillaan. Kaikki muistavat Nyquistin maalin Ottawaa vastaan (jossa piti 28 sekuntia kiekkoa), siinä esimerkki näistä taidoista.

Pudotuspeleissä aloitti vaisusti, mutta nosti profiiliaan tasaisesti ja oli sarjan lopussa Detroitin paras kiekollinen pelaaja. Loi kovalla tahdilla tilanteita ja toi kiekkoa ylös, mutta maalinteko oli ongelma, koko joukkueella. Nyquist on RFA, saa nähdä montako miljoonaa saa. Pitkä sopimus nyt ainakin pitää tehdä. 8+

Justin Abdelkader 71. 23+21=44 +3 --- 5. 0+2=2, -1

Abby oli kauden suurin yllättäjä ja tasonnostaja. Tehojen puolesta yltyi lähes Homermaisiin tehoihin, mutta pelaajana ylittää hyödyllisyydellään maailman vihatuimman takapuolen. Alkoi löytää tehoja Colen hankinnan jälkeen, alkoi vissiin tuntea pientä painetta pelipaikkansa puolesta. Kai se pitää vihdoin myöntää ja uskoa, että Kader on riittävän hyvä ykkösketjun voimahyökkääjä. Joukkueen ahkerin taklaaja, joka painaa duunia joka ilta ja jättää aina kaiken jäälle. Runkosarjan lopussa tuli loukki, joka vaikutti otteisiin pleijareissa, mutta miehen paluu rosteriin sai hyökkäyspelin ja ketjut loksahtamaan paikoilleen ja sitä myöten lähes Tampan tippumaan. Ensi kauden jälkeen edessä on kova palkankorotus, tämän kanssa saa olla tarkkana. 9 1/2

Riley Sheahan 79. 13+23=36 -3 --- 7. 2+1=3 -1

Sheahanilta mukava kausi, jatkoi siitä mihin jäi. Kelvollinen voimasentteri, joka yllättää myös käsiensä toimivuudella silloin tällöin. Pystyy stunttaamaan lyhyesti kakkosen keskellä, mutta omimmillaan kolmosessa. Älykäs pelaaja ilman mitään selkeitä vahvuuksia ja heikkouksia. Sheahanin halpa sopimus loppuu vuoden päästä, kenties kauppatavaraa parin vuoden sisään? 7 1/2

Darren Helm 75. 15+18=33 +7 --- 7. 0+3=3, -3

Lähes terve kausi Helmiltä, melkoista. Löysi paikkansa Datsyukin ja Tatarin rinnalta, joiden kanssa löysi hienosti kemian. Nopeus on edelleen se valtti, mutta maalipaikkoja Helm tuhrii aina vaan. Väitän silti, että Helm pystyy sen 20 maalia rikkomaan kunhan tähdet osuvat kohdalleen. 13-14 syntyi 12 maalia 42 pelissä. Pudotuspeleissä Helm oli epätyypillisen vaisu. Helmilläkin vuosi sopimusta jäljellä, pienellä korotuksella jatkoa toivon. 8

Stephen Weiss 52. 9+16=25 -2 --- 2. 0+0=0, -2

Weiss tuntuu olevan hyökkääjäversio Monsterista. Alkukaudesta pääsi paljon tehoille, ei saanut tilanteita juuri luotua eikä pelannut mitenkään hyvin mutta kai sillä kävi niin hyvä tuuri sitten. Maalinedestä löytää usein kiekon, ehkä ne vaistot siellä jossain ovat. Pääosin kuitenkin Clearyn jälkeen huonoin hyökkääjä, joka hukkaa kiekkoa ja syöttelee minne sattuu ylivoimalla (miksi sai yv-aikaa?). Weissin sopparista saadaan nauttia vielä pitkään, jos ulosostoa ei tule. Eiköhän sitä ainakin vuosi-kaksi tuolla vielä roikoteta, että saa cap penaltyä pienemmäksi. 6

Johan Franzen 33. 7+15=22 -12 ei playoffeja

Muuli oli se sama Muuli kuin on totuttu, laiska ja saamaton mutta pisteitä tulee silti mukavasti. Nyt saattaa olla ura ohi aivotärähdyksen johdosta. Sääli sikälikin, että sopimus päättyy 2020. 7

Luke Glendening 82. 12+6=18 +5 --- 7. 2+1=3 +1

Glendening oli Abbyn jälkeen toiseksi suurin yllätys minulle. ajattelin viime kesänä että oli hätäpaikkaaja, joka vaipuu takaisin unohduksiin, vähän kuin Lashoff. Mitä vielä, mies oli 2015 painos Helmistä! Tärkein alivoimantappaja Millerin kanssa. Jaksaa mennä ja pommittaa vastustajaa, ei väsy eikä petä. Pudotuspelien paras pelaaja Detroitista. 630 000 dollarin sopimus jatkuu vielä 2 kautta. 9 1/2

Tomas Jurco 63. 3+15=18 +5 --- 7. 1+1=2, -1

Toisen kauden kirous iski. Kolme maalia kertoo että ei saanut millään ketsuppipulloa auki, silti näen potentiaalin koviin tehoihin. Nelosessa pelasi hyvin yhteen Glendyn kanssa, tuolla nopeuden, koon ja taidon yhdistelmällä vain syntyy kova NHL-pelaaja ennemmin tai myöhemmin. Jurco on RFA. 6-

Drew Miller 82. 5+8=13 -3 --- 7. 1+1=2, -1

Miller ei vain petä. Tehot ovat aavistuksen pudonneet mutta jatkaa ykkösalivoimassa. Talvella tuli pieni notkahdusjakso, mutta paransi taas loppua kohden. Sijoittuminen ja peliäly huippuluokkaa, sen takia ei menetä ikinä rosteripaikkaansa. Ikää on nelosketjun laiturille paljon, 31. Sen takia tulee olla tarkkana jatkon suhteen, että päästetäänkö jo menemään ensi kauden jälkeen sopimuksen päättyessä. En halua että jää riippakiveksi pyörimään Clearyn ja Sammyn tapaan. 8

Teemu Pulkkinen 31. 5+3=8 +5 ei playoffeja

Pulusta on kaikki jo sanottu. Pääsi pelaamaan enemmän kuin odotin, ja pelasi ihan kelvollista peruspeliä. Hyökkäyspäässä NHL-vauhti oli vielä ajoittain liikaa, mutta muutaman kerran väläytti vaarallisuuttaan. Ei päässyt samalla tavalla irti kuin AHL:ssä ja maalivahdit ovat parempia, mutta potentiaalia on siirtää tehot NHL:n. Ensi kaudella vakiinnuttamaan paikkaa. 7+

Joakim Andersson 68. 3+5=8 -4 --- 7. 1+1=2, +1

HMV:iden isä, äiti ja velipuoli ja serkun kaima Andy paransi peliään omaan päähän. Tärkeä äijä alivoimalla, on myös tätä alykästä mutta taidotonta massaa. Hidas mutta oikeassa paikassa jäällä. Yltiödefensiivisen roolin takia tehot jäivät vähiin, pelasi hyvät pudotuspelit ja oli ainut Detroitin pelaaja joka jäi plussalle. Pidän mielelläni tuollaisen Anderssonin 13. hyökkääjänä. Andy on RFA, halpa ja pitkä jatko kelpaisi.


Eric Cole, Daniel Cleary, Andrej Nestrasil ja Landon Ferraro

Cole oli paperilla loistava hankinta ja ehti tehdä ihan hyvän vaikutuksen siinä mitä kerkisi pelata (11 peliä), mutta loukkaantumiset pilasivat kaiken. Nestrasil pelasi alkukaudesta nelosessa hyvän Training Campin johdosta, mutta ei saanut mitään ihmeellistä aikaan ja päätyi waiversista Canesiin. Hieno juttu, että menestyi siellä paremmin. Ferraro nousi ylös viimeisiin peleihin ja playoffeihin, ja sopi neloseen hyvin. Terveeseen kokoonpanoon ei mahdu millään ja saatetaan napata waiversista, mutta katsotaan kesän liikkeet niin tiedetään enemmän.

Hyvästi Danny! Sääli että nämä pari viimeistä kautta pilasivat hienot muistot, nyt jäi lähinnä paska maku. Sama juttu kuin Silimävälin kanssa, pitää osata luopua ajoissa.

 

[Henkka]

Erik Cole - Onko ura jo loppu? Periaatteessa käyttöä voisi olla jos terveydestä olisi takeita, mutta en kyllä usko Colen saavan jatkosopimusta.

Kyllä se ura loppu on. Niin vakavasta loukkaantumisesta (joku selkärankavamma) oli kyse, että halvaantuminenkin lähellä. Mies on aikanaan kannunsa voittanut, eikä mitään tarvetta enää taistella veren maku suussa. Mutta hankinta oli hyvä, korvasi pelatessaan Franzenin paremmin kuin Muuli itse.

Dan Cleary - Ehdottomasti jatkoa tarjottava. Loistava kausi takana enkä näe mitään syytä miksei sama lento jatkuisi ensi kaudella. Toivottavasti suostuu alle seitsemän miljoonan sopimukseen.

Ehkä isompaakin lappua voisi harkita, jotain Toewsin luokkaa. Ne ihailtavat johtajan ominaisuudet, niissä on sitä jotain... no joo, eiköhän Cleary siirry yläkertaan johonkin scoutin tms. hommiin Maltbyn ja Draperin tyyliin.

Kevin Porter - Porterin kausi AHL:ssä ei ole pisteiden valossa ollut kovinkaan onnistunut, mutta ihan mahdoton näistä on mitään sanoa. Jatkaa tai ei, ihan sama.

Porterin rooli on ollut tuo "ahl-cleary", eli veteraaniopastaja nuoremmille pelaajille. En tiedä onko kaverista tykätty, ainakin se tuntuu peliaikaa saavan Griffinsissä kolmosketjussa ja alivoimalla. Mutta hänen kohdallaan ei mistään änäri-mahdollisuuksista pidä edes puhua. haukkuja saanut huonosta pelistään enemmän Griffinsiä seuranneilta ja oli ainoa hyökkääjä, joka joukkueesta päätyi miinukselle runkosarjassa aika selkeällä erolla muihin (-11). Mutta mies on Detroitista kotoisin ja ehkä sitten joku taksikuski kaikille ummikoille siellä on tai jotain.

Andy Miele - Toivottavasti jatkaa vaikkei NHL-aikaa ole ilman mitään järjetöntä loukkaantumissumaa luvassa. AHL:ssä tähti, mutta NHL-tasolla ei ole ainakaan toistaiseksi riittänyt.

Myös Detroit-lähtöiseen Andy Mieleen pätee sama kuin Porteriin, mies on puhtaasti signattu Grand Rapidsiin ykkössentteriksi, kun prospektiosastolla ei ole ollut lähellekään ykkössentterin sappaita täyttävää kaveria. Mutta mies itsessään on ollut erinomainen, todella mainio pelintekijäsentteri. ehkä jossain isossa loukkaantumissumassa miestä voitaisiin nostaa hätäavuksi ylös, mutta eiköhän tuo muuten ole puhdas ahl-jyrä ja odottaa prospekteista syrjäyttäjäänsä.

Gustav Nyquist - Tilipäivä tuloillaan kunhan saadaan nimet alle. Jatkaa toki, tärkeä osa top-6 hyökkäystä. Ei "hyytynyt" playoffeissakaan kuten jostain on saanut lukea, vaan pelasi samalla (ala)vireellä kuin muutenkin loppukauden. En silti edes harkitsisi kauppaamista.

Ehdottomasti jatkoon, kysehän on nyt vain RFA-jatkolapun hinnasta ja pituudesta. Jossain yli 4 miljoonan hintahaarukassa liikutaan, en usko että yli 5 miljoonaa saa agentti neuvoteltua mitenkään. UFA-ikä on muistaakseni 2 vuoden päässä, joten 1-vuotinen tai joku 4-5 vuotinen lienee pituudeltaan se mistä neuvotellaan.

Tomas Jurco - Todella vaikea ja varsinkin pisteiden valossa (toki myös pelillisesti) heikko kausi. Ensi kaudella on odotettavissa toivottavasti vähän parempaa. Jatkaa.

Jurcolla oli hankaluuksia, mutta mies oli myös nuorin Wingsin rosteriin ajettu hyökkääjä sitten Jiri hudlerin 10 vuotta sitten. Babcock tietyllä tapaa tykkäsi Jurcosta ja toolboxi tuntui sopivan jokaiseen ketjuun (nelosessa erityisesti loisti), mutta ei oikeen vielä riitä hyvällä tasolla mihinkään ylempään ketjuun. Loukkaantumisetkin tuli häiritsemään juuri väärällä hetkellä, kun alkoi kulkea paremmin. Kehittymisen varaa kuitenkin on vielä monta vuotta ja kun taitopelaajaa aletaan ajamaan roolipelaajan muottiin, niin se ei käy ihan käden käänteessä. RFA-jatkooppari lienee maksimissaan jotain 950k tyylistä, kuten Sheahanin ja Nyquistin edelliset laput.

Teemu Pulkkinen - Voitti näytöstyyliin AHL:n maalipörssin ja playoffeissa sama ilotulitus on vaan jatkunut. Yksi Ameriikka-kesä vielä lisää alle niin tiedä mihin asti lento riittää. NHL-näytöt jäivät toistaiseksi vielä kevyehköiksi joten sopimuskaan ei tule kovin iso olemaan.

Pulkkisesta on pirun vaikea arvioida miten se ura jatkossa lähtee luistamaan. Datsyukin rinnalle ja 40 maalia? Vaiko hyödytöntä puurtamista alaketjuissa pienellä jääajalla ja kohta Eurooppaan? Ensi kausi näyttää vasta suunnan.RFA-jatkosopimusneuvottelut ovat myös tulossa ja vaikea nähdä Pulunkaan saavan 950k yli menevää lappua, änäri-näyttöjen jäädessä varsin vähäisiksi.

Joakim Andersson - HMV-mies jatkanee extrahyökkinä HMV-roolissa. Hyvät playoffit!

Aika sopiva mies penkille, varasentteriksi ja 13.hyökkääjä. Sieltä sitten voi nostella rooliin kuin rooliin. Alivoiman kolmas lenkki ja RFA-jatkolappu jäänee myös alle miljoonan. Eiköhän Anderssonista kuitenkin tule jo nuorella iällä se kaikkien vihaama uusi "Cleary", jonka kokoonpanossa ollessaan vaaditaan aina valmentajalle kenkää, vaikka se olisi itse Scotty Bowman.

Landon Ferraro - Liekö osa ensi kauden neloskenttää? Vakuutti ainakin kannattajat playoff-esityksellään. Halpa lappu käteen ja kokeillaan.

Ferraron stintti oli lyhyt mutta tällä kertaa vakuuttava. Aiemmissa änäri-visiiteissään oli näyttänyt täysin turhakkeelta. Grand Rapidsin alivoimapelissä Ferraro on ollut avaintekijä jo vuosia, joten sitä osaamista löytyy. Neloskentän karvaava pelaaja ja alivoimarooli = erittäin hyvää vastinetta lähes minimipalkan tasoiselle tulevalle RFA-jatkosopparille.

Mitch Callahan - Kausi katkesi harmittavasti loukkaantumiseen. Saanee kuitenkin vielä vuoden aikaa vakuuttaa, periaatteessa tilausta olisi ja kilpailleekin Ferraron kanssa ainakin paikasta auringossa.

Callahanille varmasti jatkoa vielä tarjotaan, mutta vaikea nähdä miehen aloittavan muualta kuin Grand Rapidsista tai sitten saa vetää kesäreenit melkoisilla steroideilla. Cally on hyvä agitaattori, ja miehen kokonaispaketti pelaajaan (grinderi, maalinedusmies, tappelija, agitaattori, alivoimapelaaja) on erinomainen. Mutta kun kutsua ylös ei ole tullut, niin monipuolisesta osaamisesta huolimatta mikään erikoisosaaminen ei ole noussut riittävälle tasolle, jotta paikka Detroitissa aukeasi. Ja loukkaantuminen tuli uran kannalta todella pahaan samaan, heti nuoremmat pelaajat kaappasivat samat roolit itselleen, niin kuin Callahania ei olisi koskaan tarvittukaan.

Louis-Marc Aubry - Mahdollisuus olisi ollut olla toisen polven Wings-peluri, mutta näytöt AHL:ssä ovat jääneet melko kesyiksi. Saaneeko edes QO:ta.

Griffins ilmeisesti tarvitsee luotettavaa nelossentteriä vielä yhdeksi kaudeksi, kunnes tuo vastedes signattu Turgeonin poika päättää junioriuransa. Sitten voi tulla Aubrylle lähtö. On kyllä ollut tuommoinen "ahl-gaustad", luotettava pienten minuuttien nelossentteri, muttei koskaan sen enempää.

 

[Henkka]

Marek Zidlicky - Aloitti uransa Wingsissä ihan pätevästi, mutta hyytyi melko nopeasti. Jalka oli liian painava ja virheitä tuli aivan liikaa.

Tuli helpottamaan ylivoimapeliä, mutta sotki sen kuitenkin lopulta entistä enemmän sekaisin. Aika ironista. En tiedä puutuiko tuohon ottelumäärään, kun pelasi runkosarjassa eniten otteluita (84 matsia) treidin takia, eikä huilannut peliäkään. Olemassaolevia soppareita on sen verran paljon, että kolmosparin pelipaikka menee Marchenkolle ensi kauden alusta lähtien.

Brendan Smith - Ongelmallinen paikka. Hyvänä päivänä hyvä, isohko, hyvin luisteleva ja ilkeä. Huonona päivänä idioottimaisia jäähyjä ottava hasardikone. Uskoisin että Smithille sorvataan vuoden jatko ja annetaan vielä yksi vuosi aikaa näyttää. Jollei onnistu niin tuolta ajaa nuoremmat ohi oikealta ja vasemmalta. Tai sitten tehdään niin kuin Ericssonille muutama vuosi sitten. Annetaan ihan helvetin ylihintainen sopimus ja kaveri alkaakin yhtäkkiä pelata palkkansa edellyttämällä tasolla.

Smith taitaa olla nyt Wingsin trade bait numero yksi, mutta jatkaa toki, jos kauppoja ei saada aikaan. Pakistoon pitää tehdä tilaa nuoremmille ja koska Kindlin kauppa-arvo tällä hetkellä on nolla, niin vain Smithistä voi tänä kesänä saada jonkun vastineen ja uudistaa pakistoa. Kindlin pitää pelata, nostaakseen kauppa-arvoaan edes jollekin tasolle, ja myöhemmin treidit ovat mahdollisia, jos mies alkaa pelata sopimuksensa edellyttämällä tasolla. Kindl on ollut koko uransa Babcockin doghousessa, joten valmentajan vaihtuminen voi tehdä hänelle uuden kevään. Jos Babcock jatkaa, niin tuskien taival jatkuu. Smith on RFA ja saanee jonkun alle 2 miljoonaa olevan jatkolapun noilla näytöillä. Ericsson-tyyliseen pitkään jatkoon en usko millään, se nyt ei sovi yhtään tähän tilanteeseen. Jos mahdollinen Phaneuf-kauppa nähdään, niin Smith liikahtaa siinä aika varmuudella toiseen suuntaan.

Nick Jensen - Ikää on jo sen verran, että tämän kauden onnistuminen AHL:ssä oli erinomaisen tärkeää Jensenin uran kannalta. Jatkaa, mutta tulevaisuudesta ei uskalla sanoa mitään.

Jokerikortti. Alkoi tekemään pisteitä, kun Sproul hyytyi ja Marchenko nousi änäriin. Jensen oli loppukaudesta Griffinsin rightin miehistä kärkipakki. Teki "vain" 27 pistettä, mutta puolet näistä syntyi viimeisen 2 kuukauden aikana. +30 plus/miinus -saldolla oli Griffinsin paras puolustaja. Joskus sitä luistelua verrattiin Duncan Keithiin, ja sitä jaksaa edelleenkin Griffinsiä enemmän seuraavat hehkuttaa. Mutta odotetaan miehestä vaikka se seuraava tuulennopea Brett Lebda, joka osaa kuskata kiekon luistelulla pois puolustusalueelta ja sitten ei tiedä mitä tehdä.

Jonas Gustavsson - Monsterille ei paljoa pelejä herunut kun oli kokoajan telakalla ja silloin kun pelasi, pelasi heikosti. Mrazekinkaan torjuntatyyli ei ole mikään rauhallinen, mutta sydän kyllä kiittää nyt kun Monster jatkaa matkaansa poispäin ghettokaupungista. Jatkaneeko edes NHL:ssä? Epäilen että KHL tai SHL saattaa olla tulevana osoitteena.

Luulisi että Monsterin änäriura on ohi. Täysin hyödytön ukko jopa tankkaajatiimille, koska loukkaantuu ja eikä pysty siten olemaan pitkään surkea ja auttamaan korkean varausvuoron jahtaamisessa. Eurooppaan.

Tom McCollum - Portit Red Wingsin veräjänvartijaksi ovat melko suljettuja, mutta jos AHL:ssä kiinnostaa jatkaa niin miksikä ei.

Ahl:n hyvät pudotuspeliotteet voivat viedä McCollumin jonnekin muualle, ihan änärisopparilla. Mutta Wingsiin tuskin mahtuu, Mrazek ja howard parilla mennään ainakin seuraava kausi.

Jared Coreau - Vaikea nähdä mitään tulevaisuutta Wings-organisaatiossa. Jatkaa tai sitten ei.

Jos McCollum lähtee, niin Mrazekin jälkeen toiseksi lupaavin maalivahtiprospekti Jake Paterson tuotaneen Griffinsin maalinsuulle ja Coreau toimii hänen parinaan.

 

[teude]

Babcock siis lähti/lähtee joten eiköhän 99% varmuudella seuraava valmentaja ole Blashill. Itse olisin halunnut ukon jo viime kaudeksi, mutta olihan tämä viimeisin hieno näytös Babsilta, vaikka vittumaisesti loppuikin. Kaikkea hyvää Babcockille, toivottavasti saa Toronton sekamelskan kondikseen.

 

[Meikku]

8 vuoden diiliä ja $50m palkaksi huudellaan Babcockille Maple Leafsin suuntaan. Blashill kehiin ja kohti uusia tuulia. Detroit pitää Medialle tilaisuuden klo 23 suomen aikaan.

 

[#_6]

Blashill saa mahdollisuutensa, erittäin hyvä näin. (Toivottavasti Pulu siinä sivussa myös.) Kyllä Babcock oli tavallaan jo nähty, vaikka melkoisia pupuja hatustaan jaksoikin vedellä. Seuraavaksi voi tehdä taikojaan Torontossa. Varsin mielenkiintoista ja omituista kohdata Leafs ensi kaudella!

 

[Goose]

Ihan ok fiilikset, Blashill kutkuttaa hyvällä tavalla.

 

[Shard]

Eipä tässä voi olla surullinen. Ensinnäkin Babcock olisi voinut valita paljon huonomminkin. Toronto on hieno legendaarinen joukkue, joka ansaitsee parempaa ja on oma kakkossuosikkini original six -seuroista. Toivottavasti saadaan tästä perinteikäs Detroit-Toronto -rivalry todelliseen nousuun.

Toiseksi Blashill ansaitsee jo yrittää NHL-joukkueessa. Vaihtelu tietyin välein piristää aina organisaatiota, ja Blashill sopii parhaiten. Tuntee pelaajat ja peluuttaa detroitlaista lätkää. Blashillin menetys olisi kirpaissut todella lujaa, koska häntä on tuohon kasvatettu kauan farmin puolella.

Kiitos Babcock hienoista vuosista ja onnea jatkoon paitsi Red Wingsiä vastaan!

 

[Mechalo]

Tuli muuten mieleen että nyt kun Blashill tulee valmentajaksi niin hänhän voisi yrittää haalia vanhan valmennettavansa Alec Martinezin Los Angelesista joukkueeseen, Blashill valmensi Martinezia alasarjoissa.

 

[Voittaja]

Itseäni harmittaa kyllä että lähti muualle, kyllähän se väkisinkin kirpaisee kun sarjan paras valmentaja vaihtaa maisemaa. Miellyttävää kuitenkin että otti, mottipäisen rahatukon lisäksi, kunnollisen haasteen, jossa mahdollinen menestyminen tekee sitten kaverista paikallisen jumalan. Paljon on työsarkaa Torontossa edessä, mutta siellä saa varmasti myös tuen seurajohdolta tehdä isojakin muutoksia eikä tarvitse pihtailla palkkalattian tuntumassa kuten joissain muissa mahdollisissa seuroissa olisi voinut joutua tekemään. Siltikin olisin pitänyt erittäin mieluisasti myös meilläkin.

Blashill tuntuu saavan paljon kehuja, jos palkataan niin toivottavasti niiden arvoinen. Kunhan ei nyt millään AHL-pelaajilla aleta taistelemaan niin kaikki hyvin. Eiköhän sarjan paras GM pidä huolen ettei näin pääse tapahtumaan, ja tuskin on valmentajankaan tavoite(toivottavasti ei). Mutta lähinnä toivon ettei AHL:ssä hyvin palvelleet pelaajat saa mitään erikoiskohtelua jos peli ei kulje(Pulkkinen mm, jos ei kulje änärissä niin ei kulje, ei mitään säälipaikkoja vaan parempaa tilalle) vaan kaikki lähtee samalta viivalta. Kokemuksen merkitystä ei kuitenkaan voi väheksyä.

 

[Lucky Thirteen]

Tuli muuten mieleen että nyt kun Blashill tulee valmentajaksi niin hänhän voisi yrittää haalia vanhan valmennettavansa Alec Martinezin Los Angelesista joukkueeseen, Blashill valmensi Martinezia alasarjoissa.

Mikähän olisi Martinezin hinta? Teki kauden aikana uuden 6-vuoden ja 24 miljoonan dollarin sopimuksen, joten luulisi kuuluvan aikalailla tiukasti Kingsien suunnitelmiin.

 

[Larsson]

"Wings top prospect Dylan Larkin is turning pro. Will join Grand Rapids for rest of AHL playoffs on ATO and compete for spot on Wings in camp"

Näin Ansar Khan twitterissä. Ilmeisesti entry-level sopparikin on jo työn alla. Voi pelata amateur try-outina jo Griffins - Comets sarjassa, joka siis varmistui konferenssifinaaliksi.

 

[Meikku]

Ja Larkinin 3 vuoden Entry-Level soppari tehty. Red Wingsin Twitter tililtä paukkui tietoa juuri.

 

[Henkka]

Jos se uusi päävalkku Blashill nyt oletettavasti on, niin en tiedä voiko sisään tulla helpommin mitä Blashill tässä tilanteessa "joutuisi" tekemään. Mies tuntee kaikki veteraanipelaajat (Datsyuk, Zeta, Franzen, Kronwall, Howard, Helm, Miller, Abdelkader, Ericsson, Kindl, Smith, Quincey), kun oli kakkosvalmentajana kaudella 2011-12, ja on toki kesän harjoitusleireilläkin vetänyt omia ryhmiään kaikkien kanssa.

Seuraavalla 2012-13 kaudella Grand Rapidissa tuli ekalla yrittämällä AHL-mestaruus, jossa nykyisestä Wings-joukkueesta pelaamassa oli Nyquist, Andersson, Tatar, Ferraro, Sheahan, Jurco, Glendening, Lashoff, Mrazek, DeKeyser, Pulkkinen).

Kauden 2013-14 joukkueesta tutuksi tulivat Ouellet ja Marchenko, ja tämän kauden porukasta jopa Stephen Weiss ja Jonas Gustavsson, kun molemmat kävivät hakemassa alhaalta vauhtia muutaman pelin verran pitkäaikaisloukkaantuneissääntöjen (jestas mikä sana, en helpompaa keksinyt) perusteella.

Marek Zidlicky ja Erik Cole ovat kuluneen kauden joukkueesta ainoat, joita Blashill ei ole valmentanut, mutta suurella todennäköisyydellä he eivät ole edes jatkamassa ensi kauden joukkueessa.

Tietysti koko valmennustiimin kasaaminen menee nyt uusiksi ja Babcock saattaa viedä nuo viime kauden apulaisensa mennessään Torontoon. Sen verran hyvää työtä Tony Granato ja Jim hiller tekivät. Kunhan sitä videokoutsi Andrew Breweriä eivät ryöstä.

Vaikeinta on aina se siirtyminen uuteen organisaatioon ja kaiken "myyminen" uusiksi uudelle porukalle. Ei niinkään nousu oman organisaation sisällä, kuten esim. Jon Cooperin kohdalla on hyvä esimerkki. Näyttöjä toki pitää olla taustalla, useasta sarjasta, aina menestys seurannut miestä. Nyt pienen Ahl-rebuildinkin jälkeen on menossa uusi nousu, kohti mahdollista finaalikevättä.

***

Niin ja onnea Babcockille Torontoon, kovempaa haastetta ei ole eikä tule. Toivottavasti luottomies Dan Cleary on ensimmäinen signaus vapailta markkinoilta. :)

 

[Goose]

http://prohockeytalk.nbcsports.com/2015/05/22/video-emotional-babcock-says-good-bye-to-detroit/

 

[Henkka]

"Wings top prospect Dylan Larkin is turning pro. Will join Grand Rapids for rest of AHL playoffs on ATO and compete for spot on Wings in camp"

Näin Ansar Khan twitterissä. Ilmeisesti entry-level sopparikin on jo työn alla. Voi pelata amateur try-outina jo Griffins - Comets sarjassa, joka siis varmistui konferenssifinaaliksi.

Blashill suunnittelee ilmeisesti Griffinsin kolmosketjuun "untouchables"-kentällistä, jossa olisi Larkin, Andreas Athanasiou ja Anthony Mantha. Tuo nimi tulee lähinnä siitä, että Ken Holland ilmoitti trade-rajalla (sivulauseessa) nämä kolme nimeä, jotka eivät ole kaupan.

Griffins aloittaa Läntisen konferenssin finaalit sunnuntaina, kun Itäinen konferenssi (Manchester-Hartford) pelaa tokan pelinsä jo tänään. Ihmeellisen epätasapainotteisia ovat nuo AHL-pleijareiden otteluohjelmat. Griffins tuli eniten jäljessä tuossa edellisellä kierroksellakin, mutta onneksi katkaisivat nopeasti. Muuten olisi tullut paha otteluruuhka.

 

[Mr. Smith]

Griffins tuli eniten jäljessä tuossa edellisellä kierroksellakin, mutta onneksi katkaisivat nopeasti. Muuten olisi tullut paha otteluruuhka.

Ei tuo sinällään pidä paikkaansa, kun ihan samana päivänä olisi ollut Griffinsin sarjan game #7 kuin mitä oli Cometsin game #7. Nuo sarjathan pelattiin hyvinkin samaan tahtiin, mutta itäinen konferenssi veti noita pelejä ihan eri tahtiin. Erikoista, että idän finaalit aloitetaan kolme päivää aiemmin, mutta game #7 on kummassakin konferenssissa sitten päivän erolla. Lännessä siis pelataan tuo sarja huomattavasti tiiviimmässä tahdissa.

Mielenkiintoista nähdä miten Markström onnistuu Pulkkisen pysäyttämään ja myös toiseen suuntaan, että kuinka Pulkkinen onnistuu tämän kauden parasta (oma mielipide) AHL-mokea yllättämään. Toki myös oman mielenkiintonsa tuo Dylan Larkin jos pääsee pelaamaan. Myös Vancouverin osalta Jake Virtanen jatkanee pelejään tässä sarjassa, joten siellä on Vancouverilta viisi ykköskierroksen varausta hyökkäyksessä (Virtanen, Shinkaruk, Gaunce, Bärtschi, Jensen), joskin Jensenin peliaika saattaa olla kortilla. Mielenkiintoista päästä vertaamaan noita mainittuja hyökkääjiä Detroitin kärkiprospecteihin (Pulkkinen, Mantha, Larkin, Bertuzzi).

 

[Larsson]

Griffins tasoitti ottelusarjan yöllä. Tutut miehet Pulkkinen ja Bertuzzi maalinteossa. Ottelu päättyy 4-2 Griffinssille, ja myös muuan Dylan Larkin merkauttanut ammattilaisuransa kaksi ekaa pistettä maalien muodossa. Mahtavaa! Markström vaihdettiin maalinsuulta kolmanteen erään, joten ei pitäisi siihenkään finaaliin pääsy kaatua. Sarja jatkuu kotona perjantaina. Toivottavasti muutaman päivän tauko auttaa, kun ainakin George Malik on twitterin otteluseurannassaan maininnut että Griffins näyttää väsyneeltä.

5-25-15 Grand Rapids Griffins vs Utica Comets Post Game Highlights - Round 3, Game 2 - YouTube

Pohdiskelin tuossa kun Larkin nyt onnistui lähes heti (tiedän että otanta on olemattoman pieni) niin alkaako Manthalla olemaan jonkinlaisia paineita kun hänen kuitenkin oli määrä olla aikoihin kovin maalintekijä mutta kaikki muut niitä maaleja tuntuvat tekevän. Saisiko peräti buustia sitten viimeistään ensi kauteen? Itse ainakin toivon juuri sitä, Kovin innoissani olin kun tämä draftattiin, kun sellasta röyhkeää ja vittumaista maaliruiskua on odoteltu. Ehkä se viitta sitten sovitetaankin Pulkkiselle.

 

[tsajari]

Itse ainakin toivon juuri sitä, Kovin innoissani olin kun tämä draftattiin, kun sellasta röyhkeää ja vittumaista maaliruiskua on odoteltu. Ehkä se viitta sitten sovitetaankin Pulkkiselle.

Ehkä jossain erikoisessa mielessä Pulkkisen saattaa nähdä röyhkeänä, mutta vittumaisena ei juuri mitenkään. Vai onko minulta jäänyt jotain huomaamatta viimeisten vuosien aikana? Maalintekijää Pulkkisesta kyllä sopii odotella, sehän se lopulta vaikein ja tärkein ominaisuus mainituista onkin.

 

[Larsson]

Ehkä jossain erikoisessa mielessä Pulkkisen saattaa nähdä röyhkeänä, mutta vittumaisena ei juuri mitenkään. Vai onko minulta jäänyt jotain huomaamatta viimeisten vuosien aikana? Maalintekijää Pulkkisesta kyllä sopii odotella, sehän se lopulta vaikein ja tärkein ominaisuus mainituista onkin.

Juu en siis tarkoittanut että Pulkkinen olisi jotenkin vittumainen. Onhan se sellanen vittumainen väkkärä ja sellasta, mutta siis tarkoitin sitä että jos Mantha, josta sitä vittumaista maalintekijää kaavailtiin jää torsoksi, niin viitta sitten sovitellaan Pulkkiselle soveltuvin osin. Pulkkinen tykkää hanakasti laukoa ja onhan siinä tiettyä röyhkeyttä kun joka paikasta vetää, kun ne kuitenkin jollakin prosentilla uppoaa.

 

[Henkka]

Taisin kirjoittaa joskus vuosi sitten, että en usko Manthasta tulevan mitään puhdasta snaipperia, vaan maalinedusmies, jolla on hyvä ulottovuus reboundeihin ja käsisilmä-koordinaatio kohillaan. Se iso 6'5 kroppa on nykyisestä prospect-nipusta aika turha hukata mihinkään muuhun rooliin. Nykypäivän Monsteri-maalivahdit tarvivat eteensä Monsteri-maskimiehet, jotta balanssi säilyy. Pulkkiselle jää snaipperin hommat, eikä tarvi mennä päätöikseen maalin eteen taistelemaan isompiaan vastaan. Antaa kudin puhua, perus-Detroit-maalit ovat vuosia olleet noita, että ammutaan täysiä hyvästä sektorista ja joku vielä tekee maskinkin. Vastustajan maalivahti vain toteaa matsin jälkeen ettei nähnyt ainuttakaan. Saahan se Pulu sinne maalille toki välillä mennä, mutta kyllä siihen touhuun tulee löytymään ihan muita kavereita, kuten Tyler Bertuzzi ja Mantha. Manthalla pelityylin muutos tulee mitä ilmeisimmin ottamaan todella paljon aikaa, kuten nyt on nähty, mutta Detroitissa on aikaa hioa tällaisia juttuja, ei ole kellään kiire mihinkään. Vastakkainen esimerkki on Bertuzzi, miten helppoa on hypätä identtiseen rooliin suoraan junnuista. Senkuin antaa palaa vaan.

 

[Henkka]

Detroitin Farmin Farmi, Toledo Walleye, putosi viime yönä jatkosta ECHL:n pleijareissa. Pudotuspelisarja South Carolina Stingraysiä vastaan oli aika eeppinen, homma ratkesi vasta seiskaottelun kolmannella jatkoajalla Carolinan hyväksi, ottelun ainoalla maalilla. Melkein kuusi erää tahkosivat 0-0. Toledo lähti sarjaan kotiedulla (sarja pelattiin tyyliin 2-3-2), hävisi kolme ensimmäistä ottelua, mutta nousi 0-3:sta vielä tasoihin. Lisäksi jokainen ottelu ratkesi vain maalin erolla toisen voitoksi ja neljässä matsissa pelattiin jatkoaika. Jatkoaikavoitot menivät tasan 2-2.

Mitenkään isosti ei Red Wingsin prospekteja vielä ole tuonne Toledoon eksynyt. Marek Tvrdon aloitti kauden ECHL:stä ja nousi sieltä hyvillä otteillaan AHL-miehistöön, välillä jopa ykköskentän pelaajaksi, kun AHL:stä kävi kutsuja NHL:n puolelle (mm. Pulkkinen). Järkälemäinen puolustaja Richard Nedomlel tuolla on pelannut jo kaksi kautta. Martin Frk on sitten periaatteessa ainoa vakipelaaja, joka siirrettiin AHL:stä ECHL-farmiin saadakseen lisää peliaikaa, erityisesti erikoistilantessa. Frk joutui tekemään tilaa Tyler Bertuzzin saavuttua Griffinsin vahvuuteen. Frk iski kaksi hattutemppua tässä viimeisessä pudotuspelisarjassa ja yhteensä 9+4=13 tehot 14 ECHL-pudotuspeliin.

Toledo kuitenkin tarjosi kauden aikana syvyyspelaajia auttamaan Griffinsin loukkaantumisia ja rosterivajetta kun NHL:stä tapahtuu nostoja, tuohan nyt on oikeastaan koko yhteistyön idea. Sellaiset nimet kuin Shane Berschbach, Scott Czarnowczan (mahdoton nimi ikinä kirjoittaa ulkomuistista oikein), Nedomlel, Tvrdon, Frk ja Alden Hirschfeld pelasivat molemmilla tasoilla. Maalivahti Jared Coreau oli viime kaudella tässä Toledon joukkueessa, mutta vietti nyt koko kauden AHL:n puolella, nostaen kaikkien yllätykseksi todella rajusti tasoaan.

Mielenkiintoisinta tässä Toledo-kuviossa on kuitenkin joukkueen päävalmentaja Derek Lalonde. Kaverin tausta on samankaltainen kuin Jeff Blashillillä, nuorehko alempien sarjojen palkittu mestarivalmeltaja. Mies valmensi Toledoa yhden kauden ja muutti toiseksi viimeiseksi kausi sitten sijoittuneen joukkueen runkosarja-kakkoseksi, vain pisteen päähän runkosarjan voitosta. Joukkueen voittoprosentti parani edelliskaudesta 0.340 --> 0.743, mikä on huikea muutos. Pudotuspeleissä Toledo matkasi konferenssifinaaliin asti, voittaen kaksi seitsemän ottelun sarjaa ja vieden tämän kolmannenkin sarjan seitsemänteen otteluun, nousten sieltä 0-3 tilanteesta vielä haudan takaa melkein sarjan voittoon.

En usko että Lalonde valmentaa Toledoa tätä kautta enempää. Näyttö oli niin vahva, kun saadessaan vain "kuraa käteen" mies käänsi joukkueen heti heittopussista kärkitiimiksi. Veikkaisin että Lalondesta voisi tulla todennäköisesti Griffinsin seuraava päävalmentaja, tai sitten jopa Blashillin assistant Detroitin puolelle. Blashillillä on ollut aivan samantyylinen kahden sarjaportaan keskusteluyhteys koko ajan Lalonden välillä, mitä oli Babcokin kanssa. Loistavana nuorten pelaajien kehittäjänä, Lalonde sopinee kuitenkin paremmin Griffinsiin, ja säilytetään sama vanha keskusteluyhteys Blashillin kanssa, nyt vaan pykälää korkeamalla tasolla.

Valmentajakysymykset ratkeaa sitten aikanaan, kun Griffinsin pelit päättyy. Toivottavasti eivät ihan heti pääty. Tony Granatolla on 1-vuotinen optio jatkamisesta, mutta Jim Hiller meni siis näistä Babcockin miehistä Miken perässä Torontoon. Hänen tilalleen tarvitaan erinomainen ylivoiman organisoija. Hillerin kuvioima yv oli parasta Wings-yvtä moneen vuoteen ja Blashillin valmentamien joukkueiden vahvuus ei oikein koskaan ole ollut ylivoimapeli.

AHL:n konferenssifinaali Vancouver-farmi Uticaa vastaan siirtyy nyt siis 1-1 -tilanteessa Grand Rapidsiin, jossa pelataan sarjan kolme seuraavaa ottelua. Aika mielenkiintoista, että Manchester Monarchs varmisti jo Itäisessä konffissa finaalipaikan (4-0 sweeppi) ja saa nyt odotella pahimmassa tapauksessa 10 päivää tämän sarjan katkeamista.

Tomas Nosek loukkaantui edellispelissä, joten Balshill laittanee vanhat ketjut takaisin, ainostaan sillä muutoksella, että Dylan Larkin ottaa tuon Nosekin tontin kakkosketjussa. Mediassa on jo vahvistettu Larkinin ja Pulkkisen pelaavan yhdessä, loput ketjut pystyykin sitten melkein päättelemään edellisistä otteluista. Enkä ylläty, jos joukkueen kapteeni Hoggan laitetaan Larkinin ketjuun, opastamaan Griffinsin pelillisistä asioista. Blashill on tehnyt hyvin vähän ketjumuutoksia pudotuspelien aikana, joten luottanee aiemminkin toimineisiin kenttiin. Pakkiparitkin ovat olleet koko ajan samat Marchenkon saavuttua NHL:stä ja Ryan Sproulin joututtua viltin puolelle.

Näillä todennäköisesti mennään ensi yönä:

Bertuzzi - Miele - Zengerle
Hoggan - Larkin - Pulkkinen
Porter - Athanasiou - Mantha
Tvrdon - Aubry - Campbell/Hirschfeld/Nastasiuk

Evans - Ouellet
Paetsch - Marchenko
Lashoff - Jensen

McCollum
(Coreau)

McCollum vähän hörppi siinä ekassa Utican kohtaamisessa, mutta Markström päätti sitten tasoittaa puntit imuroimalla game2:ssa. Saa nähdä kumpi on vähemmän huonompi jatkossa.

 

[JP]

Grand Rapids - Utica 5. peli

Muutaman minuutin kuluttua mennään jälleen. Sarja on tasan 2-2. Minulla kahden edellisen ottelun katselu keskeytyi striimin ongelmien vuoksi. Merkittävä kysymys on, jatkaako Ryan Sproul tänään kokoonpanossa, vai onko Alexei Marchenko toipunut loukkaantumisesta. Brennan Evans oli aivan pihalla kolmannessa ottelussa - hänet sietäisi asettaa terveen raaputuksen asemaan. Sen verran rajusti hitaasti liikehtineestä miekkosesta mentiin ohi Canucks-lupausten toimesta.

Löytääkö Teemu Pulkkinen tehokkaamman vireen kuin Cometsia vastaan aiemmin? Pysyvätkö Andreas Athanasioun ketjukaverit miehen vauhdissa mukana? Jatkaako Dylan Larkin erinomaisia suorituksia? Koituuko Thom McCollumin pelaaminen jälleen Griffinsin heikkoudeksi? Pelaako Xavier Ouellet eleettömän varmasti omassa päässä ja selviääkö hän painostuksen alla ilman kiekonmenetyksiä? Näihin toivottavasti saadaan vastauksia ottelun myötä.