Tämän viikonlopun näköjään päättivät sitten hoitaa näytöstyyliin. Ensin neljä maalia kiviseinä-Rinteen selän taakse ja perään aivan täydellisen dominoiva näytös Vancouveria vastaan väsyneenä back-to-back pelissä.
Kolmosketju oli ihan liekeissä ekassa erässä. Tatar-Andersson-Eaves sai komeita pyörityksiä aikaan kokoajan Nucks-alueelle. Tehot jäivät puuttumaan vielä mutta paikkoja kyllä oli. Tokassa erässä katosivat vähän kuvasta ja nelosketju hoiti niitä pyörityksiä vuorostaan. Kolmannessa erässä hyppäsivät takaisin valokeilaan jälleen ja järkkäsivät sitten 7-3 osuman vähän tuurilla. Ansaittu palkinto kuitenkin. Maali meni Anderssonin nimiin. Tekihän Andersson sitten vielä toisenkin, mutta se tuli ykkösketjun kanssa missä Andersson veteli Filppulan tilalla. Tästä päästäänkin Filppulaan. Valle oli ekan erän ihan pirteä. Tokassa erässä sortui jo tyypilliseen riplailuun ja katosi jälleen kuvasta. Ei tuota voi hyväksyä eikä ymmärtää. Vittu sä pelaat siellä Zetterbergin (6+19) ja Brunnerin (10+6) kanssa samassa ketjussa. Syötön Valle sai kun sohaisi kiekon Brunnerille jonka ripuliranne vähän yllätti Luongon. Jos pettymystä pitää hakea niin syyttävä sormi osoittaa Filppulaa. Myös White vaikutti jotenkin kesyltä ja tilastoja kun vilkaisin niin kappas vaan. White -2. Ei kovin mairitteleva saldo tällaisesta ottelusta.
Kindl ja Huskins urakoivat 20 minuuttia mieheen ja pelasivat ihan hyvät matsit. Mulla on levy jäänyt junnaamaan päälle, mutta Kindlillä on oikeasti tapahtunut ihan huimaa kehitystä kesän aikana ainakin pelirohkeudessa ja samalla on saanut sellaista pientä varmuutta. Tänäänkin pari kertaa toi itse luistelemalla kiekon ohi Vancouver-hyökkääjien kun ei löytänyt syöttöpaikkaa. Viime kauden Kindl olisi sohaissut sen kiekon vaan sinne päin.
No mitäs Kronwallista. Ericssonit oli paskoja puhelimia, mutta tämä Vita Hästenistä maailmalle ponnistanut Ericsson on ihan eri maata. Tuota pakkiparia ei ainakaan saa rikkoa, homma tuntuu toimivan noilla veljillä erittäin hyvin. Kronwall näissä kahdessa pelissä kevyet 2+4 pakin paikalta ja nousi muuten samalla pakkien pistepörssin kärkeen ohi TPS-Shattenkirkin. Ei Norris-Nick vaan Norris-Nik. Ei mutta oikeasti. Kronwallin vedotkin ovat nyt alkaneet löytää tietään maalia kohti ja se on kyllä mahtava juttu ja varmasti Renneylläkin on helpottunut olo kun yv saatiin nyt toimimaan ja sillä tuhottiin Canucks tänään.
Yvstä päästään pikku aasinsillan kautta avhen ja täytyy todeta senkin ollen tänään aika korkealla tasolla. Tai en tiedä, oliko Canucksin yv sitten vaan niin syvältä? Ei siellä päässyt kukaan maalipaikoille kun Drew Miller kyykytti Sedineitä, joita ei muutenkaan ekan erän jälkeen pahemmin näkynyt.
Matchupit oli aika selkeät ekat kaksi erää. Datsyuk vs. Sedinit ja Zetterberg vs. Kesler. Sedinien ensimmäinen maali tuli pitkän kiekon takia. Ei väsymyksen vuoksi vaan väärän matchupin. Se kerta kun sinne ei saatu Datsyukia kehiin niin siellä oli Emmertonin ketju hyörimässä ja tilanne käytettiin heti hyväksi. Toisessa maalissa oli puolestaan Zetterbergin ketju jäällä. Siitä maalista nyt on hiukan hankala syyttää hyökkääjiä. Ericssonin mies Daniel oli ja kun miehen nopeus nyt vaan on rajallinen kokonsa vuoksi niin minkäs teet. Datsyukin ollessa kentällä Sedinit pysyivät pimennossa. Datsyuk 71% vs. Henrik 33% aloitukset. Siellä Datsyuk teki juuri sitä työtä mitä piti. Kesler vei Zetterbergiä aloituksissa, mutta eipä tuotakaan jannua juurikaan näkynyt paria tökkimistä ja kitisemistä lukuunottamatta. Aivan loistavaa työtä Selke-kaksosilta kokonaisvaltaisesti tänään. Kolmoserässä sitten Datsyuk taisi pelata Danielin ketjua vastaan ja Zetterberg Henrikin. Tuo oli ilmeisesti joku Vigneaultin aivoitus saada tuo ketjujen matchaus kuriin. En tiedä sitten, jos Kesler pelasi siinä kolmannessa vitjassa niin se ei ainakaan saanut yhtään mitään aikaiseksi koko kolmannessa erässä. Unohdin jo koko kaverin olemassaolon.
Howardilta hiukan hankala peli. Ei ole koskaan ollut vahvimmillaan b2b peleissä eikä ollut mielestäni tänäänkään. Patonkipoika-Lapierren läpiajon toki torjui heti alussa ja otti kolmoserässä pari ihan hyvää seiviä, mutta ainakin Higginsin maali olisi ollut kuitenkin torjuttavissa. Tänään onneksi hyökkäys hoisi hommat kotiin ja Howardin off-day on näin ollen täysin hyväksyttävissä ja toisaalta ymmärrettävissäkin. Tämän takia olisi tärkeä olla se kakkosmaalivahti jota peluuttaa. Gustavsson on sellainen jota uskaltaisi peluuttaa, mutta milläs hemmetillä peluutat. Muutenkin kaveri on ollut elämänsä aikana telakalla pitempään kuin kaikki Viking Linen paatit yhteensä. Siinä mielessä oli vähän ihmeellinen signaus ja kaverin kanssa ollaan jumissa myös ensi kausi. Jos tervehtyisi niin olisi ihan ok, mutta kun ei.. Mrazek sinänsä olisi varmaan valmis ensi kaudeksi ja jos ei niin viimeistään sitä seuraavaksi. Eikä Gustavssonin suhteen varmasti mitään pidemmän kaavan mukaisia suunnitelmia olekaan. Itsehän olisin ollut valmis menemään Joeyn kanssa Mrazekin mukaantuloon asti. McCollumhan tuolla nyt pyörii mukana mutta tuskinpa tulee ikinä NHL:ään asti pääsemään.
Brunner päätti sitten räväyttää 4 pojon illan. Kelpaa mulle. Pari maalia ja tällä hetkellä rookieiden pistepörssin kärkipaikka hallussa tasoissa Conacherin kanssa. Maalipörssiä johtaisi sitten parin maalin erolla Huberdeauhun. Ainiin, eihän se Brunner ole rookie.. Pelkäsin kyllä sitä että olisi ollut täysin riippuvainen Zetterbergistä, mutta eihän se tarina ihan niin mene onneksi. Tuntuu että Brunner nimenomaan luo niitä paikkoja ja voisi jopa viimeistellä vähän paremmin. Tänäänkin petasi sekä Clearyn, että Anderssonin maalit. Clearynkin maalissa Brunner veteli ensin ihan suoraan logoon, mutta taisteli riparin sitten Clearylle, joka sai pistellä tyhjiin. Nopeampi Hudler heikommalla kiekonkäsittelyllähän Brunner on. Ja rightin kätisyydellä. Täyttä kautta jos pelattaisiin niin Brunner olisi tällä hetkellä 40 maalin vauhdissa. Täydeltä kaudelta olisin itse odottanut jotain 25 pönttöä ihan maksimissaan, mutta tällä hetkellä tuo 25 olisi vielä mahdollisuuksien rajoissa tällä tynkäkaudellakin. Ainakin siihen 20 maaliin uskon Brunnerin pystyvän ja sekin olisi odotuksiin nähden ihan huikea suoritus.
Nautitaan tästä voitosta nyt kun voidaan. Don't stop believin' ja Sweet Caroline soimaan ja lauletaan kaikki mukana!
Sweet Caroline, oh oh oh, good times never seemed so good
Griffins voitti muuten samaan aikaan AHL-ottelunsa 7-3. Puolustaja Billinsille hattutemppu ja Nyquistille toinen peli putkeen 1+2 tehoilla.
Eiköhän Billinsillekin tämän kauden näytöillä saada ensi kaudeksi ihan kunnon entry-level soppari kasattua. Kyseessä on kuitenkin ihan Michiganin oma poika, yliopistojoukkueen ex-kapteeni ja hienoa tulokaskautta AHL:ssä pelaava kaveri. Mahdollista tietysti on että joku muukin organisaatio saattaa olla miehestä kiinnostunut, mutta veikkaisin Detroitin olevan ykkösvaihtoehto kaverille. Kuitenkin se organisaatio joka sen mahdollisuuden ammattilaisuraan tarjosi ja on vielä samalta seudulta kotoisin. Lapsuuden suosikkijoukkue myös lienee Red Wings. Välimatkaahan Billinsin kotikaupungista Marysvillestä Detroitiin ei ole kuin ~100km.