Eilen oli sitten ottelu Tampa Baytä vastaan, vaikka luulin seuraavan matsin olevan vasta Rangerseja vastaan ensi yönä. Pataan tuli 3-4 ja Karri Rämö torjui voiton Lightiningille.
Red Wingsillä on kuitenkin avainmiehistä yli puolet sivussa, mm. Datsjuk, Zetterberg, Lidström, Hasek, Holmström, Draper, Samuelsson, Cleary, Rafalski, Chelios, Maltby, Kopecky ja Drake. Näistä valtaosa esiintynee Rangersiä vastaan, mm. lonkkavaivasta kärsinyt Rafalski tulee tekemään debyyttinsä.
Vaikka Babcock onkin suunnitellut kahta ketjua erikseen Datsjukin ja Zetterbergin ympärille, niin eilen ilmeisesti ratkesi B-suunnitelma, jos heidät jossain vaiheessa sijoitetaankin samaan ketjuun. Franzen-Filppula-Hudler kolmikko oli raporttien mukaan ollut aivan loistavassa iskussa. Etenkin laiturikaksikko on mennyt huikeasti eteenpäin, Franzen oli erinomainen jo viime kevään pudotuspeleissä. Suurimman tasonnoston on kuitekin tehnyt Hudler, jonka rooli viime kaudella jäi pieneksi. Kova kuntotreeni kesällä alkaa nyt näkyä.
Vaikka Filppula sitä laukaustaan onkin viime aikoina harjoitellut, niin maalinteko tuntuu edelleen olevan tervanjuontia. Monet ovatkin ennustamassa Valtterista uutta "Draperiä", eli puolustavaa kolmossentteriä Red Wingsille. Filppula on parantanut aloituksiaan, pelaa puolustuksellisesti todella erinomaista peliä, luistunopeutta löytyy lähes identtisesti Draperiin nähden ja kaiken "kruunaa" tuo puolittainen puukätisyys maalipaikoissa. Valtterin pelinrakennukselliset taidot ovat Draperiä paremmat, joten hänen johtamansa ketju ei ehkä koskaan tulisi olemaan niin yksipuolinen.
Igor Grigorenkon otteet sen sijaan ovat menneet huonompaan suuntaan. Eilen mies ei saanut aikaan yhtään laukausta kohti maalia ja otti kaksi jäähyä, kun jäi tilanteissa jälkeen. Venäläisen tulevaisuus Red Wingsissä näyttää heikolta ainakin vielä. Toisaalta sopeutumisessakin menee vielä aikansa.
Myös Brent Sopel pelasi surkean ottelun, kun avainpakkien ollessa sivussa hänelle taisi kertyä liikaa vastuuta. Mutta hänellä on todennäköisesti vielä jatkoaikaa Babcockin vakuuttamisen suhteen, koska miehet tuntevat toisensa jo junioriajoista lähtien. Ja jos jakun Sopelin rinnalle laitetaan vielä jossain vaiheessa Lidström, niin maailma näyttää Brentin silmistä huomattavasti helpommalta.
Kokoonpano Tampa Baytä vastaan:
Franzen - Fippula - Hudler
Grigorenko - Ellis - Ritola
McGrath - Hartigan - Ryno
Clark - Cullen - Downey
Quincey - Kronwall
Lebda - Sopel
Ericsson - Cullimore
Osgood - 2 erää
Berkhoel - 1 erä
Niklas Lidströmin pakkiparit ovat mielenkiintoisesti vaihtuneet vuodesta toiseen. Huomenna siis hänen ruinnalla debytoi jälleen uusi mies Rafalski. Viime kaudella parina pelasi Markov, sitä edellisenä Lilja ja Kronwall. Viimeisenä kahtena lockoutia edeltäneenä kautena parina pelasivat Derian Hatcher ja Jason Woolley. Edellisenä Stanley Cupiin johtaneen kautena parina oli Fredrik Olausson. Vasta tuosta 2002 vuodesta taaksepäin laskettuna Lidströmillä on ollut pitkestoisempi pakkipari, Larry Murphy vuosina 1997-2001.
Lidström on puhunut sopeutumisesta uusiin pakkeireihinsa aina mielenkiinnolla. Hänen täytyy vain seurata muutama ottelu miten kaveri kentällä menee ja sopeuttaa pelinsä kaverin tyyliin. Hänen mielestään se ei ole koskaan ollut vaikeata. Imeisesti se viisi Norris Trophyä kertoo olennaisen.
Laitetaan loppuun vielä huikea video kapteenimme parhaista hetkistä:
http://www.youtube.com/watch?v=3qK0YDGx-V8
Ps. Loppu on suomalaisittain ehkä hieman hermot vievää katsottavaa.