Tänään on sitten ensimmäinen ottelupallo Detroitilla. Samaan aikaan olisi tarjolla myös mm-hokia, mutta omalla kohdallani änäri vie ehdottomasti voiton. Pidän aika todennäköisenä, että sarja katkeaa jo tänään. Dallas näytti luovuttaneelta joukkueelta jo edellisen pelin viimeiset puolitoista erää. Tuskin 3-0 tappiotilanne ottelusarjassa saa joukkueeseen uutta raivoa, kun usko horjui pahoin jo kahden maalin tappioasemassa yksittäisessä ottelussakin. Lisäksi Modanon ja varsinkin kippari Morrow'n pelikunto lienee arvoitus. Vaikka Starsin tärkein pelaaja Morrow palasikin kentälle pian tärskynsä jälkeen, niin luultavasti hän ei ole täydessä kunnossa. Niin pahannäköisesti hänen kätensä vääntyi, että on ihme jollei siihen jotain suurempaa vauriota tullut.
Franzenin poissaoloa ei ole edes huomannut kuin korkeintaan siitä, että maalintekijätilastot näyttävät hieman erilaisilta. Dan Cleary on paikannut hänet hienosti kakkoskentässä, vaikka tehoja ei ole tullutkaan. Onneksi huippuvireinen Muuli saataneen takaisin tämän sarjan mahdollisiin viimeisiin peleihin / Stanley Cup finaaliin. Hänen kokoaan ja tehojaan tarvitaan ehdottomasti, jos homma menee jossain vaiheessa kevättä tiukille.
Detroitin ehkäpä suurin vahvuus tänä keväänä on ollut, että kaikki tekeminen jäällä tapahtuu viisikkona. Puolustajat tukevat hyökkäyksiä parhaansa mukaan ja kaikki hyökkääjät hoitavat puolustusvelvoitteensa paremmin kuin hyvin. Tämä kielii hyvästä joukkuekurista. Kaikki varmasti muistavat viime kevään, jolloin Todd Bertuzzi ja erityisesti Robert Lang surffailivat tilanteita vältellen milloin missäkin. Tänä keväänä tälläisiä joukkueen raiskaajia ei ole näkynyt yhtä ainutta. Valmentaja Mike Babcock ansaitsee ehdottomasti sulan hattuunsa siitä, että on onnistunut pitämän joukkueen ilmeen taistelevana jatkuvasta voittamisesta huolimatta. Toisen sulan Babcock ansaitsee siitä, että on saanut iskostettua joukkueeseen liki täydellisen pelisysteemin, jota pelaajat uskaltavat toteuttaa poikkeuksetta vaikeissakin tilanteissa.
Olen muiden kirjoittajien tavoin hämmästynyt Jiri Hudlerin väkivahvasta panoksesta pudotuspeleissä. Hudlerin tehot ovat ylittäneet kaikki odotukset. Hänellä on kyky iskeä juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. Babcock saa kolmannen sulan hattuunsa siitä, että hän on koko kevään malttanut käyttää Hudleria oikein. Moni koutsi olisi tilastoja selailtuaan nostanut Hudlerin ylempiin kentällisiin ja antanut enemmän jääaikaa. Babcock ei ole panikoinut vaan on pitänyt Hudlerin juuri siinä roolissa missä hän on vaarallisimmillaan.
