Dave Mustaine - ikuinen kakkonen vai väärinymmärretty nero ?

  • 7 699
  • 36

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Jussi77 kirjoitti:
Olisiko Mustainella ollut jotain annettavaa Master of puppetsille, Ride the lightningille tai Justicelle? Ei välttämättä.

Niin .. Ridellahan on Mustainen matskua ja kuten jo sanottua niin Daven omien sanojen mukaan hänen juttujaan löytyy myös Puppetsilta. Enkä usko, että hän edelleen niin väittäisi, jos näin ei olisi. Eikäö se edes suuremmin epäilytä, koska löytyyhän toisesta vielä Metallica ukkojen myöntämänäkin. Asiaahan voi miettiä siltäkin kannalta, että miksi niin mahtava ja suuri Metallica on käyttänyt yhden alkoholistin ja katkeruuden ilmentymän ideoita vielä kolmannellakin albumilla, vaikka tämä ei ole ollut bändissä enään edes sen ensimmäisen aikana. Tätä taustaa vasten sen katkeruuden osittain ymmärtää. Mustainen panos Metallicalle on käsittämättömän suuri, kun suhteuttaa sen siihen aikaan mitä hän bändissä oli. Sitä paitsi oma Metallica suosikkini The Four Horsemen taitaa olla suurelta osin Daven sävellys. Mainittakoon, että pidän tästä Metallican versiosta enemmän kuin Daven Mechanixistä, joka sekin toki loistava.

No minun kannaltani on onni, että Mustaine potkittiin ulos Metallicasta. Näin sitä on saanut nauttia kahdesta loistavasta bändistä, eikä yhdestä luultavasti vielä enemmän sekavasta poppoosta. Itse pidän aavistuksen enemmän Megadethistä ja Daven riffittelyistä. Minulle hän on biisintekijänä nero ja edelleen TSHF oli mielestäni erinomainen.

Some Kind of Monsterissa näytettiin vain kolikon toinen puoli. Harmillista, että niin moni tuntuu nielevän sen sellaisenaan. TSHF:llä on biisi nimeltä Something that I'm Not, jonka Dave kirjoitti Larsille juurikin tuosta SKOM pätkästä suututtuaan. Oli aika ikävää Metallican puolelta lyödä kaveri maan rakoon, kun tämä avautui varsin herkän aiheen osalta niin monien vuosien jälkeen.

Edelleen... pidän molemmista bändeistä ja pidän oikeastaan heidän kaikista levyistään jonkin verran. Uusimpia haukutaan kovasti, mutta suurimmaksi osaksi se johtuu siitä, että heillä on sellainen historia ja että heiltä odotetaan jotain sellaista, mihin kukaan ei pysty.
 

kovalev

Jäsen
Nonniin, eli King Dave tulee taas Suomeen ja saunaan. Tämä Riittää Kovaleville syyksi hankkia ainakin tuon torstain lippu. Uusi levy pitäisi julkaista 15.5, eli sitä kerkiää jo maistella ennen keikkaa. Davehan tulee kuitenkin uudelta levyltä soittamaan 3 - 5 biisiä. Hän kun voi soittaa uusia biisejään pää pystyssä toisin kuin vanhat bändikaverinsa joilta ei varmaan kukaan kaipaa vuoden 91 jälkeistä tuotantoa. Saunan kenttä on ihan sopivan kokoinen paikka Davelle ja tunnelma on varmasti taattu.

Sitä odotellessa taidan pistää "Set The World Afire" lautaselle.
 

Charlie Horse

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
kovalev kirjoitti:
Varmaan Mustaine olisi saanut "isomman" roolin Metallicassa ainakin säveltäjänä. Näkyyhän hänen kädenjälkensä kohtuu monessa Kill èm All, Ride The Lightning - biisissäkin. Lisäksi hänen omien sanojensa mukaan Puppetsilta ainakin Leper Messiah olisi hänen tuotantoaan (alku kuulostaakin kieltämättä hieman Davelta ?)

Mutta kyllä kai se on selvä, että Dave ei olisi koskaan saanut Jamesin, Larsin ei edes Burtonin statusta bändissä.

Metallica-biisejä, joissa Mustaine on saanut oikein krediittiä levyyn asti löytyy kuusi kappaletta: The Four Horsemen, Jump in the Fire, Phantom Lord, Metal Militia, Ride the Lightning ja The Call of Ktulu. Enkä yhtään ihmettelisi, vaikka enemmänkin Daven matskua olisi mukana.

Mitä tulee Hammett vs. Mustaine asetelmaan, niin olen sitä mieltä, että Kirk Hammett on varmaan yliarvostetuimpia kitaristeja koko pallolla. En väitä, että Mustainekaan olisi mikään virtuoosi, mutta paljon enemmän Davella on ollut annettavaa Megadethin kautta, kuin olisi muuten ollut. Varsinkin säveltäjänä, mutta myös persoonana, joka Metallicassa olisi väistämättä jäänyt Hetfieldin ja Burtonin varjoon.
 

kovalev

Jäsen
Nonniin.
Muutaman kerran on tullut tuo Dav...Megadethin uusin tuotos kuunneltua ja ihan tyytyväinen olen. Sen kattavampaa biisi biisiltä analyysiä en lähde vielä tekemään, mutta kuulostaisi siltä, että hyvin pitkälti S.H.F.-levyn tunnelmissa jatketaan.
Sanoituksiin en hyvällä lontoollani ole vielä kunnolla pureutunut, mutta heti on kuultavissa, että erittäin anti-Bush levyhän se tämäkin on, Daven mustaa huumoria unohtamatta.
Tuo A Tout Le Monde uudelleen lämmitys on tottakai turhaa rahastusta ja levyntäytettä - periaatteessa. Parin, neljän kuuntelukerran jälkeen kuitenkin sanoisin, että mielummin tämä kuin orginelli, jos siis kappale on välttämättä kuultava. Biisi itsessäänhän on Megadeth-asteikolla aikas huttua.

Suosittelen kaikille rehellisen hevin ystäville. Kyllä tämäkin kelpo levy pesee taas 100-0 sen St. Angerin.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
S.H.F. palautti kyllä 90-luvulta lähteneen alamäen jälkeen uskon Mustaineen, kyseisellä levyllä oli muutama todella hyvä biisi ja uskon että tulee tämäkin levy hankittua. Samoja ajatuksia kuin kovalevilla tuosta uudelleenlämmitetystä biisistä, tosin toimiva myyntikikka jos se Lacuna Coilin kaunotar saadaan vielä johonkin musavideoonkin mukaan.

Sielläpä olisi ko. bändi myös Sauna Open Air:ssa...2005 keikkahan oli huikean onnistunut, silloin bändi soitti pitkän ja tiukan setin, vieläpä hyvin valitun settilistan kanssa. Vaikea vain päättää kun myös Heaven & Hell olisi mukana.

EDIT: Megadeth ottaa suosiossa jo Metallicaa kiinni:

http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=27888
 

Taito-Ojanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Kärpät
Olisi hyvä, jos tähän ketjuun ei sotkettaisi enää sitä toista M-bändiä, sillä se ei enää ansaitse nimensä tulevan mainituksi Megadethin yhteydessä. Joskus aikoinaan tämä toinen M-bändi oli kova, nyt on vain Megadeth. Megadethillä on ollut omat musiikilliset alamäkensä, mutta ne on ohitettu ja Mustainella on taas asiaa. Menoa ei häiritse edes se, että Megadeth on jo vuosia ollut Dave + satunnaiset muusikot, koska uusimmat levyt yksinkertaisesti vain toimivat.

United Abominations on ainakin ensikuulemalta rakennettu saman mallin mukaan kuin The System Has Failed, vaan mikäpä on rakentaessa, sillä lätty oli vallan maino. UA:ta kommentoin sitten tarkemmin, kunhan se on enemmän levylautasella vanhentunut.

Bändistä on muuten keskusteltu myös täällä:

http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=14395&page=2&highlight=megadeth
 

Mike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KäPa, NUFC
kovalev kirjoitti:
Tuo A Tout Le Monde uudelleen lämmitys on tottakai turhaa rahastusta ja levyntäytettä - periaatteessa. Parin, neljän kuuntelukerran jälkeen kuitenkin sanoisin, että mielummin tämä kuin orginelli, jos siis kappale on välttämättä kuultava. Biisi itsessäänhän on Megadeth-asteikolla aikas huttua.
.

Tosta eri mieltä. Uusi versio on korkeintaan keskinkertainen cover alkuperäisestä. Nopeampi tempo ei mielestäni istu ko. biisiin ollenkaan ja jotenkin tuo naislaulajankin mukana olo on jätetty vähän puolivillaiseksi hommaksi.
_Alkuperäinen_ biisi itsessään on erittäin kaunis tekele, jopa Megadeth-asteikolla.
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Uusi levy on nyt kuunneltu neljä kertaa alusta loppuun ja täytyy sanoa, että Dave jatkaa edellisen levyn mainiolla linjalla. Toimii ehdottomasti, levyn avaava "Sleepwalker" pistää heti riffittelyllä luun kurkkuun.

Oikein.

edit. lisätään nyt se vielä, että ei omasta mielestänikään tuo uusi A Tout Le Monde toimi. Uusia faneja toki saattaa tuoda. Eikä se vanhakaan oikein toiminut pitkällä tähtäimellä, vähän sellainen nopeasti kuluva biisi.
 
Kommentoinpa vastoin Taito-Ojasen toivetta Daven suhdetta entiseen bändiinsä kun ketjun aloittajalla oli varsin mielenkiintoisia kysymyksiä. Ensinnäkin en epäile yhtään, etteikö Dave olisi pystynyt Kirk Hammettin saappaita täyttämään jos olisi saanut jäädä Metallicaan. Molempien modaalinen tyyli soittaa sooloja on hämmästytävän lähellä toisiaan ja eikös tästä ole hyvänä esimerkkinäse, että Hammett soittaa Kill ´em Allilla suurimmaksi osaksi Mustainen No Life til´Leather-demolla soittamat soolot sen kummempia improvisoimatta. Korjatkaa jos olen väärässä. Mitä Hammettin soolojen taiteellisuuteen tulee, niin eivät ne niin kovin melodiarikkaita mielestäni ole. Aika paksu väite mutta taitaa Metallican melodismmat soolot olla ihan Jamesin kitarasta lähteneet (Master of Puppets ja Nothing Else Matters).

Kolme noin isoa egoa kuin James, Lars ja Dave samassa bändissä olisi ollut katastrofi ja sulamahdottomuus. Bändi olisi hajonnut varmaan jo 1980-luvulla, mikäli Dave olisi siinä jatkanut. Mahtuihan tuohonkin aikaan, minkä Mustaine bändissä nyrkillä mahaan lyömisen lisäksi jos jonkinlaista episodia.

Kyllä kovin soolokitaristi mitä kummassakaan bändissä on ollut on ehdottomasti Marty Friedman. Kirk Hammett ei olisi ikinä voinut soittaa Rust In Peacella ja onpa Dave itsekin myöntänyt, ettei voisi Martyn sooloja soittaa täydellisesti.
Hauska nähdä, että Martykin vielä noita "suostuu" soittamaan.
http://www.youtube.com/watch?v=k7b2LBseQSk
 

Zednik

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
kovalev kirjoitti:
Nonniin.
Muutaman kerran on tullut tuo Dav...Megadethin uusin tuotos kuunneltua ja ihan tyytyväinen olen. Sen kattavampaa biisi biisiltä analyysiä en lähde vielä tekemään, mutta kuulostaisi siltä, että hyvin pitkälti S.H.F.-levyn tunnelmissa jatketaan.
Sanoituksiin en hyvällä lontoollani ole vielä kunnolla pureutunut, mutta heti on kuultavissa, että erittäin anti-Bush levyhän se tämäkin on, Daven mustaa huumoria unohtamatta.
Tuo A Tout Le Monde uudelleen lämmitys on tottakai turhaa rahastusta ja levyntäytettä - periaatteessa. Parin, neljän kuuntelukerran jälkeen kuitenkin sanoisin, että mielummin tämä kuin orginelli, jos siis kappale on välttämättä kuultava. Biisi itsessäänhän on Megadeth-asteikolla aikas huttua.

Suosittelen kaikille rehellisen hevin ystäville. Kyllä tämäkin kelpo levy pesee taas 100-0 sen St. Angerin.

Hyvin pitkälti samaa mieltä ja kyl tää on positiivisesti yllättäny allekirjottaneen. Ei Mustainelta nyt ihan ole keinot loppunu kun näinki hyvä levy oikeasti vielä syntyy...hakkaa kyllä parit aiemmat levyt 6-0 jotka olivat melkoista kuraa. Suosittelen minäkin et hevi diggarit hommaa tän lätyn itelleen ei oo usko Megadethiin kadonnut ja Mustaineen kadonnut!
 

Kopteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Bruins
Kirk "ompelukone" Hammetin ja taiteellisuuden kanssa ei ole mitään tekemistä. Tuntuu jopa siltä, että mies valittiin pestiinsä sen takia että on hiljanen hissukka niin musiikilliselta anniltaan kuin sosiaalisestikin. Vaikuttaisi ihan loogiselta ratkaisulta Daven jälkeen... Eihän raukka saanut soittaa (saako vieläkään?) muuta kuin soolot levyille rytmikone Hetfieldin vetäessä kaikki kitararaidat. Toki, onhan sillä pari mukavalta kuulostavaa sooloa, mutta olishan se ihme jos tuohon biisimäärään ei paria sattumaa osuisi. Eikä se kovin iso yllätys ollut että St.Angerilla sooloja ei ollut ollenkaan. Niinkuin ei ollut Newstedin ekalla levyllä And Justicella juuri bassoakaan.

Hetfieldin ja Ulrichin bändihän tuo, muut pitäköön päänsä kiinni ja tyytyköön asemaansa.
 

Mike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KäPa, NUFC
Dave Mustaine on elävä metallijumala - siitä ei kahta sanaa, mutta jotenkin on vain meininki mennyt vähän väsähtäneen oloiseksi läpsyttelyksi. TSHF ja tämäkin ovat ihan kivoja levyjä, mutta kicksit jäävät valitettavasti aika vähiin. Kivaa soittoa, ihan ok ideoita sävellyksissä, hyvin tuotettuja jne. mutta ei juuri mitään mikä teki Megadethista Megadethin. Agrea! Väkivaltaa! Vihaa! Asennetta perkele!

Mä haluan sen sekopään nisti Mustainen takaisin, jonka kitarasta lähti Youthanasiaan asti vihaista tapporiffiä tapporiffin perään.

Mitä M-alkuisiin bändeihin yleisesti ottaen tulee, niin tällä hetkellä tuntuisi siltä, että toinen olisi voinut lopettaa And Justice For Alliin, ja toiselle ihan arvokas lopetus olisi ollut tuo seestyneemmän Daven esitellyt Youthanasia. Sen jälkeiset teokset eivät omissa korvissani ole aikaa kestäneet, ja samanlaiset tuntemukset ovat tämän uusimman tuotoksenkin kanssa.

Toivon olevani väärässä, ja että kumpikin M-yhtye löytää vielä kultavuosiensa hittikynän ja tappoasenteen, mutta taitaapi realistisesti ajatellen kuitenkin olla niin, että keskiraskas kliinisen särmästi tuotettu (joo, tää ei kyllä ollenkaan sovi st.angeriin, joka oli soundeiltaan kauheaa paskaa, kuten ensi-ihastumisen jälkeen koko levykin paria idistä luk.ottamatta) radiorock on se molempien ex-thrashbändien juttu tänä päivänä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös