Dancemusiikin ihanuus ja kirous

[Arnold]

Rap aiheutti jo paljon puheenaihetta. Miten on dancen kanssa?

Itse ainakin tuntuu siltä, että monet eivät pidä dancemusiikista sen takia, kun se ei ole heidän mielestään "oikeaa musiikkia". Miten ihmeessä musiikin aitous voidaan määritellä? Minusta on väärin sanoa, että on "oikeaa musiikkia" ja mitä ihmettä se toinen sitten on? "Väärää musiikkiako"? Aidoilla soittimilla soitettua se toki ei ole, mutta minua se ei todellakaan haittaa. Olisi mielenkiintoista kuulla eri näkökulmia musiikin aitouden suhteen, ja myös sitä, että mitä muita syitä miksi dancemusiikki aiheuttaa inhoa?

Oma musiikin kuunteluni alkoi aikoinaan vanhan kunnon legendaarisella eurodancella. Miesrapit, naisvokaalit enimmäkseen kertosäkeessä ja laukkabasso. Näillä elementeillä oma tutustumiseni musiikkiin alkoi. Siltä ajalta löytyy vielä kymmeniä CD-levyjä levyhyllystäni. Eurodance oli mielestäni erittäin nerokas keksintö ja ennen kaikkea myyvä musiikkityyli. Siihen aikaan 90-luvun puolessä välissä eurodanceartisteja tuli kuin sieniä sateella ja osa jäi vain yhden hitin ihmeeksi. Tosin se yksikin hitti saattoi olla sitäkin legendaarisempi hitti. Moni pukkasi useampaa levyä ja hittiputki jatkui vuodesta toiseen. 90-luvun loppupuolella eurodance alkoi kuolemaan. Miesrapit jäivät pois ja moni artisti tai yhtye muutti laukkabassonsa jollekin pehmopop-linjalle. Tai miehistövaihdoksia. 2 Unlimited ja Culture Beat olivat eurodancen suuria nimiä muun muassa, mutta sittemmin aivan eri tyypit hoitivat vokaalit näissä yhtyeissä. Nykyään eurodancea ei juuri kuule. E-Type jaksaa pitää sitä vielä jotenkin pystyssä, eikä ole ottanut vaikutteita juuri nykyajan musiikista. Se on plussaa se! Ja kaiken lisäksi E-Type myy vielä 2002 vuonnakin hyvin ja on Ruotsissa erittäin arvostettu tyyppi joka suhteessa.

Dancemusiikki on laajentunut sitten eurodancen. Trance tuntuu olevan joka puolella juuri SE musiikkityyli, joka on kaikissa muodoissa erittäin suosittua. Trancestakin on eri muotoja, mutta minuun iskee parhaiten perustrance, kauniiden melodien ja mahdollisten naisvokaalien kera. Parasta musiikkia mitä juuri nyt tiedän on edelleen tämä jo suht kauan hehkuttamani trance.

Dancea on montaa eri tyyliä. En edes itse tiedä kaikkia alalajeja, mutta house, garage, goa jne. Kaikissa on perinteiset konesoundit omilla mausteillaan. Jotkut rankempaa jumputusta, jotkut kevyempää.

Joten ottakaamme käsittelyyn dance yleisesti ja kertokaa plussanne tai miinuksenne tästä musiikkityylistä. Niin ja kuinka ollakkaan taustalla soi itselläni sopivasti trancea.

 

[finnishninja]

Ymmärtääkseni Dancemusiikki kulkee käsi kädessä juuri tanssin kanssa. Jos pitää tanssista diskossa niin pitää myös yleensä Dancemusiikista.

Itse olen kuullut muutaman kappaleen, jotka ovat toimineet kuuntelumielessä muutaman kerran, mutta nämä kappaleet ovat katoavaisia. Niistä on vaikea saada aikaan mitään ikivihreitä.

Määrittelisin Dancemusiikin ajankohtaiseksi tai hetkelliseksi... juuri nyt ja tässä-musiikiksi.

Jostain syystä minulla on se käsitys, että Dancemusiikkia kuuntelevat enimmäkseen nuoret naiset. Tämä näkyy myös usein diskossa.

Vanha rumpali E-Type alkaa olla jo käsite näissä hommissa. Diskohittejä tulee tasaiseen tahtiin. E-Type alkaa olla 9:stä 5:een mies tuotannollaan. Minusta hänen musiikkinsa sopii hyvin diskoon, mutta hyllystäni ei löydy yhtään hänen tuottamaansa levyä.

 

[Arnold]

Viestin lähetti finnishninja
Ymmärtääkseni Dancemusiikki kulkee käsi kädessä juuri tanssin kanssa. Jos pitää tanssista diskossa niin pitää myös yleensä Dancemusiikista.

Pitänee ainakin osittain paikkaansa. Jos itse menen yökerhoon (discoon) ja siellä soi mielestäni loistava dancekappale, niin ei sitä voi vain olla ja seisoskella paikallaan. Muistan ensimmäisiä kertoja, kun menin yökerhoon, niin lähinnä ajattelin nolaavani itseni. Sittemmin asenne on muuttunut todella paljon, ja nautin siellä "joraamisesta". Mitä enemmän humalaa, sitä kovemman fiiliksen saa. Karu totuus, kun olen ollut pari kertaa vain kuskina baarissa, niin ei se tanssiminen lähtenyt oikein niin luonnostaan - ainakaan itselläni.

Viestin lähetti finnishninja
Itse olen kuullut muutaman kappaleen, jotka ovat toimineet kuuntelumielessä muutaman kerran, mutta nämä kappaleet ovat katoavaisia. Niistä on vaikea saada aikaan mitään ikivihreitä.

Hmm, tässä olen hieman eri mieltä. Dancekansalle jää kyllä niitä ikivihreitä, joita aina toivotaan DJ:ltä. Itselläni on muutama vakio, jota aina käyn esimerkiksi kinumassa soitettavaksi.

Viestin lähetti finnishninja
Jostain syystä minulla on se käsitys, että Dancemusiikkia kuuntelevat enimmäkseen nuoret naiset. Tämä näkyy myös usein diskossa.

No joo, discossa ainakin nuoret naiset enemmän näyttävät olevan innoissaan. Mutta siitä ei ole mitään harmia, päin vastoin! Mitä enemmän naisia tanssimassa, sitä parempi :)

Viestin lähetti finnishninja
Vanha rumpali E-Type alkaa olla jo käsite näissä hommissa. Diskohittejä tulee tasaiseen tahtiin. E-Type alkaa olla 9:stä 5:een mies tuotannollaan. Minusta hänen musiikkinsa sopii hyvin diskoon, mutta hyllystäni ei löydy yhtään hänen tuottamaansa levyä.

Jep, entinen heavyheebo, joka aloitti Stakka Bon kanssa konemusiikilla ja siirtyi siitä soolouralle. Löysi yhden parhaista ruotsalaisista äänistä (Nana Hedin) ja teki tarttuvaa eurodancea. Se on siinä, sanoisi muuan Mertarantakin. Itselläni on kaikki E-Typen mestariteokset ja mielestäni mies on säilyttänyt tasonsa vuonna 1994 julkaistun ensimmäisen soololevyn ja uusimman vuonna 2001 julkaistun levyn välillä. Musiikkivideoiden tekoa, viikinkiaiheisen kirjan tekoa ja tulevaisuudessa elokuvan käsikirjoitusta väsäävä Martin Eriksson on kyllä erittäin monipuolinen. Entisestä heavylookista muistuttaa enää hiukset ja uusimman "Euro 4 Ever"-levyn kansi, jossa mies poseeraa ironisesti heavyasennossa.

 

[finnishninja]

Viestin lähetti Arnold
Mitä enemmän humalaa, sitä kovemman fiiliksen saa. Karu totuus, kun olen ollut pari kertaa vain kuskina baarissa, niin ei se tanssiminen lähtenyt oikein niin luonnostaan - ainakaan itselläni.

Musiikkivideoiden tekoa, viikinkiaiheisen kirjan tekoa ja tulevaisuudessa elokuvan käsikirjoitusta väsäävä Martin Eriksson on kyllä erittäin monipuolinen. Entisestä heavylookista muistuttaa enää hiukset ja uusimman "Euro 4 Ever"-levyn kansi, jossa mies poseeraa ironisesti heavyasennossa.

Tosi juttu että Dance toimii todella hyvin kun on parit paukut päässä. Mikähän siinä muuten on, että naisilla on niin paljon helpompi syttyä tanssiin ilman päihteitä, kun taas miehille tanssi selvinpäin saattaa olla jopa kiusallista?

Unohdin mainita että Martinin tyylinvaihto ei saanut koskaan aikaan mitään "juudas" juttuja, vaan hän on todella arvostettu tuottaja Ruotsissa.

 

[Everton]

Jepulis, meikäläinen ei tuosta tanssimusasta perusta...

Viestin lähetti Arnold

Itse ainakin tuntuu siltä, että monet eivät pidä dancemusiikista sen takia, kun se ei ole heidän mielestään "oikeaa musiikkia". Miten ihmeessä musiikin aitous voidaan määritellä? Minusta on väärin sanoa, että on "oikeaa musiikkia" ja mitä ihmettä se toinen sitten on? "Väärää musiikkiako"? Aidoilla soittimilla soitettua se toki ei ole, mutta minua se ei todellakaan haittaa. Olisi mielenkiintoista kuulla eri näkökulmia musiikin aitouden suhteen, ja myös sitä, että mitä muita syitä miksi dancemusiikki aiheuttaa inhoa?

...mutta en kuitenkaan lajittele musiikkityylejä oikeaksi/vääriksi. Mutta-mutta: jos asiaa mietitään siltä kantilta mikä minua (rock)musiikissa viehättää, eli live-esiintymiset, niin en ymmärrä mitä ko. musiikkityylin diggaaja voi saada irti keikalta? Jos siis puhutaan ihan näistä lista-artisteista jotka keikuttelevat itseään taustanauhan tahdissa. Kaikki elektroninen musiikki ja DJ-hässäkät eivät toki sitten tuohon määritelmääni sovikaan. Rock-esiintymisistä hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuo eilinen Iggy Popin TV-live. (Katsoitteko ja mitäs piditte?)

Siinä myös yksi syy miksen kovinkaan helposti sulata koneita myöskään rockbändiin. Harvassa ovat ne esiintyjät/esiintymiset missä esim. kosketinkaveri onnistuu näyttämään joltakin muulta kuin statistilta. Äkkiseltään ainoita mieleen tulevia rock-esiintymisiä koneiden kanssa onkin NIN:n Woodstock-94(?) taltiointi...

Miesrapit, naisvokaalit enimmäkseen kertosäkeessä ja laukkabasso...Siihen aikaan 90-luvun puolessä välissä eurodanceartisteja tuli kuin sieniä sateella ja osa jäi vain yhden hitin ihmeeksi. Tosin se yksikin hitti saattoi olla sitäkin legendaarisempi hitti.

Ihan vaan hyvässä tarkoituksessa esitetty kysymys: pystyitkö löytämään merkittäviä eroja eri artistien/bändien hiteistä, vai oliko sillä mitään väliä?

E-Type jaksaa pitää sitä vielä jotenkin pystyssä, eikä ole ottanut vaikutteita juuri nykyajan musiikista. Se on plussaa se! Ja kaiken lisäksi E-Type myy vielä 2002 vuonnakin hyvin ja on Ruotsissa erittäin arvostettu tyyppi joka suhteessa.

Naurettava välihuomautus: mää olen ihan elänyt siinä luulossa että E-Type on jonkinasteinen huumoripoppoo, jota ei kukaan ota vakavissaan. Ainakaan DJ:t joiden kanssa olen jutellut kiroavat bändin alimpaan helvettiin. Lähinnä kai kuitenkin sen takia että sitä toivotaan kymmenen minuutin välein.

Joten ottakaamme käsittelyyn dance yleisesti ja kertokaa plussanne tai miinuksenne tästä musiikkityylistä.

Ja sitten loppukaneetti: kuten sanottua ei putoa meikäläiselle. Viimeisin tämäntyylin kappale joka on minulle jotain positiivisia aiheuttanut oli joku Erotic-yhtyeen hassunhauska tsipale, ja siitä on - luojalle kiitos - kulunut jo niin kauan että syyte on rauennut. Toki radiosta kuuluu joka päivä paljonkin musiikkia josta en niin pidä, ja täten olen huomannut että jokaisessa musiikkityylissä on parempia ja huonompia tekeleitä.

Monotonisuus ja ennalta-arvattavuus tuhoaa kuitenkin lähes takuulla meikäläisen innostuksen. Eli siinä suhteessa useimmat nu-metal-orkat, creeditjapuddleofmuddit jne. ovat samalla viivalla rytmikkäämpien sisariensa ja veljiensä kanssa.

Summasummarum. Ei siis mun musaa, mutta ihan jees jos joku tykkää. Erilaiset musiikkimaut kuuluvat maailman rikkauksiin, ja loppujen lopuksi erilaiset musiikkityylit (vaikka sitten huonotkin :D) edistävät markovialaista prosessia... Meiksinkin mieltymykset voisivat olla erilaiset mikäli ravintolat ja tansiiminen kiinnostaisi minua enemmän. Tosin riittävässä tuubassa on tullut muutaman kerran vaadittua väkivallalla uhaten Village Peoplea, jota on hauska poikaletkassa tanssata!

 

[Arnold]

Re: Re: Dancemusiikin ihanuus ja kirous

Viestin lähetti Everton
Jos siis puhutaan ihan näistä lista-artisteista jotka keikuttelevat itseään taustanauhan tahdissa.

Joo. Ehkä ennen nämä danceaktit esiintyivät järjestäin playbackkina, mutta mitä olen huomannut, niin nykyään onneksi alkaa enemmän olemaan "livemeinikiä". Periaatteessa se pitää paikkaansa, että danceartistia ei oikein ilveelläkään saa kuulostamaan livenä liveltä. Minkäs sille voi. Sen takia mielestäni dance sopii paremmin levylautaselle, radiosoittoon tai discoon, vaikka livenäkin olisi varmasti hieno esiintyä faneille. Ellei tee kuin E-Type.

Mitä tulee danceartistin aivan erilaiseen live-esitykseen, niin paljon mainostamani E-Type on livenä aivan maaginen. En ole livenä nähnyt, mutta televisioissa E-Type esiintyi livenä, korrrrostan sanaa live, ja musiikki olikin hevimuodossa! Kyllä, E-Type otti kunnon bändin mukaan, joka on hänen omansa, ja heitti keikan livenä. Näin tapahtui siis, kun E-Type esiintyi Vaasan Rantarockissa vuonna 1999 ja Jyrki lähetti ohjelmaa sieltä.

Viestin lähetti Everton
Äkkiseltään ainoita mieleen tulevia rock-esiintymisiä koneiden kanssa onkin NIN:n Woodstock-94(?) taltiointi...

Niin, eikö tämän yhtälön (koneet + metalli) nimi ole nimenomaan industrial. Waltarin musiikki paikoin, NIN, Rammstein ja monet muut käyttävät juuri paljon koneita musiikissaan, joka ei ole dancepoljentoa, mutta koneet tuovat hyvät mausteet mukanaan. Ehkä tämän syyn takia aikoinaan löysinkin mm. Waltarin ja Rammsteinin.

Viestin lähetti Everton
Ihan vaan hyvässä tarkoituksessa esitetty kysymys: pystyitkö löytämään merkittäviä eroja eri artistien/bändien hiteistä, vai oliko sillä mitään väliä?

No ihan hyvässä tarkoituksessa voin vastata, että joka musiikissa on eroa. Siis vaikka kuinka kuulostaa samalta ja olisi niin samantyylistä ja niin edelleen, niin jokaisella on aina oma pienen pieni mausteensa. Sen pienen erottaa kyllä artistista kuin artistista. Ainakin itse löydän, ihme kyllä (?), oli kyseessä mikä musiikkityyli tahansa.

Viestin lähetti Everton
Naurettava välihuomautus: mää olen ihan elänyt siinä luulossa että E-Type on jonkinasteinen huumoripoppoo, jota ei kukaan ota vakavissaan. Ainakaan DJ:t joiden kanssa olen jutellut kiroavat bändin alimpaan helvettiin. Lähinnä kai kuitenkin sen takia että sitä toivotaan kymmenen minuutin välein.

DJ:llä on omat suosikkinsa, joten eri mielipiteitä löytyy jokaiselta.

Ruotsissa E-Type saa paikoin sankarin viitan ylleen. Jokainen single on Ruotsissa ollut ykkösenä tai ainakin top 10 kamaa. Ja kaikki se oheistoiminta, mitä Eriksson tekee musiikin lisäksi saa myös huomiota naapurimaassa suurin määrin.

Suomessa E-Type "breikkasi" enemmän edellislevyn "Last Man Standing" avulla, jolla oli vuoden 1998 kaksi suurta hittiä; "Angels Crying" ja "Here I Go Again". Tuoreimman levyn hitit ovat olleet "Life" ja "Africa", joita ollaan joillakin asemilla soitettu kyllästymiseen saakka. Ja on E-Typen uusin myynyt Suomessa taas ainakin kultalevyn verran. Ei kansa voi olla väärässä ;)

 

[Viikate]

Anteeksi asian vierestä kirjoittaminen.

Viestin lähetti Arnold
Niin, eikö tämän yhtälön (koneet + metalli) nimi ole nimenomaan industrial.

Joo, mutta industrial on paljon muutakin. Erinomainen selvitys aiheesta löytyy osoitteesta:

http://www.kuolleenmusiikinyhdistys.net/musiikki.htm

Samalla teille selviää, millaisesta konemusiikista minä pidän...

 

[Everton]

Re: Re: Re: Dancemusiikin ihanuus ja kirous

Viestin lähetti Arnold
Joo. Ehkä ennen nämä danceaktit esiintyivät järjestäin playbackkina, mutta mitä olen huomannut, niin nykyään onneksi alkaa enemmän olemaan "livemeinikiä". Periaatteessa se pitää paikkaansa, että danceartistia ei oikein ilveelläkään saa kuulostamaan livenä liveltä. Minkäs sille voi.

Kyllä vain, meikäläinenkin on huomannut että yhä useampi esiintyy nykyään ns. singbackina, eli laulawen taustanauhan päälle, mikä on jo ymmärrettävämpää kuin pelkkä suunaukominen. Tosin ymmärrettävää on myös se, että ammattilaisenkin on hankala laulaa ja pomppia harjoittelemiaan akrobaattisia koreografioita samanaikaisesti.

No ihan hyvässä tarkoituksessa voin vastata, että joka musiikissa on eroa. Siis vaikka kuinka kuulostaa samalta ja olisi niin samantyylistä ja niin edelleen, niin jokaisella on aina oma pienen pieni mausteensa. Sen pienen erottaa kyllä artistista kuin artistista. Ainakin itse löydän, ihme kyllä (?), oli kyseessä mikä musiikkityyli tahansa.

Totta turiset, kyllä meikäläinenkin löytää eri vivahteita Ramonesin tuotannosta :D Mutta lähinnä hain takaa sitä, että kun aiemmin totesit vaikka esimerkiksi "Miesrapit, naisvokaalit enimmäkseen kertosäkeessä ja laukkabasso.", niin että miksi ihmeessä kaiken pitää olla niin samankaltaista eri artisteilla? Toki "muoti" (ja muotit) näkyvät lähes kaikissa musatyyleissä, mutta mielestäni kaikista selvimmin juuri populaarimusiikissa, ja erityisesti tanssi-sellaisessa.

Tuo henkii selvästi jonkinlaista kertakäyttökulttuuria (jota en ekoihmisenä voi sietää :D). Biisit ja bändit elävät aikansa ja häviävät sitten yhtä tyhjään kuin mistä oavt tulleetkin. Toki tällaista tapahtuu myös muissakin tyyleissä, mutta epäilisin että tanssimusiikkiyhtyeiden backcatalogue-myynti on hyvin hyvin pientä.

Oikeastaan tähän sopisi vielä vertailukohdaksi tämän päivän HC-punk. Lähes kaikki bändit ovat (musiikiltaan) kuin toistensa kopiota: kaksi huutajaa, ylinopeat biisit ja sanat mistä ei ota tolkkua ilman kansilehdykkää. Eli toisinsanoen: jos minulla on yhden hc-punk -bändin levy (ok, niitä on kyllä muutamia, mutta periaatteessa...) niin mitä ihmettä tekisin toisella, joka loppujen lopuksi on samaa tavaraa eri paketissa?

Tunnistatko saman omassa suosikkigenressäsi, vai onko se pelkkää jatkumoa mihin voi hypätä mukaan mistä tahansa jatkaen aina vaan eteenpäin?

Ruotsissa E-Type saa paikoin sankarin viitan ylleen. Jokainen single on Ruotsissa ollut ykkösenä tai ainakin top 10 kamaa. Ja kaikki se oheistoiminta, mitä Eriksson tekee musiikin lisäksi saa myös huomiota naapurimaassa suurin määrin.

Suomessa E-Type "breikkasi" enemmän edellislevyn "Last Man Standing" avulla, jolla oli vuoden 1998 kaksi suurta hittiä; "Angels Crying" ja "Here I Go Again". Tuoreimman levyn hitit ovat olleet "Life" ja "Africa", joita ollaan joillakin asemilla soitettu kyllästymiseen saakka. Ja on E-Typen uusin myynyt Suomessa taas ainakin kultalevyn verran. Ei kansa voi olla väärässä ;)

Ainakaan Tapani ei ole koskaan väärässä!

En suuremmin ole tutustunut yhtyeeseen (tosin epäilen nähneeni sen "livenä" - ainakin joku pitkätukkasvedu tanssijattarineen pomppi Tykkimäen juhannusjuhlilla joskus -98 tai -99), mutta toki olen sinkkuhitit kuullut ja videoita nähnyt, eikä tarkoituksena ollut kyseenalaistaa yhtyeen suosiota. Muttamutta - jotenkin minulle siis on muodostunut mielikuva yhtyeestä joka parodisoi itseään/genreään. Täyttää ainakin kaikkien kliseiden tuntomerkit. Olenko minä siis nyt aivan hakoteillä?

 

[Arnold]

Re: Re: Re: Re: Dancemusiikin ihanuus ja kirous

Viestin lähetti Everton
Totta turiset, kyllä meikäläinenkin löytää eri vivahteita Ramonesin tuotannosta :D Mutta lähinnä hain takaa sitä, että kun aiemmin totesit vaikka esimerkiksi "Miesrapit, naisvokaalit enimmäkseen kertosäkeessä ja laukkabasso.", niin että miksi ihmeessä kaiken pitää olla niin samankaltaista eri artisteilla?

Hmm, no ehkä siihen oli 1990-luvun puolivälissä suurin (ja ainoa?) syy se, että se myi. E-Rotic myi esimerkiksi seksiaiheellaan ties kuinka monta levyä. Sittemmin hekin vakavoituivat ja kokivat miehistövaihdoksia. Pandora oli kenties eurodancen epävirallinen kuningatar suurilla hiteillään. Nykyään Pandora on niin aikuinen ja tekee niin aikuista musiikkia, joka kelpaa soittoon ainoastaan Shit.. siis Kiss FM:ssä. Jo maitsemani Culture Beat ja 2 Unlimited tekivät legendaarisia ikivihreitä mm. "Mr. Vain" ja "No Limit". Lista on loputon. Mikä heitä kaikkia yhdistää? Eurodance, ja ennen kaikkea tuo "Pyhä Kolminaisuus": Miesrapit, naisvokaalit enimmäkseen kertosäkeessä ja laukkabasso. En osaa juuri parempaa selitystä sanoa kuin sen, että tämä oli aikamme legenda sillon joskus, toisin kun nykyään on eri tuulet valloillaan.

Siis yhdellä lauseella äskeisestä lyhyt tiivistelmä: "Se myi yksinkertaisesti niin hyvin, siksi koko eurodance oli samaa poljentoa". Eurodance-sanan tilalle voi käytännössä liittää minkä tahansa sanan esim. nu-metal, black metal jne.

Viestin lähetti Everton
Tuo henkii selvästi jonkinlaista kertakäyttökulttuuria (jota en ekoihmisenä voi sietää :D). Biisit ja bändit elävät aikansa ja häviävät sitten yhtä tyhjään kuin mistä oavt tulleetkin.

Kertakäyttöä oli joidenkin osalla juu. Ura jäi korkeintaan yhden levyn tai yhden ison hitin kestäväksi. Kaikki eivät voi onnistua, ei edes joka toinen. Joillakin käy vain parempi säkä. Mutta muista tyyleistä harmittaa eniten Babylon Zoon ura. "Spaceman" oli loistava kappale, mutta siihen se jäi. Periaatteessa siinäkin oli muuten koneita aika lailla käytössä ;)

Viestin lähetti Everton
Tunnistatko saman omassa suosikkigenressäsi, vai onko se pelkkää jatkumoa mihin voi hypätä mukaan mistä tahansa jatkaen aina vaan eteenpäin?

Niin. Jotkut pystyvät jatkamaan uraansa vieläkin. Tosin eurodance on periaatteessa nyt kuollut jo. Ei sitä pidä yllä kuin eräs ruotsalainen pitkätukkainen entinen hevimies.

Eikä siitä pääse mihinkään. Onhan ne toistensa klooneja jotkut, mutta ei sille mitään voi. Tai puhutaan mieluummin menneessä muodossa, kun eurodancea siis ei enää ole. Sinänsä sääli. Nyt on sitten uudet kujeet nu-metallin ja trancen voimin. Saa nähdä kuinka kauan ne kestävät. Eurodance kesti lähes kymmenvuotta, mutta ei ihan. Ensimmäiset eurodanceartistit aloittivat noin vuoden 1990 paikkeilla ja lopettivat noin 1998.

Jyväskylästä iskee sen niminen artisti kuin DJ Copper, jonka musiikki lähentelee aika lailla eurodancea. Ja vielä vuonna 2002! Radiosoittoa saanut kappale ei sisällä miesrappeja, eikä suoranaista laukkabassoa, mutta naisvokaaleita ja vielä joka kohdassa, ei pelkästään kertosäkeessä. Siinä on aika kova kappale mielestäni tällä hetkellä.

DJ Copper: "Turn On The Night" - kannattaa tsekata! :)

Viestin lähetti Everton
Ainakaan Tapani ei ole koskaan väärässä!

Ei tietenkään, vaikka ajokortti ei olisi mukana ja keikka lykkääntyisi! :D

Viestin lähetti Everton
Muttamutta - jotenkin minulle siis on muodostunut mielikuva yhtyeestä joka parodisoi itseään/genreään. Täyttää ainakin kaikkien kliseiden tuntomerkit. Olenko minä siis nyt aivan hakoteillä?

Tarkoitiko nyt E-Typeä vai yleisesti eurodancea?

E-Type ehkä sisältää kaikki eurodancekliseet miespuhelauluineen, naisvokaaleineen ja laukkabassoineen. Silti olen innoissani senkin takia, että joku viitsii vielä tehdä 2000-luvulla eurodancea ottamatta turhia paineita siitä, mitä muut ajattelevat. Saa nähdä jaksaako E-Type seuraavaan levyyn vielä ottaa puhdasta eurodancea, vai aikooko mies jo muuttaa pikkuhiljaa tyyliään. Oma toiveeni on, että ei muuttaisi.

 

[TommyT]

Dancemusiikki?

Mitä se sanoo minulle?

Minulle se on kirous. Se on minulle rakkaan konemusiikin osa-alue, joka on täyttä paskaa. Pullamössöä, täysin dollarinkuvat silmissä kiiluen tehtävää hittikamaa, joka kuulostaa vielä ihan hirveältä.

Eniten minua häiritsee se, että liian moni ihminen tässäkin maassa tuomitsee konemusiikin kaikenmaailman E-Type, Eiffel 65, K-System -yms. kammotusten takia.

Dancemusiikki, mitä se on?

Se on konemusiikkia, joka pyritään tekemään kaikille maistuvaksi aivottomaksi purukumiksi, ja sitten näitä yhden hitin ihmeitä voidaan myydä idiooteille.

Synkkä "EI" kaiken maailman dance-, europop-, eurodance-, yms. tyyleille, ylipäänsä kaikille joissa on tuo pahamaineinen euro-etuliite. (Lukuunottamatta tietenkään jo legendaariseksi muodostunutta EuroMedia -labelia)

Aidon puristikonemusiikin (tm) ja eurohärveleiden ero on suunnilleen sama, kuin jos hiphopista puhuttaessa asetettaisiin samalle viivalle legendaarisia hiphop-ryhmiä, sekä sitten vaikka Will Smith, A+ ja Petri Nygård.

Pyydän anteeksi kaikilta niiltä, joita näkökulmani loukkaa, mutta vihdoinkin sain purkaa sydäntäni.

-TommyT-

 

[vision]

Mikäli danceen lasketaan mukaan kaikki tyylisuunnat (eli houset, trancet, goat yms. eikä pelkästään perinteisiä eurodancepoppoita, joita yleensä meinataan puhuttaessa dancemusiikista), niin kyllä tästäkin suunnasta löytyy hyviä artisteja/bändejä, varsinkin goa:a on tullut joskus kuunneltua aika paljonkin, niihin melodioihin uppoaa aika hyvin. Toinen ääripää on sitten nämä tusinapoppoot, joita tuntuu syntyvän kuin jalkasieniä hikisessä kengässä ja tässä tapauksessa tarkoitan esim. mafian soittolistalle päässyttä alexiaa, jonka kappaletta summer is crazy tunnutaan soitettavan vähän väliä. Kyseessä on kuitenkin ehkä kautta aikojen hirvein kappale. Kappaleen ainoa idea on hokea summer is crazy kuolemaan saakka, ei tuollainen musiikki voi kiinnostaa ketään järkevästi ajattelevaa ihmistä. Tämän tyylisuunnan musiikkia on varmasti helpompi tehdä, kuin rap-musiikkia, josta väänetäänkin peistä tuolla toisessa ketjussa. Laitetaan menevä komppi soimaan taustalle, keksitään huonot sanat ja lopuksi hommataan kaunis ja isorintainen nainen "laulamaan". Olisi se kuitenkin kiva, että edes hieman yritettäisiin peittää sitä rahastamisen makua.

E-typen herrahan on joskus ollut oikein oikeassa hevi-bändissäkin. Jossain vaiheessa sitten huomasi,ettei sillä elä ja vaihtoi hieman paremmin myyvään tyyliin. Kaiken huipuksi kopioi nimensä jaguarin s-typestä, vaihtoi vain yhden kirjaimen ja nyt kiistää kaiken. Tuossakin poppoossa on nais"solisti" vaihtunut muutamaan otteeseen ja aina on uusi edustanut tuota isot munkit-linjaa, mikä on täysin ymmärrettävää. Kyllä minäkin, jos tekisin tuollaista musiikkia, tarvitsisin jotain viihdettä keikoille. Onhan siinä hyvä nyökytellä päätä ylös, alas, ylös, alas...riippuen toisen "solistin" liikkeistä.

 

[Kossu]

Re: Re: Re: Re: Re: Dancemusiikin ihanuus ja kirous

Viestin lähetti Arnold

Mikä heitä kaikkia yhdistää? Eurodance, ja ennen kaikkea tuo "Pyhä Kolminaisuus": Miesrapit, naisvokaalit enimmäkseen kertosäkeessä ja laukkabasso. En osaa juuri parempaa selitystä sanoa kuin sen, että tämä oli aikamme legenda sillon joskus, toisin kun nykyään on eri tuulet valloillaan.

Laittaisin tuota laukkabassonkin edelle sähköpianon ja syntikkakikkailut, joiden alku löytynee jostain italodiscosta aina 80-luvulta asti. Mike Mareen- niminen heppu oli aivan äijä ja piti muita sen ajan starboja ihan vähäpoikina omilla raidoillaan tekemillä vedoillaan, kuten esim. Love Spy. ZYX-recordsin muukin artistikunta kestää vertailun ja on sittemmin ollut esikuvana monella europopparille saksassa, ruotsissa ja tanskassa.

Italiassahan tehtiin 97 mm. ITALO STRIKES BACK cd- jolle remixattiin kymmenen vuotta vanhoja tykkejä uuteen formaattiin. Siinä sai Den Harrowit, Baltimorat, Ken Laszlot ja Scotchit kyytiä, kun vanhoja raitoja mixattiin ajan henkeen (tyyliin E-Type, DJ Bobo, Ice MC).

Jäätävää musiikkihistoriaa.

 

[Jindebyne]

Aivan loistava topic!!

Eurodance oli monen nuoren ensikosketus musiikkiin, kuten myös minulla, ja sille tielle olen jäänyt. Nykyään trance on todella kova sana. Mieluisimmat trancen lajit ovat melodytrance esim. Atb, Mario Lopez. Ja ns. eurotrance esim.666, Caater, Barthezz. Moni trancenkuuntelija hehkuttaa nimiä kuten DJ Tiësto ja Paul Van Dyk, mutta itse en sellaisesta pidä. Nykyään uusimpiin trancebiiseihin on tullut uudestaan ripaus eurodance vaikutteita esim. uusin suomalainen tranceprojekti DJ Copper:in biisissä Turn On The Night on paljon naislaulajan vokaaleja ja musiikki on kunnon jumputusta. Ja loppulauseeksi ehkä sopivin voisi olla jo legendaarinen IN TRANCE WE TRUST!!

 

[Arnold]

Viestin lähetti vision
Tuossakin poppoossa on nais"solisti" vaihtunut muutamaan otteeseen ja aina on uusi edustanut tuota isot munkit-linjaa, mikä on täysin ymmärrettävää. Kyllä minäkin, jos tekisin tuollaista musiikkia, tarvitsisin jotain viihdettä keikoille. Onhan siinä hyvä nyökytellä päätä ylös, alas, ylös, alas...riippuen toisen "solistin" liikkeistä.

Köh.. Hieman tarkennusta.

Sanoit, että E-Typen naissolisti olisi vaihtunut usein. Ei suinkaan. Nana Hedin on ollut alusta lähtien E-Typen naislaulajana. "Made In Sweden"-levy, joka julkaistiin vuonna 1994 sisälsi monessa kappaleessa jo Nanan laulantaa. Näin on jatkunut joka levyllä.

Vuosien varrella E-Type on ottanut levyilleen mukaansa muitakin naisääniä Nanan lisäksi. Jeanette Olsson ja Jeanette Söderholm ovat muun muassa olleet parissa kappaleessa äänessä. Useammassa kappaleessa mukana ollut Jessica Folcker on tehnyt soolouraansakin, mutta mielestäni juuri E-Typen taustalaulaminen toi hänet esille enemmän, vaikka hän oli monen muunkin taustalla. Leila K:n legendaarisessa "Electric"-kappaleessa kuultiin myös Jessican vokaaleita. Otin nämä kolme nimeä vain esimerkiksi, että oikeassa olet, että joka kappaleessa ei ole sama naislaulaja, mutta Nana Hedin on se E-Typen niin sanottu "virallinen jäsen" johtuen siitä, että hänen ääntään kuullaan kaikista suurimmissa E-Type -hiteissä ja 90% naisvokaaleista on Nana Hedinin.

Mitä tulee E-Typen pikavierailuihin jossain suomalaisessa tv-ohjelmassa ja playbackesiintymiseen, niin silloin laulupuolen "hoitaa" tämä tarkoittamasi iso munkki-linjainen Dee. Hänen roolinsa E-Typessä on tanssija, ei mitään muuta. Playbackkina laulamisessa ei paljon hänestä ole iloa ja musiikkivideoilla pitää jonkun naisen laulaa oikeissa kohdissa, niin se rooli on jäänyt Deelle. Dee on pelkkää silmänruokaa E-Typessä.

 

[JVR]

Tämä musiikkilaatu ei kyllä uppoa minuun kirveelläkään:D

 

[CMX]

Jaahas.. Dancemusiikki sopii varmaankin niille parhaiten, jotka tykkäävät tanssia discoissa ja baareissa.
Heille taas, jotka tykkäävät kokea hieman syvällisempiä ja monipuolisempia musiikkielämyksiä keskittyen lienee jokin toinen musiikkisuuntaus toimivampaa.

 

[vision]

Arnold...

Kiitoksia tarkennuksesta, ei ollut todellakaan tietoa tuosta asiasta. En meinaan ole mitenkään e-typen suurin tuntija, vaan "tietoni" perustuvat yhteen lehtihaastatteluun sekä videoihin, joissa huomio kiinnittyy jostain syystä noihin tanssijoihin. Luulin vain niiden olevan jotenkin tekemisissä laulamisenkin kanssa. My bad...

 

[Vteich]

Huoh (jälleen kerran)

Anteeksi vaan taas, mutta pakko tulla niuhottamaan. Jos puhutaan dance-musiikista, rajattakoon alue sitten vain danceen. Dance on yksi elektronikan ("konemusiikki") osa-alue, eikä yleisnimitys kaikelle konemusiikille. Dancen osa-alueita ei siis ole esimerkiksi Arnoldin yllämainitsema house tai muutkaan. House on elektronikan osa-alue siinä missä dancekin.

Omasta levyhyllystä ei löydy yhtään dancea, mutta jos tässä nyt "konemusiikista" on tarkoitus puhua, niin menkööt. Löytyy mm. drum'n'bassia, junglea, ambientia, downtempoa, IDM:ää, (psy)trancea, triphoppia, bigbeatia, technoa, elektroa jne. Termit eivät taida kenellekään sanoa paljon mitään, joten nimiä on mm. Air, Autechre, Bola, Breakbeat Era, Brothomstates, The Chemical Brothers, Delerium, Enigma, Faithless, Fu-Tourist, Infected Mushroom, Jean Michel Jarre, Kosheen, Kraftwerk, Timo Maas, Massive Attack, Moby, Muffler, Orbital, Plaid, Portishead, Prodigy, Röyksopp, Tangerine Dream, UNKLE, Vangelis jne.

Mihinkään "konemuza ei oo oikeeta muzaa!" -keskusteluihin en jaksa ottaa osaa kauheasti. Ihmiset voisivat tutustua noin sanoessaan vähän muuhunkin kuin juuri näihin e-tyyppeihin ja 2unlimitedeihin. (Ei millään pahalla, Arnold.) Kaikki koneisiin pohjautuvat liveaktit eivät muuten ole myöskään vain syntikoiden takana seisoskelua. Toki niitäkin löytyy, mutta katsokaa huviksenne vaikka jonkun Rinneradion esitystä. Jotkut konemusiikkiartistit/-yhtyeet soittavat kappaleensa livenä jopa "oikeiden" soittimien kanssa.

Loppuun hyvä linkki, josta tutkiskella elektronikan ("konemusiikin") eri alalajeja ja saada vähän käsitystä siitä, mitä se konemusiikki OIKEASTI on listamusiikin lisäksi. http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=F6ELEC

Edit: Täytyy muuten sanoa vielä sen verran, että todellakin epäilen suurimman osan konemusiikin kuuntelijoista olevan tyttöjä. Eikä joku ambient tai vaikka d'n'b ole erityisen tanssittavaa, todellakaan. Saati, että niitä missään baareissa soiteltaisiinkaan.

 

[Bone]

Arnoldin tapaan myös minä olen aloittanut dance-musiikin kuuntelemisen eurodancella.
Siitä se on sitten laajentunut uusin stratosfääreihin.
Lisäksi musiikkimakuni on laajentunut huimasti.
Nykyään kuuntelen lähes kaikkea muuta kuin örinäheviä tai kokeellista jazzia.

En niin paljoa tiedä, että osaisin täydellisesti laittamaan kuuntelemani yhtyeet oikeaan kategoriaan. Tosin nykyään, pystyykö kukaan. Mielipiteistä sekin homma on kiinni.
Äkkiä ajateltuna tulee mieleen Prodigy, RMB, Faithless, DJ Quicksilver, Paul van Dyk, Moby, Chemical Brothers, Anders TannenBerg, DJ Tiesto.
Lisäksi löytyy monta, monta kappaletta joltain esittäjältä, jonka muusta tuotannosta ei ole löytynyt muuta. (Ehkä en ole etsinyt tarpeeksi).
Pääperiaatteena on nykyään se, että mikä kuulostaa korvaani hyvälle, kuuntelen sitä.
Esim. tätä kirjoittaessa kuuntelen klassista musiikkia. Rauhoittaa uskomattomasti aivoja.

Nykyään tulee näitä yhden hitin ihmeitä. Pakko myöntää, että jotkut harvat kappaleet kuulostavat korvaan hyvälle. Artistin levyllä ei sitten mitään muuta hyvää ehkä välttämättä olekaan. Levy myy tietyn määrän ja sitten se hiipuu. En diggaa niitä.

DJ Quicksilverin Planet Love-levy. Aivan loistava mielestäni. Monta hyvää kappaletta, jos vaan pitää sensuuntaisesta musiikista. Suosittelen lämpimästi.

 

[expertti]

juu, E-typeä on ihan jees katsella! Mutta on dance musiikki nyt oikeasti aika syvältä...

Soittakaa paranoid! *tsät*

 

[Arnold]

Viestin lähetti Vth
Anteeksi vaan taas, mutta pakko tulla niuhottamaan. Jos puhutaan dance-musiikista, rajattakoon alue sitten vain danceen. Dance on yksi elektronikan ("konemusiikki") osa-alue, eikä yleisnimitys kaikelle konemusiikille. Dancen osa-alueita ei siis ole esimerkiksi Arnoldin yllämainitsema house tai muutkaan. House on elektronikan osa-alue siinä missä dancekin.

Okei okei, olisi pitänyt otsikoida tämä ketju "Konemusiikin ihanuus ja kirous". Yleisesti ottaen ainakin itse käytän konemusiikista nimitystä dance, enkä ole ajatellut, että sillä niin paljon väliä olisi. Ei ainkaan minulle.

Mitä dance sitten periaatteessa on? Ketkä artistit ovat danceartisteja? Minun korvassani esim Moby, Prodigy, DJ Tiesto ja Kosheen ovat kaikki jonkinlaista erityylistä dancea, ja käytänkin lähinnä dance nimitystä heidän musiikistaan. Konemusiikki = dance.

Väännetään oikein rautalankaa sitten..

Viestin lähetti B1
Siitä se on sitten laajentunut uusin stratosfääreihin.
Lisäksi musiikkimakuni on laajentunut huimasti.
Nykyään kuuntelen lähes kaikkea muuta kuin örinäheviä tai kokeellista jazzia.

Samoin minulla. Eurodancella alkoi. Sitten mukaan alkoi tulla pop ja sen jälkeen rock, ja kolme vuotta sitten tuli rap. Aiemmin (esim. yläasteella) en sietänyt rappia juuri lainkaan, saatika rockkia. Nykyään alkaa ympyrä sulkeutumaan ja dance (tai konemusiikki) tuntuu taas siltä parhaimmalta. Trance ykkösenä. Suomiheavy alkaa tosin horjuttamaan trancen ykköstilaa, mutta kokonaisuutena lähes kaikki musiikki sopii minun korvilleni.

 

[Daespoo]

Eurodanceahan on tietysti tullut kuunneltua takavuosina paljon, en vieläkään häpeä sanoa että esim. jokin Mr. Vainin kaltainen kappale uppoaa vieläkin hyvin meikäläiseen vaikka taitaa olla 12v siitä kun tuo kappale oli pinnalla.

Nykyään kiinnostus on lähinnä techno/trance linjalla, sellaiset artistit kuin Blank&Jones, Kai Tracid, Ian Van Dahl etc. kolahtaa aika hyvin, oikeastaan kaikki sellainen 'nostatus' trance tyyliin Nightfly, Barbers Adagio For Strings, Liquid Skies etc menee hyvin meikäläiselle.

Olen kaikenkaikkiaan aika kaikkiruokainen musiikin suhteen, kaikki speedmetalin ja trancen välillä menee paitsi hiphop joka ei hirveesti sytytä.

Btw, jos joku haluaa suositella vastaavia artisteja/biisejä niin otan ehdotuksia mielelläni vastaan.

 

[Viikate]

Viestin lähetti Vth
Loppuun hyvä linkki, josta tutkiskella elektronikan ("konemusiikin") eri alalajeja ja saada vähän käsitystä siitä, mitä se konemusiikki OIKEASTI on listamusiikin lisäksi. http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=F6ELEC

Löytyipäs tuolta erikoinen luokittelu - etenkin siihen nähden, että allmusic.com taitaa olla aika arvostettu lähde. En ole koskaan nähnyt kenenkään käyttävän Vidna Obmanan musiikista termiä "electro acoustic" - en edes Obmanan levyjä julkaisseen Projektin, jonka tiedotteita olen sentään seuraillut jo useita vuosia. Ja Current 93 olisi dark ambientia... Tämäkin aivan uusi tulkinta.

Genreluokittelu on aina enemmän tai vähemmän teennäistä ja tekee väkivaltaa itse musiikkityyleille, mutta minusta ollaan aika pahasti harhateillä, jos kaikki koneilla tehty musiikki lasketaan jonkin yhteisen satevarjokäsitteen alle. Koneet ovat nykyään niin luonnollinen ja erottamaton osa musiikin tekemistä, että niiden käyttöön päätyvät täysin erilaisista lähtökohdista ja taustoista lähtevät muusikot, jotka saavat aikaan täysin erilaista musiikkia. E-Typen ja Merzbown laskeminen saman konemusiikki -yläkäsitteen alle on toki mahdollista, mutta mielekkyydeltään samaa tasoa kuin Agentsin ja Dark Thronen vertaaminen "kitaramusiikkiyhtyeinä".

 

[carpenter]

Minkätakia monet eurodancea "vihaavat" pitävävät tätä vain pelkkänä rahastuksena? Miten se on sen enempää rahastusta kuin mikään muukaan musiikki? Oletteko ajatelleet, että jotkut pitävät siitä ihan oikeasti. En ainakaan itse koe tulleeni ryöstetyksi, mikäli ostan eurodance levyn joka on täynnä hyviä kappaleita.

Solid Basen The Take Off on muuten yksi parhaista levyistä mitä on ikinä tehty.

 

[Arnold]

Viestin lähetti carpenter
Solid Basen The Take Off on muuten yksi parhaista levyistä mitä on ikinä tehty.

Jep! Itselläni on Solid Basen kaikki kolme Suomessa julkaistua levyä. Uusin on julkaistu vain Japanissa käsittääkseni. Samalla olen kuullut, ettei SB olisi enää niin eurodancea ja rapit olisivat vähentyneet minimiin. Taas siis yksi kuoleva eurodancebändi :( Harmi, etten ole kuullut yhtään kappaletta uudelta levyltä, joten itse en osaa levystä sanoa juuri mitään.

"The Take Off" on aivan maaginen eurodancelevy. Levy on myös yllättävän monipuolinen sisältäen pari melkein hip hoppia lähentelevää kappaletta. Vauhdikasta, iloista, perinteistä eurodancea. Ja mikä tärkeintä; kappaleita, jotka jäävät pommin varmuudella päähän soimaan ikuisiksi ajoiksi. "The Take Off" ei mielestäni sisällä yhtään huonoa kappaletta, korkeintaan pari hieman vaisumpaa, mutta kokonaisuutena täyden kympin levy.



Vielä Vth:lle.

Viestin lähetti Vth
Mihinkään "konemuza ei oo oikeeta muzaa!" -keskusteluihin en jaksa ottaa osaa kauheasti. Ihmiset voisivat tutustua noin sanoessaan vähän muuhunkin kuin juuri näihin e-tyyppeihin ja 2unlimitedeihin. (Ei millään pahalla, Arnold.)

Tarkoitin ketjun aloituksessa, että kun jotkut sanovat, ettei konemusiikki (vai dance?) ole oikeaa musiikkia sitä mihin täällä Jatkoajassakin olen törmännyt. Useassa ketjussa jos on ollut puhetta dancemusiikista, niin tämän tyylin vihaajat ovat ilmaisseet mielipiteensä juuri noilla sanoilla, mitä itse mainitset. Sitä en tiedä, ovatko vihaajat tutustuneet tranceen, eurodanceen vai mihin dancemusiikin osa-alueeseen, mutta joka tapauksessa he ilmeisesti sanovat mielipiteensä pelkästään yhden tyylin perusteella. Oli sitten kyseessä vaikka juuri E-Type.

Yhtä lailla itse voisin "örinähevin" tähden mollata koko heavyn, mutta en suinkaan. Suomiheavy, Nightwish, Metallica, Iron Maiden, paljon myös haukuttu nu-metal ja vastaavat saavat kyllä soida stereoissani, mutta heavykategoriasta en siedä "örinäheviä". En silti sano, että "heavy on perseestä".