Viime yöltä tärkeät pisteet Phoenixilta, rankkareilta voitto lopulta, 4-3. Ottelu oli kyllä viihdyttävä kuin mikä, noin niinkun Stars-fanin näkökulmasta. Kannatti herätä matsi katsomaan, ei ollut meinaan mikään läpsyttely.
Ihan ensimmäisenä, haluan nostaa esille tuon Antoine Rousselin. VAU! Olin kuullut pojasta kyllä hyvää mutta mitä jäällä näkyi, oli kyllä loistavaa. Kaapi aloituksia 6/7:stä. Mutta ihan tätä en kaverilta odottanut, vie youtubeen Rousselin uran ensimmäiseen NHL-maaliin.
http://www.youtube.com/watch?v=kyuO7pdRqKc
Eikä siinä vielä kaikki, että Roussel pisti limpun verkkoon, kaapi aloituksia, poika myös pisti useita painavia taklauksia, meni vastustajan ihon alle koko illan. Mutta ei siltikään ollut mikään idioottimainen koohottaja, vaan kun laiturit lähtivät karvaamaan, niin Roussel ei lähtenyt sitten lataamaan taklausta ensimmäiseen mieheen jota näki, vaan varmisti sitten, ettei pääse mitään vastahyökkäystä kehittymään.
Heikkous minkä Rousselin pelissä näin, niin syötöt olivat välillä semmosia, että jos polvella osaa haltuun ottaa, niin sitten Roussel olisi oikein playmakeri. Mutta kyllähän kaikki sen teitää että kun polven korkusta syöttöä tuolta tulee niin ei sitä niin helppo ole kesyttää :)
Mutta Roussel kun pelasi noinkin hyvin, niin mielestäni Starsilla on kyllä erittäin hyvä, positiivinen ongelma. Mitä tehdään sitten kun Roy palaa? Roussel ehdottomasti kuuluu pelaavaan kokoonpanoon, erittäin hyvä pelaaja, ainakin sopivan pienessä roolissa. Itse lähtisin Vincouria ehkä farmittamaan, vaikka ei hänkään huonosti ole pelannut. Sitten Eakin siihen laituriksi, tai sitten Roussel tuohon kolmosen laitaan ja Eakin saisi sitten nelosen johdettavakseen.
Mutta se tuosta piskuisesta ranskalaisesta. Mennään siis Dillonin otteisiin. Itsevarmaa pelaamista. 1+1 tehot ja "Gordie Howe hat-trick". No, tuosta Gordie Howe hat-trickistä olen toista mieltä, vaikka Ralph ja Razor sitä selostamassa hehkuttivatkin. Dillonhan joutui vaan yllätetyksi Chipchuran(vai mikä vittu se oli) toimesta, ja tappelu oli enemmän semmonen nyhjääminen. Mutta ei siltikään mitään Dillonilta pois. Pelaa kuin iso mies. Aivan loistava haku , draftaamaton pakki, ja noin vaan murtautuu Starsin pakistoon, kun ensin haki vauhtia pari vuotta AHL:stä. Ja vaikka Starsin pakiston taso ei noin niinkuin päätä huimaa, niin kyllä Dillon on ihan NHL-pakki, eikä mikään paikkaaja. Robidasin kanssa viime yönä ainakin olivat todella hyvä pari. En nähnyt Robidastakaan pahalla viime yönä. Muutenkin pakkiparit tuntuvat nyt tosi tasapainoisilta, Goligoski ja Daley ja sitten Jordie Benn ja Oleksiak.
Ja nyt kun päästiin Oleksiakiin näin aasinsillan kautta, niin kyllähän pojan otteissa näkyi jännittäminen. Ei se mitään rentoa pelaamista ollut, yritti ehkä vähän liikaa, en tiedä, lopulta ei mitään pahasti kostautunut, mutta pari kertaa menetti kiekon keskialueella. Yllättävän hyvin kuitenkin toimii jalat noinkin pitkäksi kaveriksi, ja kun Oleksiak ottaa kaverin otteseen, niin sitten halitaan laidassa, ei tuommoisen järkäleen käsittelystä helposti pääse. Ja kyllähän se ymmärtää että kaverilla on ulottuvuus aika uskomaton kun on noin pitkä ja saa käyttää erikoispitkiä mailoja. Pakkipari Jordie Benn pelasi mun mielestä tänään parhaan ottelunsa, ainakin niistä mitä olen nyt nähnyt. 20.00 minuuttia tasan peliaikaa ja miehekkäästi kyllä pelasi, ei sortunut poikamaiseen höntyilyyn. Tällä hetkellähän on mielenkiintoinen tilanne, koska nyt mielestäni oli pirun hyvin pakisto kartalla, mutta healthy scratchina on semmoset kaverit kuin Philip Larsen ja Rome. No, Romeahan toivoin vain seiskapakiksi mutta Larsen ei näköjään ole ainakaan Gulutzan & Co.n papereissa kovin korkealla depth chartissa. Sääli sinänsä, mutta kyllä Larsen varmasti vielä näytönpaikkoja saa useita.
Ja pakkipareista kun oli puhe, niin pitää kehua tuota Daley&Goligoski kaksikkoa. Olen mielessäni mietttinyt, että miksi näitä kavereita ei ole ennen peluutettu kahdestaan (ei ainakaan minun muistini mukaan), mutta mielestäni viime yö oli ensimmäinen ottelu, kun voidaan sanoa että meillä oli ykköspakkipari. Molemmat osaavat nousta hyökkäyksiin mukaan, kuskata kiekkoa, laittaa hyvää avaussyöttöä. Goligoski ehkä hitusen parempi hyökkäyssuuntaan mutta Daley sitten taas varmempi ja jämäkämpi alakerrassa. Täydensivät mielestäni viime yönä toisiaan loistavasti. Jatkoajalla oli upeaa katseltavaa, kun tämä kaksikko oli pakistossa ja Starsilla kiekko hyökkäyspäädyssä, kaveria nousi luukulle vuoronperään ja maali rupesi jo vähän haisemaan tänne kotisohvalle asti, mutta lopulta jäi tekemättä. Tuo parihan pelasi periaattessa joka toisen vaihdon jatkoaikaa, sitten Robidas-Dillon joka toisen. Vielä jos Daleyllä olisi vähän pehmeämmät kädet, niin hän olisi kyllä latonut jo mukavan määrän maaleja noilla maalinkulmalle tulevilla syötöillä. Mutta helppohan se on täältä neuvoa ettei muuta kuin mailaa väliin!
Jos jotain huonoa haluaa hakea, niin Jamie Benn on mielestäni edelleen ehkä pikkasen ulalla pelistä. Tuntuu että aika usein vastustaja lukee Jamien peliä vähän helposti ja pääsee syötönkatkoihin jne. Liekö sitten jalat jääneet pikkasen saksanmaalle, ja räjähtävyys puuttuu vielä? Tiedä sitten, mutta Benn saa paljon anteeksi sillä että niittasi rankkareilla sitten sen vaaditun tasoitusmaalin. Ilman sitä olisi pisteet matkanneet Phoenixiin. Jagrhan sen ottelun sitten lopulta ratkaisi neljännellä kierroksella.
Sen verta vielä, että Ryder oli kyllä loistava UFA-poiminta. Ihan mahtava. Ei pelkkä maalintekijä, pelaa viisaasti ja myös takakarvaa eikä vetele selkäsuorana vaihtoon. Kunhan saa pikkasen aikaa sitä rannettaan verytellä niin läsähtää hyvää kyytiä kiekko, ja tarkasti. Niin vain viimekin yönä kiekko helähti kertaalleen Ryderin toimesta reppuun.
Tänään jatkuu, back-to-backin ensimmäinen koitos oli eilen eli tänään vastassa jälleen Phoenix ja tällä kertaa Arizonan puolella.
Varmaan päivän aikana tihkuu tietoa ketjuista. Roy tuskin mukana, ilmeisesti suht varmaa että maanantaina Roykin tulessa.