Countrymusiikkiko tylsää?

[finnishninja]

Tämän kuunneltuasi pidät siitä!

http://tlf.cx/dearpenis.swf

 

[mikkoz]

kantri jyri

Ainoa ulkomaalainen kantri-tsipaleeksi luettava kappale josta pidän on bob dylanin lay, lady lay.

 

[c'elysee]

Country ei todellakaan ole tylsää. Sitä on vaan aika monta lajia, joista kaikista en itsekään pidä, mutta yleisesti kolahtaa meikäläiseen.

 

[mauri]

Re: kantri jyri

Viestin lähetti mikkoz
Ainoa ulkomaalainen kantri-tsipaleeksi luettava kappale josta pidän on bob dylanin lay, lady lay.

Kuinka paljon muistat kuunnelleesi kantria? Lienee aika rohkeaa väittää, että AINOA kantrikappale, josta pidät jne... :)

Kuten Champselyse totesikin, kantria on joka lähtöön, että uskoisin monen löytävän sieltä mieleisensä, jos vain unohtaisi ennakkoluulot ja ryhtyisi "tsekkaamaan tarjontaa". Jos ainoat tuntemasi nimet kantrisaralta ovat Johnny Cash ja Dolly Parton - olet saanut valitettavan suppean kuvan kantrista. Ko. musiikkityylistä löytyy niin bluegrassia kuin "hevimpääkin kamaa" eli rajoja on uskallattu todellakin rikkoa. Henkilökohtaisesti pidän kantrirokista, mutta bluegrasskin kolahtaa "livenä". Myös ns. rekkakantrista löytyy usein "munaa".

Paljon olen pohtinut, miksi olen mielimusiikkini kanssa niin "yksin" eli edustan todella pientä marginaaliryhmää. Luulisi kantrin löytävän tien suomalaissydämiin helpostikin, sillä sen yksi peruspilari on tarinankerronta. Meikäläisethän pitävät ihmiskohtaloista ja erilaisista elämäntilanteista kertovista suomalaisviisuistakin - ja kantrin luulisi miellyttävän juuri tämän vuoksi. Ehkä mielikuvat kantrista ovat vielä niin rajoittuneita, että kantri joutuu odottamaan aikaansa. Rohkaisisin kuitenkin hakemaan tutustumismielessä erilaisia kantrilevyjä ja kokeilemaan, "pureeko" kuultu.

Kiinnostuneille voin tehdä listaa...

 

[liverpool]

Country musiikki ei juurikaan nappaa mua.

 

[finnishninja]

Sitäpaitsi..

Esim. Willie Nelsonin vinyylit on valtavan hyviä äänityksiä!
Pitäisi kyllä säväyttää laatutietoista hifi-jääkäriä:)

 

[Hazlewood]

Country ei todellakaan ole tylsää. Siinä on musiikkityyli johon on pitkään ollut tarkoitus perehtyä paremmin. Gram Parsonsit, Townes van Zandtit, George Jonesit, Johnny Cashit ynnä muut kyllä putoavat ihan täysillä. Harmittavan vähän vaan noita country-levyjä vielä hyllystä löytyy. Pitäisi joskus korjata tilannetta, mutta kun ei rahat tahdo riittää. No onneksi tuolta kirjastosta löytyy jonkun verran countryakin.

 

[mauri]

Ajattelinpa esitellä joitakin nimiä, jos joukostamme löytyy joku, jota kantrimusiikkiin tutustuminen kiinnostaa.
Omasta hyllystä löytyi "äkikseltään" katsottuna muun muassa:

- Buddy Miller; esim. Poison love ja Your love and other lies
- Mandy Barnett; Mandy Barnett
- Mary-Chapin Carpenter; esim. Place in the world, Come on Come on ja Stones on the road.
- Dixie Chicks; Fly
- Kieran Kane; esim. The Blue chair ja Six months, no sun.
- Carlene Carter; Best of
- Lucinda Williams; Car wheels on a gravel road
- Ranch; Ranch
- Keith Urban; Keith Urban
- Tammy Rogers; The speed of love
- Dale Watson; People I've known, places I've been
- Martina McBride; Evolution
- Chris Knight; Chris Knight
- Dwight Yokam; A long way home
- Dallas Wayne; UUSIN nimeltään Here I am in Dallas (ei suomessa tehdyt!)
- Victoria Williams; esim. Musings of a creekdipper ja Loose

Muita nimiä: Hanks Snow, Brad Paisley,Tanya Tucker, Townes van Zandt, Derailers, Alison Krauss, George Strait...jne...jne.

Netistä löytyy hyvä paikka käydä tutustumassa ja kuuntelemassa erilaisiin kantrityyleihin ja artisteihin. Osoite on: www.allmusic.com

...että tällaista listaa pukkasi...

 

[Karrmaz]

En kyllä tuosta countrysta juurikaan perusta, tosin katselin eilen Yllytyshullut-ohjelmaa töllöstä, ja siinä oli countryyn liittyvä tehtävä eräällä aussilla. Se kuulosti kyllä hauskalta, ehkä jopa ...koomiselta..;)

 

[nedomansky]

Kuunnelkaa

ensin Freukkareiden : Lintumies

Sitten haette levykaupasta yhtyeen Highwayman koko
tuotannon.

Vieläkö Country kuulostaa Dolly Partonilta?

Laittakaa sitten vielä lautaselle Wanha Isäntä ja Country
Express.

Siirtykää sitten kohtaan 1)

 

[Skoda]

Lintumies

Freukkarien Lintumieshän taitaa olla Tom Russellin alkuperäiskipale nimeltään Blue Wing. Hieno tarina. Russellilla on komeita lauluja muutoinkin. Itselläni on tuo levy Road to Bayamon, jossa mm. Alkali, The Definition of The Fool ja niin poiespäin. Muitakin kannattaisi varmaan hankkia.

Freukkarithan ovat kantrin sanomaa kovasti jakaneet, heillä on siitä ne perusasiat hanskassa: hyvät tarinat ja alakulo. Paljon ovat pojat suomentaneet ainakin David Allen Coelta.

 

[BigRedBob]

Ostin äsken elämäni ensimmäisen country-levyn.

Johnny Cash - At San Quentin (The Complete 1969 Concert)

Tylyä.

 

[PV]

Kenny R?

Kenny Rogers on kieltämättä musiikkimaailman suurimpia iljetyksiä nykykunnossaan, mutta mies on joskus sentään tehnyt kunnon musiikkia.

KR and the First Edition teki joskus 70-luvulla mukavan psykedeelistä countryä, ennen kennyn Gambler aikakautta ja sitä kun hänestä tuli Kantrin Phil Collins.

Kaikki varmaan ovat kuulleet sen Big Lebowski - leffassa olleen biisin Just Dropped in (to see what condition my condition was in), mutta muitakin lähes yhtä helmiä löytyy.

Yritin löytää muita First Edition - biisejä, mutta niitä ei ole yleensä Kennyn kokoelmilla edellämainitun lisäksi...onko kellään tietoa mistään erityisen hyvästä First Edition - levystä, itselläni on vain yksi vinyylikokoelma...

 

[mikkoz]

Re: Re: kantri jyri

Viestin lähetti mauri

Kuinka paljon muistat kuunnelleesi kantria? Lienee aika rohkeaa väittää, että AINOA kantrikappale, josta pidät jne... :)

Olenkin rohkea, ainakin joskus. No lisää tulikin mieleen, tosin tää ei nyt suoranaista kantria taida olla. Eli ainakin The Bandin: upon the cripplecreek(tai jotain) ja the weight tuli viikon pähkäilyn jälkeen mieleen. Loppukaneetiksi laitetaan Kari Peitsamon tokan soolo lp:n nimi Älä koskaan soita kantria.

 

[mauri]

Jos haluaa tutustua kantriin, niin ei kannata alkaa Johnny Cashin tai Kenny Rogersin tuotannosta. Jos on "uuden sukupolven musiikin ystävä", nämä kyseiset herrat eivät taida sykähdyttää. Täytyy myöntää, että itsellänikään ei ole kyseisiltä artisteilta yhtään levyä hyllyssä juuri siksi, että ne kuulostavat meikäläisen korvaan liian siirappimaisilta. Aloittaisin esimerkiksi Chris Knightilla tai Ranchilla.
Ps. En muuten usko, että bluesin ystävätkään pitävät kaikesta bluesista, tai rockin ystävät pitävät kaikesta rockista. Samoin se on kantrinkin kohdalla; täytyy löytää ne suosikkinsa.

 

[finnishninja]

Aivan oikein Mauri! Kuuntelen paljon bluesia. Blues on siitä vaikeaa musiikkia, että sillä on esim. aika vaikeaa täyttää yhden illan repertoaaria, ilman että jengi väsähtää.

Ja ihan totta.. Moni inhoaa jazzia. Niin tein minäkin, kunnes kuulin ensimmäisen kappaleen joka säväytti! Sen jälkeen alkoi hyllyssä notkumaan myös jazzia.

Kaikki musiikki on hyvää, jos vaan sattuu kuulemaan juuri sen kappaleen josta pitää! (oho.. eikai se nyt niin helppoa ollu..:D )

 

[ipa rules]

Yllytyhulluissa laitettiin kaveri laulamaan countryä mihin oli ympätty jodlausta. Tämän tyylinen musiikki voisi joskus olla ihan hauskaa kuunneltavaa. Olisiko jollakulla tietoa, että minkälaisia/kenen esittäjän levyjä kannattaisi etsiä?

-ipa rules

 

[mauri]

Viestin lähetti ipa rules
Tämän tyylinen musiikki voisi joskus olla ihan hauskaa kuunneltavaa. Olisiko jollakulla tietoa, että minkälaisia/kenen esittäjän levyjä kannattaisi etsiä?

Vilaise toki aikaisempaa viestiäni, jossa on pitempi lista suositeltavista. Uskon, että Kieran Kanella, Ranchilla, Chris Knightilla, Tammy Rogersilla ja Patty Lovelessilla kannattaa aloittaa. ;)

 

[Wilzu]

Re: Re: kantri jyri

Tuli hetken mielijohteesta haeskeltua Vapaata keskustelua sanalla country ja tällainen löytyi. Hienoa, muutkin ovat tutustuneet tähän suomalaiselle perin vieraaseen, hienoon musiikkilajiin. Todellisten countryasiantuntijoiden seassa ei tosin tiennyt, ilkeääkö sitä suutaan avata, mutta menköön nyt.

Viestin lähetti mauri
Luulisi kantrin löytävän tien suomalaissydämiin helpostikin, sillä sen yksi peruspilari on tarinankerronta. Meikäläisethän pitävät ihmiskohtaloista ja erilaisista elämäntilanteista kertovista suomalaisviisuistakin - ja kantrin luulisi miellyttävän juuri tämän vuoksi. Ehkä mielikuvat kantrista ovat vielä niin rajoittuneita, että kantri joutuu odottamaan aikaansa.

Olen itsekin tätä joskus pohtinut. Kuulemani biisit kertovat lähes poikkeuksetta jonkun tarinan. Yksi biisi voi käydä läpi ihmiselämän tai vain jonkun yksittäisen tapahtuman. Suomi-iskelmä on loppujen lopuksi aika samanlaista.

Maurin toisessa viestissään mainitsemista nimistä enin osa on tosin minulle ihan outoja. Enemmän olen tullut kuunnelleeksi näitä uudemman polven countryartisteja, kuten Garth Brooks, Tim McGraw ja Kenny Chesney. Eritoten Chesneyn biisit ovat mukavan rentoa kuunneltavaa. Automatkoilla, erityisesti öisin, on country jostakin syystä mitä mainiointa kuunneltavaa.

 

[Maple Leaf]

Re: Ostin äsken elämäni ensimmäisen country-levyn.

Viestin lähetti BigRedBob
Johnny Cash - At San Quentin (The Complete 1969 Concert)

Tylyä.

Totta. Moni ns. raju rokkari on säälittävä vaippahousu verrattuna Johnny Cashiin.

 

[Paitselo]

Re: Re: Ostin äsken elämäni ensimmäisen country-levyn.

Viestin lähetti Maple Leaf
Totta. Moni ns. raju rokkari on säälittävä vaippahousu verrattuna Johnny Cashiin.

"Kun eräs vanha cowboy kerran kulki ratsuineen,
ja illan tullen saapui päälle vuorenharjanteen...

Niin karjalauman hirmuisen hän näki kulkevan,
siel läpi tumman taivahan ja yli myrskyjen... tms.

Johnny Cashin Chostriders In The Sky ja I Walk The Line saavat edelleen kylmät väreet kulkemaan pitkin poikin.

Tykkään kybällä. Myös Willie Nelson ja Jodie Cartwright rulaa tässä lajissa. Shania Twain on sitten jo ihan eri juttu...

 

[rapster]

En tiedä lasketaanko countryksi, mutta kaverin suosittelema Bonnie "Prince" Billyn biisi "I See a Darkness" toimi itsellä ainakin masentuneessa olotilassa hyvin. Laulajan äänessä on jotain Johnny Cashilta tutulla tavalla rumankaunista. Myös "No More Workhorse Blues" samalta artistilta on hyvä biisi.

 

[Skoda]

Eiköhän tuo Will Oldham eli Bonnie "Prince" Billy ihan countryosastoon mene, vaikka ei mitään perinteistä countria olekaan. Itse tykkään aika monistakin "countryartisteista". Koskapa folk-rock ja americana kiinnostaa, niin väistämättä rajanylitystä tapahtuu.

Suosikkejakin on tältä puolelta löytynyt. Lucinda Williamsin albumi Essence on kaikkien aikojen suosikkilistalla todella ylhäällä. Willie Nelsonin Across The Borderline on myös erinomainen levy. Poco-nimistä 70-luvun bändiä on tullut kuunneltua. Myös Kris Kristofferson on tehnyt hienoja kappaleita, tunnetuimmat varmaan Me and Bobby McGee ja Help me Make It Through The Night.

John Hiattia olen kuunnellut pitkään. Bring on The Family ja Slow Turning ovat erityisen hienoja levyjä. Perfectly Good Guitar enemmän rokkia. Steve Earle on varmasti monelle tuttu, samoin Sir Douglas Quintet.

Uudemmista bändeistä My Morning Jacketillä on vankat country-juuret, samoin laulaja Ryan Adamsilla. Kovasti on kehuttu myös Handsome Familyä sekä Lambchopia, itse en ole kumpaankaan ehtinyt tarkemmin tutustumaan. Myös Wilco sekä kovasti kehuttu Woven Hand ovat tutustumislistalla.

 

[Potnapekka]

Pieni kevennys tähän vakavaan keskusteluun:

Muusikko oli tullut tiensä päähän ja makasi ruumishuoneella avausta odottamassa.
Nuorempi patologi tuli suorittamaan avausta kaikki sujui normaalisti.
Kunnes patologi tuli persereijän kohdalle ja ihmetteli että mitä helvettiä kun siellä oli puukorkki.
Nuorempi patologi ei löytänyt sille mitään järjellistä syytä miksi se tappi oli persiissä.
Kun se otti tapin pois alkoi kuulua musiikkia :On the road again
patologi säikähti ja pisti tapin nopeasti paikoilleen.
Hän oli kumminkin niin utelias ja otti taas sen tapoin pois ja alkoi kuulua :On the road again.
Nuorempi kutsui vanhemman patologin paikalle ja kertoi kummallisesta tapista.

Vahempi pesi kätensä pisti hanskat käteensä ja alkoi hommiin otti sen tapin pois ja taas kuului On the road again.

Vanhempi patologi totesi että nyt se on lääketieteellisestikkin todistettu että kantri musiikki on perseestä.

 

[Skoda]

Viestin lähetti Potnapekka
Pieni kevennys tähän vakavaan keskusteluun:

Tässä juuri tämän Jatkoajassa käytävän keskustelun ongelma onkin. Kevennyksiä ei ole riittävästi.