Mielestäni tuossa Ralphin hahmotelmassa on aika paljon ristiriitaista muutaman taustareferenssin kanssa. Nämä ovat jo aikaisemmin utelemani Coloradon palkanmaksukyky sekä ensi kesän UFA-markkinatilanteeseen liittyvät seikat. Näiden jälkeen otetaan tarkasteluun yksittäiset pelaajat. Aloitetaan ensimmäisestä.
Coloradon yhteenlaskettu cap payroll on tälle kaudelle n. 52 miljoonaa. Tästä määrästä on bonuksia miltei 6 miljoonaa. Nämäkin bonukset koostuvat pääosin Landeskogin ja MacKinnonin tulokassopparin bonuksista. Nämä bonusehdothan on tarkasti määritelty CBA:ssa ja ne löytyy capgeekista. Niitä lukemalla käy aika nopeasti selväksi, että niistä ehdoista tuskin hirveän moni toteutuu joka vuosi. Täten tuosta cap payrollista voidaan ottaa tosiasiallisen palkanmaksun osalta vielä ainakin 4 miljoonaa pois. Tämä tekee palkkakulut sinne 48 miljoonaan. Ralphin hahmotelmien mukaan (joiden osalta kyseenalaistan suuresti Varlamovin, MacDonaldin sekä Salon palkkaveikkaukset), joukkueen cap payroll olisi 66 miljoonaa, joista 3 miljoonaa bonuksia (tosiasialliset kulut 63 miljoonaa). Onko jossain jotain viitteitä siitä, että Colorado olisi valmis nostamaan palkkakuluja jopa 15 miljoonalla ensi kauteen? Vai onko tämä jotain puhdasta haihattelua?
Toinen on sitten nuo ensi kesän markkinat. Jos viime kesän frenzyt olivat sellaiset, joissa tehtiin "älyttömiä" sopimuksia, niin kannattaa vain odottaa ensi kesää. Jokaisen joukkueen ostovoima on kasvanut hurjasti tuon capin nousun vuoksi ensi kesäksi. Ostovoiman kasvu lisäksi (mikä siis nostaa pelaajien palkkapyyntöä jo itsessään) myös kysyntä on viime kesään nähden aivan eri luokkaa, koska käytännössä jokaisella joukkueella vapautuu tilaa "yhden Stastnyn" verran. Tarjouskilpailu tulee ensi kesänä olemaan edellistä huomattavasti verisempää. Tähän sitten yhdistettynä viimeinen CBO-aalto, niin joukkueilla on dollareita millä mällätä. Tämän osalta on siis eri asia se, että MacDonald pyytää neuvotteluissaa Islandersilta 4,5 miljoonaa kuin se, että mitä hän tulee frenzyissa mahdollisesti saamaan - jälkimmäinen on nimittäin todennäköisesti huomattavasti enemmän.
Sitten pelaajiin. Aloitetaan vaikka tuosta O'Reillysta. Mieshän teki aivan älyttömän hyvän liikkeen neuvottelustrategisesti lyömällä heti neuvottelut jäihin Coloradon aloittaessa tunnustelut. Miksi näin? O'Reillyn kannalta on ehdottomasti parempi, mitä vähemmän Coloradolla on liikkumatilaa. Uskon hänen aidosti haluavan jatkaa Coloradossa, mutta ei aivan halvalla tai missä tahansa roolissa. Viime kauden sopimushässäkkä antoi aika selkeästi osoittaa sen, että O'Reillyn ego ei ole sieltä pienimmästä päästä, vaikka pelaajana miestä arvostankin todella paljon (ottaisin heti Buffaloon!). Jos O'Reilly ilmoittaisi nyt, että hänelle ei Coloradon tarjous käy, voisi Colorado ottaa plan-b:n käyttöön ja kääntyä Stastnyn suuntaan (en usko, että Coloradolla on yksinkertaisesti varaa pitää molempia), ja ilmoittaa O'Reillylle, että siinä tapauksessa he etsivät miehelle uutta seuraa. En usko, että hän haluaa kesken kauden (ennen deadlinea) siirtyä mihinkään. Colorado on taas pattitilanteessa Stastnyn kanssa, koska se ei tiedä O'Reillyn vaatimuksia tarkalleen. Siinä vaiheessa, kun Stastny olisi mahdollisesti siirtynyt muualle, olisi Colorado melkein pakotettu suostumaan O'Reillyn vaatimuksiin, koska kahden puolustussuuntaan hyvän sentterin menettäminen olisi varmasti yksinkertaisesti liikaa. Kannattaa muistaa myös, että O'Reilly voi ensi kesänä viedä sopimuksensa arbitraatioon (mitä hän ei voinut tehdä ennen lockouttia liian vähäisten pelattujen kausien vuoksi). Viemällä sopimuksensa sinne, hän saanee jonkun 4-5 miljoonan sopimuksen, mutta tätä seikkaa kompensoisi se, että hän olisi seuraavan kesänä UFA ja saisi varmasti aika helvetin kovan sopimuksen. Mielestäni tuo O'Reillyn neuvotteluiden siirtäminen kesään indikoi täysin neuvotteluaseman parantamisen maksimointia. Enkä paljoa pistäisi painoarvoa yksittäisille haastatteluille, koska ei hänen nyt yksinkertaisesti kannata lähteä sanomaan mitään muuta kuin sitä perustyytyväisyysjargonia (Moulson myös totesi, että aivan hyvin voisi jatkaa Buffalossa uraansa, mutta tuollaiset ovat vain diplomaattisia kommentteja, koska vastaamalla muulla tavalla ei voi voittaa mitään, mutta hävitä voi paljonkin).
Olen myös Henkan kanssa samaa mieltä siitä, että Varlamov tulee nettoamaan Crawfordin luokkkaa. Vertaukset Bobrovskiin eivät sikäli ole oikeita, että Bobrovski teki siltasopimuksen, minkä lisäksi Bobrovskin sopimusvuodet ovat RFA-vuosia (jotka ovat aina halvempia). Tilanne on erilainen Varlamovin kanssa, jolla on vain yksi RFA-vuosi edessä. Myös caphitin nousu nostaa pelaajien palkkoja suhteellisesti.
Stastny taas tulee saamaan helposti 7 miljoonaa dollaria pitkällä sopimuksella. Jos oletetaan, että Thornton jatkaa Sharkseissa, niin Stastny on oikeastaan ainut top-6-tason sentteri. Koska tarjonta on käytännössä olematonta, tulee taisto Stastnysta olemaan erittäin kovaa, ja tämän varmasti herra myös itse tietää agentteineen. Ja miksi hän suostuisi palkanalennukseen hyvin kuluneen kauden vuoksi, jos siihen ei mitään tarvetta ole? Johonkin Kopitariin vertaaminen on sikäli ongelmallista, että Kopitarin sopimusvuodet ovat pääosin RFA-vuosia (jos en aivan väärässä ole), minkä lisäksi sopimus on tehty eri markkinatilanteessa. Tuskin jokin Clarksonkaan palkkavaatimustaan perusti siihen, että hän on saman tasoinen kuin Marian Hossa (miehillä kun on sama caphit).
Kyllä minä aika isoja uhkia näen Coloradolle ensi kesänä - joukkue ei myöskään vielä varmasti ole se kaikkein halutuin paikka pelata. Jos omistajaosasto on valmis tekemään sellaisen 33-50% prosentin lisäyksen palkkamenoihin, voisi nuo skenaariot olla mahdollisia. Mutta, kuten kysyttyä, onko tämä lainkaan realistinen lähtökohta?
