Kyllä tuossa pointti on.
Tuolta hfboardsin ketjusta sain sellaisen käsityksen, että poliiseilla on tapana hakea tapauksille tarpeaksi laaja pohja syytteitä mistä syyttäjä voi sitten lähteä syyttämään mahdollista syyllistä. Ilmeisesti kesken touhun ei ole mahdollista hakea tai muutta niitä syytteitä. Tuo tutkintavankeus voi olla ns. velvoite jonkin syytteen kohdalla.
Vaikka sattuneesta syystä aika hyvin olenkin perillä Suomen rikosprosessista, niin ei aivan uskalla vetää yhtäsuuruusmerkkejä maiden säännösten ja puhumattakaan käytännön välille. Perusperiaatteet ovat toki samat.
En ole aivan varma, missä vaiheessa syytesidonnaisuus koskee syyttäjiä tuolla, mutta Suomessa se ainakin tulee "voimaan" syytteen nostamisen jälkeen. Tosin tottakai esitutkintaviranomainen mielellään hakee mahdollisimman laajalti näyttöä, jotta syyttäjä sitten pystyy ottamaan kaikki seikat (sekä myös mahdolliset muut rikosnimikkeet) huomioon.
Tutkintavankeuden funktio noin yleisesti ottaen on turvata rikosprosessin esteetön hoitaminen. Tutkintavankeustapauksissa kyse on yleensä siitä, että on relevantti riski sille, että epäilty jotenkin estäisi tutkinnan etenemistä (=hävittäisi todisteita, lähtisi karkuun tms.).
Tämä sanottuna hieman ihmetyttää tosin, että millä perusteilla esitutkintaviranomaiset uskoisivat Varlamovin pyrkivän estämään tutkintaa. Tuskin hän karkuunkaan nyt lähtisi. Yksi vaihtoehto tässä on se, että koska kyseessä on selvästi ns. domestic violence -tapaus, on tutkintaviranomaisilla sellainen käytäntö, että tutkintavankeudella pyritään estämään epäillyn mahdollisuus päästä vaikuttamaan uhrin lausuntoihin yms, koska juuri näissä tapauksissa on erittäin korkea riski sille.
Heh, Varly sitten lienee Avsin päävalmentaja pelaajauransa jälkeen?