Jos joku näki pelin voisi vähän kertoa miten meni ja miten Anderson pelasi maalilla?
No yritetään, kun kerta peli ja seremonia tuli katsottua.
Ensinnäkin, täysi Pepsi Center sai vielä kerran hurrata Joe Sakicille. Upea pelaaja sai arvoisensa seremonian ja #19 nousi hallin kattoon. Sakic vieraili myös Avalanchen pukukopissa tervehtimässä joukkuetta, ennen saapumistaan jäälle. Pukukopissa oli Captain-Joen paikalla hänen viimeiset varusteensa. Tuo paikka oli lasitettu ja se jää siihen sellaisenaan.
Ottelu ja varsinkin sen alku oli juuri sellainen kuin voi kuvitella tässä tilanteessa. Avs tuli ryminällä ja erittäin hyvällä energialla. Vaikka olikin kauden avausottelu ja Sakicin seremonioiden tuoma energia, Coloradon liike oli paljon parempaa kuin viime kaudella. Myös Joe Saccon peräänkuuluttama tilanteiden loppuun vieminen ja aktiivinen karvaus oli hyvin nähtävissä. Tilastojen mukaan Avs taklasi 20 kertaa, mutta itsestä tuntui, että niitä tuli lähes yhtä paljon kuin viime kaudella yhteensä. No ei nyt aivan. San Joselle tuli yllättävän paljon kiekon menetyksiä varsinkin omalla alueella, kun Denverin miehet tuli päälle. Kolmannessa erässä ekan kympin aikana Avs ei saanut oikein peliä päälle, ja sitten tulikin täydet kaksi minuuttia 5-3 alivoimaa. Tuosta selvittyä Avs selvästi vain varjeli johtoaan, eikä kunnolla edes yrittänyt hyökätä. Kiekko pelattiin syvään ja kärkikarvaajakin laski lähes punaviivalle. Tuo 5vs3 alivoima oli todella hienoa taistelua ja varsinkin Craig Anderson pelasi tuolloin kuin unelma. Hienoa oli myös huomata kuinka viime aikoina niin valitettavan hiljainen Pepsi Center syttyi todella tuon av:n aikana. Se antoi "standing ovationit" kahteen otteeseen ja perinteiset "Let's go Avs"-huudot raikuivat.
Yv-pelissä riittää vielä paljon tekemistä vaikka sillä ajoittain muutama hyvä paikka saatiinkin ja yksi maalikin. Voi voi kun olisi yksi kiekollinen rightin-pakki laittaa kentälle. Myös aloitukset oli aika järkyttävän heikolla tasolla. Parhaimman aloittajan Duchenen prosentti oli 38%. Varsinkin tuossa kolmannen erän 5vs3 av-tilanteessa se korostui. Ensimmäisen aloituksen Galiardi veti suoraan eteenpäin pois puolustusalueelta. Sen jälkeen tuli ainakin neljä viisi aloitusta lisää Avsin alueelta. Nuo kaikki aloitukset Sharks veti lähes 100-0 eikä siltä tuhraantunut aikaa kiekosta taistelemiseen tai sen ylös tuontiin.
Joitain huomioita pelaajista:
- Craig Andersonilta loistava peli. Hän tulee erittäin aggressiivisesti maalilta ulos laukauksia peittämään. Välillä laukauksen mennessä ohi pyöri ja hyöri kun oli niin kaukana maalistaan.
- Kyle Quincey oli viisas veto Avsin johdolta Smyth-kaupassa. Kiekollinen, liikkuu hyvin eikä aristele käyttää kokoaan. Kruununa ajoi Jody Shelleyn pystyyn ja syötti Duchenen läpi. Ensimmäistä kertaa näin miehen pelaavan ja helpottaa kyllä Lilesin kuormaa kiekollisessa pelissä merkittävästi.
- Brett Clark jatkoi siitä mihin viime kaudella jäi. Pelko persiissä saa olla kun tämä mies on kentällä. Kiekon kanssa jatkuvia hasardeja. Ei mikään hyvä idea laittaa häntä samaan pariin Cumiskeyn kanssa, jolla myöskään puolustaminen ei ole kaikkein vahvin osa. Ruslan Salei ei pelannut mutta ei tietääkseni pitäisi olla myöskään loukkaantunut? Rohkea veto Saccolta laitta Cumiskey kentälle jos Salei on kunnossa. Seuraavaan peliin Clark katsomoon.
- Matt Duchene. Nopea, taitava, ei aristellut yhtään ja pelasi nöyrästi oman pään. Olisi voinut tehdä pari maalia jolloin Joe Sakic-Night olisi ollut täydellinen. Tasakentällisin näkymättömämpi, mutta varsinkin alivoimalla nopeutensa ja pelinlukunsa ansiosta oli hyvä, vaikkei paljoa av-aikaa saanutkaan. Tulevaisuuden tähti.
- T.J Galiardista näkyi, että mies pelasi jo viime kaudella jonkun pelin NHL:ssä sekä kesän aikana saatu lihasmassa. Mielestäni oli yksi parhaista pelaajista Avalanchesta
Ketjut oli nuo heikkik:n aikaisemmin mainitsemat, sillä erotuksella, että nelonen oli muotoa Koci-O'Reilly-Hendricks.
Sellaista tällä kertaa. Ei tuosta kannata liikaa innostua, mutta jokainen voitto on plussaa. Tällaista alkua joukkue tarvitseekin, kun lähdetään tahkoamaan pitkää sarjaa. Turpaan alkaa tulla jossain vaiheessa pakostakin ja viisi maalia tuntuu paljolta, mutta kuten Sacco on toitottanut: Jos hävitään, hävitään taistellen. Sellaista minä toivon näkeväni Colorado Avalanchelta.
