Täällä onkin ollut jo paljon puhetta maalivahdeista, joten heitetään omatkin kaksi penniä kehiin. Itse seuraan pelejä lähinnä tilastojen ja korkeiden valojen kautta, eikä tuo Smithin pelaaminen nyt niin kamalalta ole pleijareissa näyttänyt, mitä viesteistä voisi päätellä, vaikka toki säännöllisin väliajoin mies tekeekin ns. mikesmithit. Tilastoista itse seuraan eniten edistyneiden tilastojen goals save above expected sekä wins above replacement, ja noissa Smith on pärjännyt koko pudotuspelien ajan ihan mukiinmenevästi (viime yön ottelu toki laski statseja huomattavasti). Ei mies mikään Shesterkin ole, mutta ei myöskään suurin syy Edmontonin menestymättömyyteen (jos nyt konfrenssifinaaleita voi menestymättömyydeksi nimittää). Vastapuolella eli Coloradossa onkin sitten ollut pudotuspelien huonoimmat maalivahdit, joiden tilastot näyttävät miinusmerkkisiä lukemia. Kertoo varmaan kaiken olennaisen Avalanchen muusta rosterista, että menivät silti melko dominoivasti finaaliin.
Niille, jotka miettivät, olisiko Edmonton voinut voittaa Coloradoa vastaan huippumaalivahdilla, on luvassa mielenkiintoiset finaalit. Shesterkin on tilastojen perusteella ihan ylikylän äijä eikä Vasilevskikaan huonosti ole vetänyt, joten jonkinlaista osviittaa on varmasti luvassa siitä, miltä Coloradon maalinteko näyttää absoluuttisia huippumaalivahteja vastaan (vaikka toki Rangers ja Lightning saattavat muiltakin osin olla Oilersia laadukkaampia jengejä). Täällä on ainakin kova luotto siihen, että Avalanche saa finaaleissa tehdä täyden päivätyön voittaakseen, kun vastaan tulee huippumaalivahdin lisäksi jomman kumman idän joukkueen huippuylivoima ja omat maalivahdit ovat vetäneet nähdyllä tasolla.
Joku täällä mainitsi Markströmin, ja on pakko näin sivuhuomiona sanoa, että loppukaudesta puheet miehen Vezina-ehdokkuudesta tulivat itselleni hieman yllätyksenä. En itse seuraa ollenkaan Calgaryn pelejä enkä myöskään niitä ns. perinteisiä maalivahtitilastoja, ja aiemmin mainitsemissani tilastoissa Markström oli runkosarjassa vakaasti top 10 ulkopuolella. Totta kai mies pelasi hyvin ja ansaitsi noilla nollaperimäärillä ja torjuntaprosenteilla paikkansa Vezina-finalistina, mutta pudotuspelit laittoivat taas miettimään, että ehkä niissä edistyneissä tilastoissa on kuitenkin joku totuuden siemen.
Niin kauan kun Draisaitl ja McDavid pelaavat Edmontonissa, on helppo ennustaa, että noiden kahden mestarin peliä on mukava katsoa jatkossakin, mutta joukkueena Edmonton ei tule menestymään. Tuo kaksikko vie joukkueen pelaajabudjetista melkein neljännneksen, ja kun tuohon lisätään vielä Nursen aivan liian iso palkka, niin näiden kolmen jälkeen jengissä tullee jatkossakin olemaan pari hyman/nugent-hopkinsia ja loput sitten näitä puljujärviä.
Eli liian epätasainen on joukkue menestyäkseen. Verrokkina vaikkapa Colorado, jossa terävin kärki on luonnollisesti hieman tylsempi, mutta jengistä löytyy laajuutta.
Voi olla, että laskin nyt humanistimatikallani väärin, mutta Draisaitl ja McDavid vievät siis ensi kauden palkkakatosta 25,45%. Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa Crosbyn ja Malkinin, jotka veivät 2015-2016 kaudella palkkakatosta yhteensä 25,49%. Eli ilmeisesti on ihan viime vuosinakin ollut mahdollista tällaisella palkkarakenteella rakentaa Stanley Cup mestari. Itse subjektiivisesti jopa väittäisin, että McDavid on muuhun liigan verrattuna näistä neljästä se kaikkein paras pelaaja, joten kyllä Edmontonin ongelmat ovat jossain muualla kuin näissä kahdessa sopimuksessa.
Nursen sopimus on tietenkin hirveä. Jos käytetään aiempaa vertauskohtaa, niin mies nostaa Edmontonin osuuden isommaksi kuin Letang Pittsburghissa kyseisellä kaudella, ja mies on kaiken lisäksi verrokkiaan huonompi pelaamaan.