College Football Kausi 2013

  • 7 128
  • 48

Pajicz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pirkkalan Pingviinit
Toi on jotenkin kiehtovaa, että ihan maailman kovimmissa kouluissa opiskelijoilla on aikaa myös kohtuu kovan tason urheilemiseen. IVY-league -jamppojahan on päätynyt maailman kovimpiin urheilusarjoihin asti. Esim. Ryan Fitzpatrick ja Jeremy Lin (NFL ja NBA, Harvard) sekä George Parros (NHL, Princeton). Viimeksi mainittu taloustieteilijä tosin loistaa enemmän nyrkeillään kuin pelitaidoillaan.

Stanford ei kuulu IVY-leagueen mutta on kuitenkin ihan törkeän kovatasoinen opinahjo ja samaan aikaan koulun jenkkifutisjoukkue on yksi valtakunnan parhaista. Stanfordista valmistuneisiin lukeutuu esim. Andrew Luck. Nerd Nation -lempinimi Stanfordin joukkueelle ja kannattajayhteisölle on aika osuva.

Harvard-Yale on muuten vanhin näistä joka vuosi pelattavista rivalry-matseista. Ensimmäisen kerran koulut iskivät yhteen vuonna 1875.

Ivy Leaguessahan ollaan tosin useampaan otteeseen harkittu jefun jättämistä lajiohjelmasta kokonaan pois, osittain näiden aivovammatapausten ja muun negatiivisen julkisuuden myötä. Eli tuota Harvard-Yale -rivalryä ei välttämättä nähdä enää viiden vuoden kuluttua...

Forbesin listauksessa Yhdysvaltain parhaimmista yliopistoista löytyi korkealta mm. seuraavat:

#1 - Stanford University
#3 - Princeton University
#4 - Yale University
#8 - Harvard University
#10 - Massachusetts Institute of Technology (MIT)

#15 - Duke University
#17 - Northwestern University
#22 - University of California, Berkeley (Cal)
#24 - University of Notre Dame

Eli top 25:stä löytyi aika kovia urheilupuolen menestyjiäkin... (Ivy Leaguen esimerkkikoulut ja MIT kursivoitu)
 

Rocco

Jäsen
Juuri Stanford, Harvard ja muut vastaavat koulut ovat kovia tuottamaan juuri ns. älypelipaikoille pelaajia. Pelinrakentajat ja hyökkäyksen linjamiehet ovat tuttuja ainakin Stanfordista. IVY-leaguen ongelmaksi usein tulee se, että pelaajat eivät ole fyysisesti NFL-tasoa kovin usein, vaikka järki riittäisikin. Taitaa Matt Birk olla esim. Harvardin ainoa todellinen tähtipelaaja, kuka NFL:ssä on pelannut.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Villejä asioita tapahtunut jo nyt, vaikka lauantain ykkösmatsi Oklahoma St-Baylor odottaa vielä alkamistaan. Rankkaamaton Arizona on murskaamassa Oregonia. Tämän seurauksena Oregon ei luultavasti pääse edes Pac-12 -mestaruuspeliin, ja Mariota voi heittää hyvästit Heismanille. Samassa matsissa Mariota heittänyt myös kauden ekan interceptioninsa.

SEC:n ykkösmatsissa puolestaan LSU kyykyttää Texas A&M:ää. Onhan toi Aggiesin puolustus ihan high school -tasoa, mutta totuuden nimissä myös Manziel on pelannut paljon tavallista heikommin. Aikamoisen show'n saa Johnny Football laittaa viikon päästä Missourissa pystyyn, jos mielii vielä sitä toista peräkkäistä Heismania havitella.

Southern Georgia voitti Florida Gatorsin ilman yhtään onnistunutta syöttöä. Gators on kyllä niin sekaisin, että eiköhän Seminoles kävele Gaattoreiden yli ensi lauantaina. Saattaa myös maljapeli jäädä Gaattoreilta pitkästä aikaa kokematta.

Jameis Winstonia puolestaan epäillään seksuaalirikoksesta, joten hyppysissä ollut Heisman Trophy voi vielä lipsua hänen käsistään. Manzielin ja Mariotan tämänpäiväiset vaikeudet huomioiden Baylorin QB Bruce Pettyllä on valtakunnallisten tv-kameroiden edessä elämänsä tilaisuus nousta kilpailemaan ko. palkinnosta. Nähdäkseni Petty on valitsijoiden papereissa AJ McCarronia edellä. Tietysti AJ pääsee vastaavasti isolle stagelle ensi viikon huikeassa Iron Bowlissa. Musta hevonen voisi olla Boston Collegen Andre Williams, joka on kantanut palloa yli 2000 jaardia tällä kaudella. Hieno saavutus.
 

Pajicz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pirkkalan Pingviinit
Villejä asioita tapahtunut jo nyt, vaikka lauantain ykkösmatsi Oklahoma St-Baylor odottaa vielä alkamistaan. Rankkaamaton Arizona on murskaamassa Oregonia. Tämän seurauksena Oregon ei luultavasti pääse edes Pac-12 -mestaruuspeliin, ja Mariota voi heittää hyvästit Heismanille. Samassa matsissa Mariota heittänyt myös kauden ekan interceptioninsa.

Kuten on aiemmin tullut mainittua, niin mielestäni Mariota ei ole ihan niin hyvä kuin maineesta voisi olettaa, ja sama koskee muutenkin tämän kauden Ducksia. Yllättävä tappio kuitenkin, mutta osoittaa samalla kuinka kova taso Pac-12:ssä tällä hetkellä on. Se aivan kärkijoukkue puuttuu, mutta siellä on monta kovaa tiimiä, jotka keskenään sitten tuhoavat toistensa recordit. Arizonasta voi nyt nousta yllätysnimi Heisman-kisaan, kun jo aiemmin listoilla ollut Ka'Deem Carey juoksi yli 200 jaardia ja neljä TD:tä. Media tykkää.

SEC:n ykkösmatsissa puolestaan LSU kyykyttää Texas A&M:ää. Onhan toi Aggiesin puolustus ihan high school -tasoa, mutta totuuden nimissä myös Manziel on pelannut paljon tavallista heikommin. Aikamoisen show'n saa Johnny Football laittaa viikon päästä Missourissa pystyyn, jos mielii vielä sitä toista peräkkäistä Heismania havitella.

Texas A&M ollut kyllä ala-arvoisen huono LSU:ta vastaan, erityisesti ottaen huomioon ettei Tigers ole tällä kaudella ollut mitenkään maaginen. Heisman-kisasta ulkona varmaan molemmat Mariota ja Manziel, ja luulisin Manzielin jäävän collegeen vielä vuodeksi. Osakkeet eivät tällä hetkellä ole niin korkealla kuin ne olivat aiemmin, joten yksi lisäkausi voisi tehdä hyvää. mutta tietysti jos hinku parrasvaloihin ja isot rahat houkuttelevat nyt, niin Manziel menee draftiin, ja tulee varatuksi jossain toisen kierroksen alkupuolella a'la Geno Smith (kohteita ehkä Vikes, Eagles, Browns, Texans...)

Southern Georgia voitti Florida Gatorsin ilman yhtään onnistunutta syöttöä. Gators on kyllä niin sekaisin, että eiköhän Seminoles kävele Gaattoreiden yli ensi lauantaina. Saattaa myös maljapeli jäädä Gaattoreilta pitkästä aikaa kokematta.

ameis Winstonia puolestaan epäillään seksuaalirikoksesta, joten hyppysissä ollut Heisman Trophy voi vielä lipsua hänen käsistään. Manzielin ja Mariotan tämänpäiväiset vaikeudet huomioiden Baylorin QB Bruce Pettyllä on valtakunnallisten tv-kameroiden edessä elämänsä tilaisuus nousta kilpailemaan ko. palkinnosta. Nähdäkseni Petty on valitsijoiden papereissa AJ McCarronia edellä. Tietysti AJ pääsee vastaavasti isolle stagelle ensi viikon huikeassa Iron Bowlissa. Musta hevonen voisi olla Boston Collegen Andre Williams, joka on kantanut palloa yli 2000 jaardia tällä kaudella. Hieno saavutus.

Voitto ilman yhtään syötettyä jaardia... vain college-futiksessa.

Jos Winston todetaan syylliseksi (ja samalla väistämättä putoaa Heisman-kilpailusta), niin oma top 5 näyttäisi tältä:

Bryce Petty, QB, Baylor
AJ McCarron, QB, Alabama
Jordan Lynch, QB, NIU
Ka'Deem Carey, RB, Arizona
Derek Carr, QB, Fresno State

Pettyllä ja Baylorilla todella hyvä kausi, mutta yllätysvalmis Oklahoma State pitäisi kaataa. McCarron on game managerin perikuva, mutta on ollut äärimmäisen hyvä siinä roolissa koko college-uransa ajan, ja 'Bama se vaan porskuttaa eteenpäin täysin pysäyttämättömästi. Pienempien koulujen QB:t Lynch ja Carr antavat tasoitusta paljon isompien yliopistojen vastustajille, mutta erityisesti Lynchin numerot parina viime kaudella ovat olleet järjettömiä. Lisäksi NIU pelasi hänen johdollaan jo viime kaudella Orange Bowlissa, ja voi hyvinkin olla tällä kaudella jälleen BCS Bowl -osastoa.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
--luulisin Manzielin jäävän collegeen vielä vuodeksi. Osakkeet eivät tällä hetkellä ole niin korkealla kuin ne olivat aiemmin, joten yksi lisäkausi voisi tehdä hyvää. mutta tietysti jos hinku parrasvaloihin ja isot rahat houkuttelevat nyt, niin Manziel menee draftiin, ja tulee varatuksi jossain toisen kierroksen alkupuolella a'la Geno Smith (kohteita ehkä Vikes, Eagles, Browns, Texans...)
Ei mikään viittaa siihen, että Johnny liikkuisi opiskelijastatuksella vielä vuodenkin päästä. Ei hän siihen NFL-draftiin ole vielä virallisesti ilmoittautunut, mutta käsittääkseni ammattilaiseksi siirtymistä pidetään aika selvänä tapauksena. Pitää kuitenkin muistaa, että tästä vaikeasta LSU-pelistä huolimatta hän tekee suurimassa osasta college-pelejä mitä tahtoo. Esim. Alabamaa vastaan A&M latoi 42 pistettä. LSU:kin kykeni Bamaa vastaan vain 17 pisteeseen, muut tällä kaudella vielä vähempään.

Rahan vuoksi Manzielin ei NFL:ään tarvitse lähteä, sillä hänen perheensä on öljy- ja kaasubisnesten ansiosta todella varakas. Johnny ajelee jo nyt mustalla business-mersulla. Pahat kielet tosin kertovat, että opiskelu ei oikein maistuisi, joten siinä voi olla yksi syy NFL-hinkuun. Voisin myös kuvitella, että asema pikkukaupungin elämää suurempana superjulkkiksena saattaa vähän ahdistaa, ja isossa NFL-kaupungissa hän olisi luontevammassa sosiaalisessa roolissa. Ja kuitenkin hän saisi esiintyä mainoksissa, antaa haastatteluja ym. ihan normaalisti toisin kuin tiukkaan kuriin sitoutuneena college-urheilijana.

En ole NFL-draftin asiantuntija, mutta voisin kuvitella että Johnny Football olisi se kaikkein eniten mielipiteitä seurojen keskuudessa jakava pelaaja tulevassa ikäluokassa. Jotenkin tuntuu, että osa NFL-faneista niputtaa hänet aika fundamentalistisesti samaan luokkaan Vince Youngin ja Tim Tebow'n kanssa. Toisaalta uskon, että se kiusaus päästä varaamaan college footballin dominoivin pelaaja on liian kova ja joku GM haluaa nähdä Manziel-kortin, vaikka hintana olisi jopa suhteellisen korkea ykköskierroksen varaus. Pitää muistaa, että kukaan näistä muista pelinrakentajista ei ole joutunut samalla tavalla yksin kantamaan joukkuetta harteillaan. Eilen siinä CBS:n lähetyksessä näytettiin aika kuvaavia tilastoja siitä, kuinka Aggiesin tämän kauden puolustus on yksi historian huonoimmista, jos vertailujoukoksi otetaan rankatut joukkueet. Johnny joutuu joka matsissa kantamaan muuta joukkuetta reppuselässä ja voittamaan pelejä täysin omakätisesti.

Liian moni rinnastaa Manzielin myös sellaisiin dual-threat -pelinrakentajiin, jotka ovat hyvin keskinkertaisia syöttäjiä. Johnny on todellisuudessa yksi college footballin parhaista syöttäjistä. Ennen LSU-matsia hänen syöttötarkkuutensa oli 73 %, mikä on aika hurja lukema kun ottaa huomioon, millaisia kaaria sieltä joka matsissa lähtee verrattuna esim. McCarronin alexsmith-tyyppiseen syöttötyöskentelyyn. Tämä 73 % oli enemmän kuin muilla Heisman-kandidaateilla ml. Winston, McCarron, Petty, Mariota. On sillä toki Mike Evans apuna, mutta on toi silti hurjaa.

Se, mikä monia tietysti mietityttää, on Manzielin tapa "tanssia" ulos sieltä taskusta ja siihen perään (vaikea) heitto tai vaihtoehtoisesti oma juoksu. Toi ei välttämättä enää onnistu nopeita NFL-passrusheja vastaan, ja Johnny joutuu useammin säkitetyksi. Eli hänen pitää pystyä muutamaan omaa pelaamistaan ja oppia tekemään ne ratkaisut nopeammin snapin jälkeen. Olennaista on kuitenkin se, että heittokäsi itsessään on riittävän hyvä, eikä niistä nopeista jaloista nyt haittaakaan ole joskaan ei myöskään niin paljon hyötyä kuin college-peleissä. Johnny on pelannut jefun lisäksi korista, baseballia ja golfia. High schoolissa hän pelasi jefua receiverinä ennen siirtymistään QB-paikalle. Nyt ainoa mitä hänen täytyy tehdä, on muuttaa pelaamistaan hiukan toisenlaiseen suuntaan. Ymmärrän riskit, mutta mielestäni on lahjakkaan urheilijan aliarviointia ajatella, ettei se olisi mitenkään mahdollista. Kuten totesin, fundamentit ovat kunnossa.
 

Fawkes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Steelers, Man United
Jameis Winstonista...

mitä olen ymmärtänyt niin tuo seksuaalirikos case ei välttämättä tule menemään edes oikeuteen asti. Ilmeisesti mitään "kovia todisteita" ei ole olemassa vaan kyseessä enemmän "he said, she said" tilanne missä on sana sanaa vastaan. Toki tuo voi olla riittävästi siihen, että osa äänestäjistä jättää Winstonia äänestämättä. Sinänsä se on Winstonille se ja sama voittaako hän Heismania vielä tällä kaudella, jos jatkaa samalla tavalla tulevina vuosina on Heisman todennäköinen jossain vaiheessa. Itselleni Winston on nykyisistä collegepelaajista se kaikkein mielenkiintoisin, jonka uraa seuraan jo NFL:ää silmällä pitäen. Toki hänestä voi ihan yhtä hyvin tulla seuraava JaMarcus Russell tai Cam Newton (kaksi erilaista urakaarta mutta kumpikaan ei ole eliitti-QB), mutta Winston vaikuttaa todella viihdyttävältä persoonalta ja fyysiset attribuutit ovat aivan huikeat. Jos Florida State ja Alabama BCS Championship Gamessa kohtaavat, on pakko jollain keinolla tuo matsi livenä pystyä katsomaan.

Johnny Manzielista...

peliäkään en ole kaverilta nähnyt, joten en ole pätevä kommentoimaan hänen NFL-tulevaisuuttaan. Tarpeeksi olen kuitenkin juttuja hänestä lukenut, jotta tiedän, että hän jakaa todella paljon mielipiteitä. Muistuttaa siinä mielessä kovasti Tebowta, vaikka onkin erilainen pelaaja. Uskon Manzielin kuitenkin menevän draftissa suht korkealla, kuten Tebowkin meni. Lähes saletisti sieltä löytyy se yksi joukkue, joka on valmis ottamaan riskin Manzielin kohdalla, ja yksi valmentaja, joka ajattelee olevansa niin erityinen valmentajavelho, että pystyy Manzielista koulimaan NFL-tason pelinrakentajan.
 

Rocco

Jäsen
Olen muutaman Manzielin matsin nähnyt, ja näissä matseissa näin sekä hyvää että huonoa. Hyvää oli se tietty pelinrakentajan kylmäpäisyys pocketissa, kun hän siellä malttoi pysyä. Toki hyökkäyslinja hänelle tarjosi paljon aikaa, joten pakostakin sen maagisen kolmen sekunnin jälkeen vapaa laitahyökkääjä aina löytyi. Toisissa peleissä tuntui, että pocketissa olemisesta olisi määrätty sakkoja, sillä niin nopeasti Manziel lähti itse kikkailemaan kaikkialle, jopa silloin kun aikaa olisi ollut. Tuntuu, että hän olisi luovuttanut heiton heti, kun ns. ykkösvastaanottaja ei ollutkaan vapaana. Pahinta oli se, että isossa osassa noista omista juoksuista, laitahyökkääjät eivät juosseet syvälle kuin harvoin, joten Manziel tietoisesti juoksi tilanteissa, missä puolustajat olivat aika matalalla heittopuolustuksessa. Pari todella pitkää juoksua näin, mutta silloin ainakin kolme laitahyökkääjää syvässä kuvioissa, joten tilaa juoksulle oli. NFL-tasolla hänen juoksu-uhka ei ole läheskään yhtä vaarallinen kuin collegessa. Ensimmäinen asia, mitä Manzielin täytyy oppia ennenkuin hänestä NFL-QB voi tulla, on olla pocketissa, ja lukea tehokkaammin 2. ja 3. vaihtoehdot heittopeleissä.
 

Pajicz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pirkkalan Pingviinit
Auburn-Alabama päättyi pari minuuttia sitten. Aivan sairas matsi, collegefutista parhaimmillaan. Dramaattisimpia loppuja mitä olen ikinä urheilutapahtumassa nähnyt, ja kannatti valvoa seuraten tuota matsia...

Nyt suuri ja mahtava Bama on nurin, ja FSU rankataan ykköseksi. Auburnilla loistavat mahdollisuudet päästä vastustajaksi BCS Championship Gameen, surkean edelliskauden jälkeen. Toinen hyvä ehdokas on Ohio State, joka tosin oli vaikeuksissa Michigania vastaan Ann Arborin hornankattilassa.

Heisman-taistossa AJ McCarron on mennyttä kalua, ja Jameis Winston näyttää entistä vahvemmalta ykköseltä, erityisesti kun Seminoles jyräsi odotetusti Floridan.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Iron Bowl oli tosiaan maineensa veroinen. En edes yritä sanoa tuosta lopusta mitään, kun ei yksinkertaisesti löydy sanoja. Urheilu on joskus ihmeellistä.

Aika huikeaa kyllä, kun yksi kerrallaan tappiottomat jättiläiset häviävät vieraissa vähintään 10 pisteen suosikkeina. Niin kävi ensin Oregonille Stanfordissa, sitten Baylorille Oklahoma Staten vieraana ja nyt Alabamalle Jordan-Hare -stadionilla. Samalla jokaisen joukkueen pelinrakentaja on pudonnut Heisman-kisasta.

Ja samaan aikaan Texas A&M johtaa Missouria. Jos Missouri häviää, menee kahden tappion Southern California SEC-mestaruuspeliin. Ja Southern Californialla on kaikki mahdollisuudet kukistaa siinä Auburn. Aivan yhtä lailla Michigan State pystyy hyvänä päivänään lyömään Ohio Staten. Yhtäkkiä olemmekin tilanteessa, jossa Alabama pääsee luultavasti BCS-mestaruusotteluun! Toki tossa on aika monta mutkaa matkassa, mutta tää voi oikeasti mennä vielä aika villiksi.

Heisman-kisa on kanssa aivan levällään, jos Winstonille käy huonosti oikeudessa. Jordan Lynch, Andre Williams? Manziel voitolla Missourista? Kenties Lynch on vahvoilla.

Näitä BCS-taulukoita ja Heisman-juttuja vois kyllä pyöritellä 16 tuntia päivässä eikä tulis tylsää.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Menin nukkumaan kun matsi alkoi liukua Texas A&M:n käsistä, eikä tarvitse sitä päätöstä katua. Missouri siis voitti, ja SEC:n mestaruuspelissä nähdään Tigers vs. Tigers.

Klo 23.00 SEC: Auburn-Missouri
Klo 03.00 ACC: Florida St-Duke
Klo 03.17 Big Ten: Michigan St-Ohio St

Siinä nuo ensi lauantain konferenssifinaalit, joilla on merkitystä BCS National Championship -näkökulmasta. Nyt tietysti koko USA puhuu siitä, pitäiskö yhden tappion Auburnin tai Missourin päästä tappiottoman Ohio Staten ohi. Buckeyes kun pelaa huonommassa konferenssissa, eikä varsinkaan joukkueen puolustus ole aina vakuuttanut tappiottomuudesta huolimatta. Niin ei ole kuitenkaan koskaan käynyt, että tappioton ison konferenssin joukkue olisi syrjäytetty yhden tappion joukkueen tieltä. Myös se unohtuu helposti, että Michigan State on oikeasti kova joukkue, ja tuon konferenssifinaalin voittaminen olisi iso sulka Ohio Staten hattuun ja vahvistaisi sitä joukkueen "CV:tä" valitsijoiden silmissä.
 

Pajicz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pirkkalan Pingviinit
Ja samaan aikaan Texas A&M johtaa Missouria. Jos Missouri häviää, menee kahden tappion Southern California SEC-mestaruuspeliin. Ja Southern Californialla on kaikki mahdollisuudet kukistaa siinä Auburn. Aivan yhtä lailla Michigan State pystyy hyvänä päivänään lyömään Ohio Staten. Yhtäkkiä olemmekin tilanteessa, jossa Alabama pääsee luultavasti BCS-mestaruusotteluun! Toki tossa on aika monta mutkaa matkassa, mutta tää voi oikeasti mennä vielä aika villiksi.

Tähän täytyy korjata sen verran, että kyseessä olisi ollut se toinen SC eli South Carolina. Southern California eli USC:han pelaa tunnetusti Pac-12:ssä.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Oli kyllä uskomaton tuo Alabama - Auburn pelin loppu. Jopa amerikkalaiset ystäväni, jotka ovat aika monta jenkkifutispeliä nähneet, sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet moista loppua, yhtä dramaattista.

Alma materini Florida oli siis tosiaan vaisu tänä vuonna, ensimmäinen tappiollinen rekordi sitten joskus 1970-luvun. Jeremy Foley, Athletic Director, kuitenkin vakuutti, ettei koutsi Will Muschamp on tukevasti edelleen valmentajan pallilla. Voi voi, kaukana ovat ne päivät kun Steve Spurrierin "fun-and-gun" hyökkäys toi iloista tuloista silloin 1990-luvulla...

OK, ehkä palaillaan vielä asiaan Bowl-geimien myötä. Mielenkiintoista tosiaan nähdä, kuka siellä National Championship -pelissä pelaa. Ja ensi kaudella sitten tuleekin playoffs systeemi, joka toivottavasti on hyvä ratkaisu.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Jameis Winston ei joudu oikeuteen, joten hän jatkaa normaalisti Florida Staten pelinrakentajana. Tämä käytännössä ratkaisee Heisman Trophyn, enää tarvitsee jännittää sitä, ketkä kaksi kaveria menevät New Yorkiin pitämään Winstonille seuraa.

Samalla tämä on tietysti valtava juttu myös FSU:n mahdollisuuksille voittaa se himoittu kristallisoikio. Duken joukkue nyt olisi pyyhkinyt tieltään ilman Winstoniakin, mutta tämän myötä 'Noles tulee lähtemään selvänä suosikkina myös National Championship Gameen - oli vastassa sitten Ohio State, Auburn tai Missouri.
 

Pajicz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pirkkalan Pingviinit
Jameis Winston ei joudu oikeuteen, joten hän jatkaa normaalisti Florida Staten pelinrakentajana. Tämä käytännössä ratkaisee Heisman Trophyn, enää tarvitsee jännittää sitä, ketkä kaksi kaveria menevät New Yorkiin pitämään Winstonille seuraa.

Jordan Lynch ja NIU otti eilen harmillisesti pataan Bowling Greeniltä, joten Lynch on varmasti ulkona "seuralaiskisasta". Ehkäpä BC:n Andre Williams ja Arizonan Ka'Deem Carey ovat listalla seuraavat.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Listataan nyt sitten vielä tännekin, eli Heisman Trophyn viralliset ja lopulliset kandidaatit ovat:

QBs
Jordan Lynch (Northern Illinois)
Johnny Manziel (Texas A&M)
AJ McCarron (Alabama)
Jameis Winston (Florida State)

ja Running Backs

Tre Mason (Auburn)
Andre Williams (Boston College)

Ihmepä on jos Winston ei tuota vie.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Ja Winstonillehan se meni täysin odotetusti tuo Heisman. Ylivoimaisesti. Ja BCS championship bowlissa siis vastakkain ovat FSU ja Auburn. Muita mainittavia ovat Rose Bowlin Michigan State ja Stanford, Sugar Bowlin Alabama ja Oklahoma ja Orange Bowlin Clemson ja Ohio State.
 

Rocco

Jäsen
Huvikseni tässä laskeskelin, että paljonko pääsarjatasolla pelaa ei USA:laisia pelaajia. Tosi paljon on viime vuosina tullut mukaan pelaajia Australiasta, ja nimenomaan potkaisijoita. Australiassa aussifutiksessa opitaan helposti samantyylinen potku mikä jefussa on lentopotku, ja Australiassa on aloitettu systemaattisesti jalostamaan pelaajia jenkkien yliopistoihin, ja sitä kautta aina NFL:ään asti.

Yleisesti kun katsoo, niin joukkueet hakevat kahdenlaisia pelaajia: Potkaisijoita, tai isoja linjamiehiä. Muille pelipaikoille ei pahemmin ulkomaalaispelaajia ole tyrkyllä. Kovissa kouluissa ei ole juurikaan ulkomaalaisia, mutta pienet koulut ovat joutuneet vähän pakonkin edessä katsomaan avoimemmin kaikkia kortteja.

Onhan tuossa nimiä aika liuta, mutta kun puolet on potkaisijoita, ja toinen puoli linjamiehiä, niin ei muille pelipaikoille jää kuin muutama pelimies. Yksi pelinrakentaja, pari keskushyökkääjää, muutama laitahyökkääjä, muutama takamies... Ehkä siitä saisi yhden aloittavan kentällisen, mutta ei yhtään vaihtomiestä.

Central Florida:
Rodrigo Quirarte, Mexico, K
Sean Galvin, Irlanti, K
Jaryl Mamea, Amerikan Samoa, DL

Louisville:
Aaron Ahner, Japani, DL
Gabe Ahner, Japani, DL

Cincinnati:
Lindsay Crook, Australia, LB

Houston:
Andrew Okonkwo, Nigeria, DL

SMU:
Jerry Saena, American Samoa, DL

Connecticut:
Jesse Joseph, Kanada, DL
Andreas Knappe, Tanska, DL
Alex Mateas, Kanada, OL

Memphis:
Tom Hornsey, Australia, P

Boston College:
Mehdi Abdesmad, Kanada, DL
Joel Karim Zoungrana, Kanada, WR
Kasim Edebali, Saksa, DL

Maryland:
Brad Craddock, Australia, P/K
Eric Roca, Puerto Rico, TE

Wake Forest:
Alexander Kinal, Australia, P

Virginia Tech:
Joshua Stanford, Kanada, WR
Demitri Knowles, Bahama, WR

Miami:
David Perry, Jamaika, DL

Georgia Tech:
Adam Gotsis, Australia, DL

North Carolina:
Champagne, Allen, Kanada, DL

Virginia:
Ryan Doull, Kanada, OL
Brent Urban, Kanada, DL

Baylor:
Blake Muir, Australia, OL
Sean Muir, Australia, OL
Jason Osei, Iso-Britannia, OL
Peni Tagive, Australia, DL

Oklahoma:
Tony Feo, Amerikan Samoa, OL
Josiah St. John, Kanada, OL

Texas:
Michael Davidson, Iso-Britannia, P
Logan Vimont, Saudi-Arabia, DL (Amerikkalainen perhe)

Michigan State:
James Bodanis, Kanada, DL
Arjen Colquhoun, Kanada, DB
Michael Topolinski, Kanada, DB
Tyler Topilinski, Kanada, DL

Iowa:
Tevaun Smith, Kanada, WR
Faith Ekakitie, Kanada, DL
Nolan MacMillan, Kanada, OL

Nebraska:
David Knevel, Kanada, OL

Minnesota:
Christian Eldred, Australia, P

Ohio State:
Cameron Johnston, Australia, P

Penn State:
Akeel Lynch, Kanada, RB

Purdue:
Henry Lorenzen, Kanada, OL

Marshall:
Sebastian Johansson, Ruotsi, OL

Mid Tenn:
Alexandro Antoine, Haiti, DL

Southern Miss:
Richard Collingwood, Trinidad, LB
Robert Collingwood, Trinidad, LB

Brigham Young:
Paul Lasike, Uusi Seelanti, RB
Kalolo Utu, Amerikan Samoa, DL

Old Dominion:
Jake Walsh, Australia, P

Idaho:
Marius Burgsmueller, Saksa, DL
Mason Woods, Kanada, OL

Rice:
Christian Covington, Kanada, DL
Peter Godber, Kanada, OL

UTEP:
Brander Craighead, Kanada, OL

Bowling Green:
Ryan Hunter, Kanada, OL

Buffalo:
Gabriel Barbe, Kanada, OL

Ohio:
Cleon Aloese, Amerikan Samoa, DL

Akron:
Joel McLellan, Australia, P

Kent State:
Kain Anzovino, Kanada, long snapper

UMass:
Fabian Hoeller, Saksa, OL

Miami (OH):
Mitchell Winters, Kanada, DL

Northern Illinois:
Juwan Brescacin, Kanada, WR

Eastern Michigan:
Oliver Kathalay, Kanada, DB

Fresno State:
James Le'au, Amerikan Samoa, OL

San Diego State:
Paul Sierra, Meksiko, RB

ULNV:
Max Ehlert, Suomi, LB
Henri Jussila, Suomi, RB

Brett Boyko, Kanada, OL
Tom Clarkson, Kanada, OL
Malo Feula, Amerikan Samoa, LB
Shaquille Murray-Lawrence, Kanada, RB
Sonny Sanitoa, Amerikan Samoa, DL

Hawaii:
T.J. Taimatuia, Amerikan Samoa, LB
Joey Iosefa, Amerikan Samoa, RB
Penitito Faalologo, Amerikan Samoa, RB
Scott Harding, Australia, WR
Deon Leatimua, Amerikan Samoa, LB
Ben Dew, Uusi Seelanti, OL

Utah State:
Connor Williams, Kanada, DL

Boise State:
Geraldo Boldewijn, Alankomaat, WR
Elliot Hoyte, Iso-Britannia, DL
Taylor Loffler, Kanada, DB
Justin Taimatuia, Amerikan Samoa, DL
Ricky Tjong-A-Tjoe, Alankomaat, DL

Wyoming:
Justin Bernthaler, Saksa, DL
Alex Borgs, Saksa, LB
Nehemie Kankolongo, Kanada, LB
Oscar Nevermann, Ruotsi, RB
Eric Nzeocha, Saksa, WR
Mark Nzeocha, Saksa, LB
Jake Schiffner, Kanada, DB

Stanford:
Alex Frkovic, Kanada, TE
Patrick Skov, Meksiko, RB
Shayne Skov, Meksiko, LB

Oregon:
Boseko Lokombo, Kanada, LB

Oregon State:
Fred Lauina, Amerikan Samoa, OL
Rommel Mageo, Amerikan Samoa, LB
Tim McMullen, Australia, P
Noke Tago, Amerikan Samoa, DL

Washington State:
Robert Barber, Amerikan Samoa, DL
Moritz Christ, Saksa, DL
Daniel Ekuale, Amerikan Samoa, DL
Emmitt Su'a-Kalio, Amerikan Samoa, DL
Destiny Vaeao, Amerikan Samoa, DL

California:
Matt Williams, Iso-Britannia, OL

Arizona State:
Jon Mora, Costa Rica, K

UCLA:
Eli Ankou, Kanada, DL

Arizona:
Gerhard De Beer, Etelä-Afrikka, TE
Lene Maiava, Amerikan Samoa, OL

USC:
Joey Krassenstein, Kiina/Singapore, P

Utah:
Tom Hackett, Australia, P

Colorado:
Diego Gonzalez, Meksiko, P

LSU:
Jamie Keehn, Australia, P

Ole Miss:
Will Gleeson, Australia, P
Jimmy Potepa, Liberia, RB

Arkansas:
Sam Irwin-Hill, Australia, P

Louisiana-Lafayette:
Daniel Cadona, Australia, P

Arkansas State:
Paul Jones, Australia, P

South Alabama:
Brandon Bridge, Kanada, QB

Troy:
Jonnathan Valdez, Puerto Rico, TE

Texas State:
Kamu Taulelei, Amerikan Samoa, DT
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Mielenkiintoista näissä tähän asti pelatuissa Bowl-matseissa on ollut se, että Pac-12 -divisioonan joukkueet ovat suorastaan murskanneet vastustajiaan matseissa, joita etukäteen pidettiin tasaisina. Esim. USC voitti korkeammalle rankatun Fresno Staten 45-20 ja Oregon State puolestaan kyykytti Boisea Havaijilla 15 pisteen marginaalilla.

NFL:ssä puolestaan Chip Kelly voitti divisioonamestaruuden heti ensimmäisenä kautenaan lähdettyään Pac-12 -joukkueen päävalmentajan paikalta. Jim Harbaugh ja Pete Carroll tekivät saman aikaisemmin.

Vaikka SEC onkin se college footballin tarunhohtoinen divisioona, on länsirannikollakin aika kova meno tällä hetkellä päällä.
 

Rocco

Jäsen
Mielenkiintoista näissä tähän asti pelatuissa Bowl-matseissa on ollut se, että Pac-12 -divisioonan joukkueet ovat suorastaan murskanneet vastustajiaan matseissa, joita etukäteen pidettiin tasaisina. Esim. USC voitti korkeammalle rankatun Fresno Staten 45-20 ja Oregon State puolestaan kyykytti Boisea Havaijilla 15 pisteen marginaalilla.

NFL:ssä puolestaan Chip Kelly voitti divisioonamestaruuden heti ensimmäisenä kautenaan lähdettyään Pac-12 -joukkueen päävalmentajan paikalta. Jim Harbaugh ja Pete Carroll tekivät saman aikaisemmin.

Vaikka SEC onkin se college footballin tarunhohtoinen divisioona, on länsirannikollakin aika kova meno tällä hetkellä päällä.
Fresno State ja Boise State pelaavat varsin kehnossa Mountain Westin konferensseissa, ja siksi heidän ranking tällä kaudella on ollut "liian hyvä." Fresnon vastustajista ei yksikään ole ns. rankattu vastustaja, eli aika heittopusseja vastassa on ollut. Wyoming, San Diego State, Nevada, Utah State yms... ei paljoa herätä pelkoa nuo vastustajat. Ainoat ns. kovat vastustajat kaudella olivat Rutgers, Boise State ja Colorado, jotka Fresno State sentään kaatoi. Boise State hävisi kauden avausottelussa PAC-12:n Washingtonille aika selkein lukemin, sekä kauden aikana myös Fresno Statelle, Brigham Youngille ja San Diego Statelle.

Tämä on juuri tämän järjestelmän huono puoli. Joukkueiden voitto/tappiosarake ei kerro välttämättä oikeasta tasosta mitään. Melkein voisi veikata, että SEC:n jokainen joukkue olisi parempi kuin Fresno State. Silti SEC:ssä on joukkueita saldolla 2-10, kun taas 11-1 Fresno State jyrää heikossa konferenssissa.

Mutta PAC-12 on kova konferenssi. Siitä ei pääse mihinkään. Vain uusi tulokas Colorado on selkeästi jäänyt jalkoihin, eikä toinen tulokas Utah sekään ole kovin hyvin kovassa seurassa pärjännyt. Washington State on myös hiipunut aika pahasti viime vuosikymmenellä.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Tänään (tai ensi yönä) sitten mennään. National Championship. #1 Florida State vs. #2 Auburn. Tässä muutamia pointteja matsista:

1) Auburnin secondary on ollut tällä kaudella varsin heikko ja todella pitkätkin heitot tuntuvat onnistuvan Auburnia vastaan. FSU:lla on tietysti pelinrakentajana Winston, jolla on myös aikamoinen receiver-armeija Kelvin Benjaminin johdolla.

2) Auburnin menestys on sen ansiota, ettei vastustajilta ole löytynyt eväitä triple option -hyökkäyksen pysäyttämiseen. Nyt Florida Staten valmennustiimillä on ollut todella paljon aikaa katsoa videonauhoja ja yrittää saada jonkinlaista käsitystä, miten triple optionia puolustetaan.

3) Ottelu pelataan luonnonnurmella. SEC:n mestaruuspeli oli keinonurmella, ja siinä matsissa Auburnin juoksuhyökkäys luisti paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Siihen nähden alusta on nyt Auburnin näkökulmasta huonompi.

4) Tigers-pelinrakentaja Nick Marshall on vielä kaikkea muuta kuin valmis tapaus. Heittovoimassa ja -tarkkuudessa on ollut paljon toivomisen varaa. Kuitenkin hän on todella lahjakas urheilija. Vaikka se kuulostaakin vähän erikoiselta, Marshall voi nyt olla parempi pelinrakentaja kuin vielä muutama viikko sitten. Ennen Alabama-peliä kaikki sanoivat, ettei Marshall osaa heittää. Kuitenkin hän heitti tuossa pelissä ja myös SEC-mestaruusottelussa hyvin.

5) Florida State on kruisaillut voitosta voittoon ilman lähes minkäänlaisia vaikeuksia. Auburn taas on taistellut tiensä tähän otteluun läpi lähes uskomattomien haasteiden. Onko Auburn henkisesti valmiimpi, jos esim. lähdetään viimeiselle neljännekselle tasatilanteessa?

En oikein osaa edes ennustaa, millainen ottelu tästä lopulta tulee. Ei olis yllätys, jos matsi olis ekan neljänneksen jälkeen 17-0 Seminolesille, ja suomalaiset college football -fanit painuisivat jo nukkumaan. Toisaalta näen myös, että Auburn saattaa pitää tämän tasaisena. Niin sitkeä tuo joukkue vain on.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Se oli sellainen peli sitten. Jotenkin koko ajan oli sellainen olo, että FSU tulee ja vie tämän kuitenkin, vaikka Auburn näennäisesti kampoihin hyvin laittoikin. Mutta eihän nillä lopussa ollut enää mitään paukkuja jäljellä pysäyttää FSU:ta. No ensi vuonna sitten play-offseissa vähän mielenkiintoisempaa katseltavaa toivon mukaan (sanoo anti-FSU fani).
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Jotenkin koko ajan oli sellainen olo, että FSU tulee ja vie tämän kuitenkin, vaikka Auburn näennäisesti kampoihin hyvin laittoikin.
Kyllä se matsin kulminaatiopiste oli se fake punt ja sitä seurannut "pukukoppimaali" juuri ennen puoliaikaa. Toisella puoliajalla Auburnin urhoollisesti taistellut puolustus ei vain enää kestänyt. Vastaavasti hyökkäyksessä Marshall joutui aivan liian paljon heittämään sitä palloa kun se juoksuhyökkäys ei kuitenkaan ollut tarpeaksi efektiivistä.

Vähän jäi paska fiilis lopputuloksesta kun Auburn oikeasti jätti kentälle kaiken ja FSU:lle riitti sellainen vähän tavallista heikompi suoritus. Ja Winstonin haastattelut pelin jälkeen olivat aikamoista kukkoilua. Mun mielestä rehti voittaja antaa tunnustusta myös vastustajalle.
 

Rocco

Jäsen
Tästä voisi melkein aloittaa kokonaan uuden ketjunkin, mutta jatketaan toistaiseksi tässä vanhassa, ja tehdään uusi sitten myöhemmin, jos tarvetta on.

Florida State on kauteen lähdettessä lähes yhtä ylivoimainen suosikki pre-season polleissa, kuin Kim Jong jr on Pohjois-Korean vaaleissa. Vain yksi ääni on valmentajien puolella joku muu kuin Florida State, muuten FSU on ykkönen.

Mitä sitten tapahtuu konferenssien sisällä? Joitakin muutoksia on luvassa, mutta ei mitään kovinkaan dramaattista.

American Conference menettää kaksi kovinta joukkuettaan, ja tilalle tulee kolme keskitason tai sen alapuolella olevaa joukkuetta.

- Louisville, Rutgers
+ Tulane, East Carolina, Tulsa


Louisville on Rutgersin tavoin hiljalleen kivunnut keskitasolta korkealle tasolle. Louisville on usein jopa rankattu Top-25:een, kun taas Rutgers on siinä juuri sen alapuolella. Tulijoista Tulane on aika heittopussi, East Carolina keskitasoa ja kovassa nousussa, mutta Tulsa sentään on usein hyvinkin voitollisia kausia vetänyt - tosin heikossa konferenssissa.

Konferenssi on silti keskitason konferensseista kovin. Kaksi hyvää Floridan koulua UCF ja USF, Cincinnati, sekä Houston ovat kaikki hyvänä päivänä vaikeita vastuksia tosi monelle.

Joukkueet:

Cincinnati
Connecticut
East Carolina
Houston
Memphis
SMU
Temple
Tulane
Tulsa
UFC
USF

ACC jatkaa lähes samalla koostumuksella. ACC ei aivan ole huippukonferenssi, mutta lasken sen ehdottomasti näihin suuriin konferensseihin. Onhan siellä monta rankattua joukkuetta, sekä Florida State hallitsevana mestarina.

+ Louisville
- Maryland


Pieni tasonnosto tapahtuu, kun joukkueena parempi Louisville korvaa Marylandin. Silti kovia joukkueita on, kuten Florida State, Miami, Clemson, Virginia Tech, Georgia Tech yms. Tasaisia korkeatasoisia matseja luvassa takuuvarmasti.

Joukkueet:

Atlantic division:

Boston College
Clemson
Florida State
Louisville
North Carolina State
Syracuse
Wake Forest

Coastal division:

Duke
Georgia Tech
Miami
North Carolina
Pittsburgh
Virginia
Virginia Tech

Big Ten laajenee 12:sta 14:ään joukkueeseen, kun Rutgers ja Maryland laajentavat konferenssia itärannikolle asti. Tämä konferenssi ei menettänyt yhtään joukkuetta, ja laajennus tuo paljon itärannikon rahaa konferenssiin. Sisäiset muutokset divisioonien sisällä tasoittavat aika paljon. Idässä Michigan, Michigan State ja Ohio State ovat edelleen selkeästi kolme kovaa, kun kovia rangaistuksia kärsinyt Penn State joutuu sanktioiden takia vaikeaan asemaan. Lännessä Wisconsin, Nebraska ja Iowa ovat yhtälailla kolme selkeää kärkeä, mutta Minnesota ja Northwestern tarjoavat kovan vastuksen varmasti.

+ Rutgers, Maryland

East:

Indiana
Maryland
Michigan
Michigan State
Ohio State
Penn State
Rutgers

West:

Illinois
Iowa
Minnesota
Nebraska
Northwestern
Purdue
Wisconsin

Big-12 jatkaa edelleen samalla 10 joukkueen porukalla. Keskilännen ja etenkin Teksasin kovat joukkueet lienevät tänäkin vuonna kärjessä. West Virginian tulo konferenssiin oli aikamoinen mahalasku. Toivotaan että parannusta on luvassa. Texas ja Oklahoma ovat selkeät kärjet yhdessä yllätysvalmiin TCU:n kanssa. Vain Kansas State ja Iowa State on selkeästi heikompi kuin muut. Kuka muu tahansa voi koska vaan yllättää kenet vaan. Erittäin tasainen konferenssi.

Joukkueet:

Baylor
Iowa State
Kansas
Kansas State
Oklahoma
Oklahoma State
TCU
Texas
Texas Tech
West Virginia

Conference USA on tänäkin vuonna aika heikko konferenssi. Etenkin kun Tulsa ja East Carolina lähtivät pois, ja paikkaajat ovat vasta pari kautta pelanneet ylimmällä tasolla. Mitään yllätysjoukkuetta ei liene tulossa, mutta Southern Miss on monesti kovia vastustajia kaatanut, ja Louisiana Tech on kovassa nousussa. Muuten joukkueet ovat lähinnä osavaltioiden kakkostason kouluja. Floridan joukkueet voivat tottakai aina yllättää, koska pelaajamassaa sieltä löytyy todella paljon.

+ Old Dominion, Western Kentucky
- Tulsa, Tulane, East Carolina


Joukkueet:

East:

Florida International
Florida Atlantic
Marshall
Mid Tenn State
Old Dominion
UAB
Western Kentucky

West:

Louisiana Tech
North Texas
Rice
Southern Miss
UTEP
UTSA

MAC on taas yksi mielenkiintoinen, vaikkei kovin korkeatasoinen konferenssi olekaan. Joukkueet pysyvät tälle kaudelle samana. Enemmänkin täältä löytyy muutamia kovia pelaajia, mutta ei kovia joukkueita. Northern Illinois on ollut konferenssin kovin porukka, mutta Western Michigan ja Central Michigan, sekä perinteinen Ohio ovat tuottaneet yllätysvalmiita joukkueita usein. Muuten osa joukkueista on heittopusseja, jotka voittavat kauden aikana vain toisiaan ristiin.

Joukkueet:

East:

Akron
Bowling Green
Buffalo
Kent State
Massachusetts
Miami (Ohio)
Ohio

West:

Ball State
Central Michigan
Eastern Michigan
Northern Illinois
Toledo
Western Michigan

Mountain West tulee olemaan tänäkin vuonna oikeastaan kahden kauppa. Fresno State ja Boise State ovat kaksi selkeästi kovinta joukkuetta, muut selkesti alempaa keskitasoa. Uusia joukkueita ei tälle kaudelle tule, eikä kukaan myöskään poistu. Jos Fresno State tai Boise State ei konferenssin loppuottelussa ole, jotakin on mennyt pieleen. Sitten Nevada on yllättänyt. Tästä konferenssista löytyy varmuudella yksi, ja ehkä ainut suomalainen, Henri Jussila UNLV:n paidassa.

Joukkueet:

Mountain:

Air Force
Boise State
Colorado State
New Mexico
Utah State
Wyoming

West:

Fresno State
Hawaii
Nevada
San Diego State
San Jose State
UNLV

PAC-12 pysyy myös muuttumattomana. Lännen huippikonferenssi tarjonnee taas muutaman ehdokkaan mestaruustaisteluun asti. Oregon lienee selkein voittajasuosikki, Stanford yllätti monet viime kaudellakin, USC on parantanut muutaman vuoden jälkeen, Washington, Oregon State ja UCLA ovat aina keskitasoa vahvempia, Utah myös. Vain California tuntuu olevan isoissa ongelmissa juuri nyt, ja Washington State ei ole useaan vuoteen ollut kärkikahinossa. Colorado ei pärjää vieläkään tultuaan muutama vuosi sitten mukaan, Arizona on hieman kyykähtänyt kun taas Arizona State on vahvistunut. Mielenkiintoinen ja kovatasoinen konferenssi jälleen kerran.

Joukkueet:

North:

California
Oregon
Oregon State
Stanford
Washington
Washington State

South:

Arizona
Arizona State
Colorado
UCLA
USC
Utah

SEC on taas tänäkin vuonna se kaikkein kovin. Etenkin sen läntinen divisioona tarjoaa heti neljä selkeää mestarisuosikkia, ja voi olla että kaikki sen seitsemän joukkuetta voi olla rankattuna kauden aikana. Se on toki samanaikaisesti mahdotonta, koska keskinäiset ottelut tuovat tappioita osalle. Ei se itäinenkään heikko ole, sillä sielläkin on selkeästi kolme Top-25 joukkuetta paperilla heti. Alabama, LSU, Auburn ja Texas A&M ovat kaikki ehdokkaita voittamaan mestaruuden. Idässä on tasaisempaa, mutta South Carolina, Tennessee, Missouri ja Georgia ovat kaikki näitä potentiaalisia Top-25 joukkueita. Florida on rämpinyt pahasti, mutta kun tietää koulun historian ja pelaajamäärät osavaltiossa, sekin voi pompata koska vaan kärkikahinoihin. Ehkä vain Kentucky ja Vanderbilt ovat ennalta heikompia, kuten pienessä alamäessä seilaava Ole Miss, joka on jäämässä osavaltion kakkoseksi Mississippi Staten jalkoihin.

Joukkueet:

East:

Florida
Georgia
Kentucky
Missouri
South Carolina
Tennessee
Vanderbilt

West:

Alabama
Arkansas
Auburn
LSU
Ole Miss
Mississippi State
Texas A&M

Sun Belt on viimeinen konferenssi. Sen taso on taas aika alhainen, eikä sieltä löydy juuri yhtään kovaa joukkuetta. Selvästi heikkotasoisin konferenssi. Joku sieltä tietysti keskinäisten otteluiden perusteella on taulukossa korkealla, mutta yksikään näistä joukkueista ei varmasti voittaisi ketään kovan konferenssin joukkuetta ilman ihmettä. Tosin yhden tällaisen ihmeen on tarjonnut uusi tulokas ylimmälle tasolle, eli Appalachian State. Muutama vuosi sitten alemmalla tasolla pelatessaan se kaatoi Michiganin. Toistaiseksi ainut Top-25 joukkue, joka on hävinnyt alemman sarjan joukkueelle. Tai vastaavasti Appalachian State on ainut, joka on voittanut Top-25 joukkueen.

+ Appalachian State, Idaho, Georgia Southern, Georgia State, New Mexico State
- Western Kentucky


Joukkueet:

Appalachian State
Arkansas State
Georgia Southern
Georgia State
Idaho
Louisiana-Lafayette
Louisiana-Monroe
New Mexico State
South Alabama
Texas State
Troy

Independents on sitten joukkueet, ketkä ei kuulu mihinkään konferenssiin. Täällä ei ole kuin Notre Dame, BYU, Army ja Navy. Notre Dame on toissakauden finalisti, ja erittäin vahva voittajaehdokas joka vuosi. Se pelaa monia eri joukkueita vastaan eri vuosina, mutta Michigania ja USC:tä vastaan pelataan joka vuosi. BYU on mormonikoulu, jonka takia sen pelaajamateriaali on usein aika heikkoa. Army ja Navy ovat nimensä mukaisesti sotilasakatemioita (kuten Mountain Westissä pelaava Air Force), joten näissä joukkueissa pelaavat vain sotilaat. Notre Dame on taas menestyjäehdokas, Army ja Navy (ja tottakai Air Force myös) ovat pelaajamateriaalien suhteen tosi vaikeita kouluja, koska esim. pelinrakentajia ja kookkaita linjamiehiä ei meinaa koskaan löytyä. He antavat paljon tasoitusta, mutta korvaavat sen monipuolisella ja fiksulla option-juoksupelillä.
 

Rocco

Jäsen
Jatketaan vielä alkavaa kautta, ja siitä keskustelua. Yksi iso muutos tulee olemaan perinteisestä Bowl-kierroksesta luopuminen, ja siirtyminen neljän joukkueen playoffs-systeemiin. Sijoitukset 1-4 menee edelleen rankingien perusteella, ja semifinaalikierros on tuttu 1 vs 4 ja 2 vs 3. Tämän muutoksen myötä on mahdollista, että jopa kaikki neljä joukkuetta voivat olla samasta konferenssista, kun ennen näitä rajoitettiin isojen bowl-otteluiden osalta konferenssien mestaruus-titteleiden avulla.

Isot Bowl-ottelut ovat jatkossa näitä semifinaaleita kiertävällä syklillä, ja kun Bowl-otteu ei ole semifinaali, niihin valitaan aika samalla tavalla joukkueet kuin ennenkin. Isot Bowlit ovat siis Rose Bowl, Sugar Bowl, Orange Bowl, Cotton Bowl, Fiesta Bowl ja Peach Bowl. Näistä kaksi siis toimii joka vuosi semifinaaleina, ja muut pelataan tuttuun tapaan rankingien perusteella. Ensi kaudella Rose Bowl ja Sugar Bowl toimivat semifinaaleina.

Silloin kun Bowl-ottelu ei ole semifinaalina, joukkueet valitaan näihin bowleihin seuraavalla tavalla:

Rose Bowl: Big Ten #1 vs. Pac-12 #1, tai vapaa valinta jos jompikumpi joukkue näistä on playoffseissa.
Sugar Bowl: SEC #1 vs. Big 12 #1, tai vapaa valinta jos jompikumpi joukkue näistä on playoffseissa
Orange Bowl: ACC #1 vs. SEC #2, Big Ten #2, tai Notre Dame rankingin sen salliessa, tai vapaa valinta jos joku joukkue näistä on playoffseissa.
Peach Bowl: Vapaa valinta tai "Group of Five"
Cotton Bowl: Vapaa valinta or "Group of Five"
Fiesta Bowl: Vapaa valinta or "Group of Five"

* "Group of Five" tarkoittaa viiden pienen konferenssin (American Athletic Conference, Conference USA, MAC, Mountain West ja Sun Belt) parhaiten rankattu joukkue.

Muut Bowl-ottelut pelataan edelleen tuttuun tapaan, ja niihin valitaan joukkueet aika pitkälle sen mukaan, mitkä joukkueet ovat vapaana ja miten runkosarja on sujunut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös