Numeron jäädyttäminen tuli hieman yllättäen, mutta en minä nyt siitäkään osaa olla pahoillani.
Hossan paidan jäädytys tuli yllätyksenä. Olin varma, että Hawks tulee tuosta dynastiastaan jäädyttämään vain nuo Conn Smythen voittajat, mutta nyt avattiin ovi myös Seabrookille. Ansaittu jäädytys kuitenkin.
Kuten sanoin edellisessä viestissäni, Hossan numeron jäädyttämisestä on ristiriitaiset fiilikset. Koko uraa katsoessa hän ehdottomasti ansaitsee harvoille suodun kunnian siinä, missä vaikka Jere Lehtinen Dallasissa.
Suurin ero on siinä, että Lehtinen pelasi koko NHL-uransa Stars-ikonina. Hossa pelasi 7 kautta Ottawassa, 3,5 kautta Atlantassa, kevään Pittsburghissa, kauden Detroitissa ja 8 kautta Chicagossa. Sen jälkeen sopimus oli vielä yhden kauden Hawksin kirjoilla ja 3 kautta Arizonan kirjoilla rasittamassa palkkakattoa.
En tiedä, saako tätä sanoa ääneen, mutta henkilökohtaisesti arvostan pelaajatyyppinä Hossan kaltaiset monipuoliset ja nöyrät pelaajat korkeammalle kuin vaikka enemmän huomiota saavat Kanen kaltaiset yksipuolisemmat hyökkäyspään taikurit ja räiskyvämmät persoonat.
Hossan suhteellisen lyhyt pätkä Chicagossa on numeron jäädyttämisen kannalta yksi ongelma. Toinen ongelma liittyy sitten yleisemmin pelinumeroiden jäädyttämiseen etenkin Hawksin kaltaisessa lähes 100 vuotta vanhassa O6-joukkueessa. Yhden sukupolven joukkueesta ei voi määräänsä enempää jäädyttää numeroita tai uhkana on, että tyypillisimmät pelinumerot loppuvat lähes kokonaan, kuten
Montrealissa.
Tästä Hawksin triplamestaruusporukasta Kane ja Toews lienevät ainakin aika selvät jäädytettävät numerot, jos eivät mokaa perintöään viimeisten pelivuosien aikana jotenkin radikaalisti. Samoin Keith on omissa papereissani jäädytettävien joukossa, vaikka ei lopulta koko uraa Hawksissa pelannutkaan. Hossa on sitten tuosta sukupolvesta jo neljäs numero, kun Hawks jäädyttänyt aiemmin yhteensä kuusi numeroa seitsemältä pelaajalta. Tosin neljä noista numeroista kuului 1961 Stanley Cup -voittajille (Hall, Pilote, Hull ja Mikita), joten menestysvuodet ovat pitkästä historiasta painottuneet kyllä aiemminkin.
1930-luvun mestareista ei ole jäädytetty yhdenkään pelaajan numeroa ja ylipäätään ennen 1950-lukua Hawksissa pelanneet pioneerit puuttuvat muutenkin kokonaan. 1930-luvun mestaruusjoukkueissa pelasi neljän vuoden erosta huolimatta useita kahden mestaruuden voittajia (mm. pitkäaikaiset Hawks-pelaajat Johnny Gottselig #14 ja Mush March #5) ja Hall of Fameen valittuja pelaajia (kuten nopeasti 1934 mestaruuden jälkeen menehtynyt Charlie Gardiner, joka pelasi kaikki 7 kautta Chicagossa). Tosin Gardinerin #1 on jo jäädytetty Hallin nimiin. Ilman Stanley Cupia jääneistä ensimmäisten kolmen vuosikymmenen pelaajista täytyy mainita myös pitkäaikaiset Hawks-pelaajat Doug Bentley ja Bill Mosienko. Olisihan näitä vaihtoehtoja paljon.
Tässä vertailun vuoksi vielä Hawksin aiemmin jäädyttämät numerot
#1 Glenn Hall
-4 kautta Detrotissa, 10 kautta Chicagossa, 4 kautta St. Louis'ssa
-1961 Stanley Cup Hawksissa
-Hall of Fameen 1975
#3 Pierre Pilote
-13 kautta Chicagossa, 1 kausi Torontossa
-1961 Stanley Cup Hawksissa
-Hall of Fameen 1975
#3 Keith Magnuson
-11 kautta Chicagossa
-589 ottelua ja 1440 jäähyminuuttia
#9 Bobby Hull
-15 kautta Chicagossa, 7 kautta WHA:ta Winnipegissä, NHL:ää 1 kausi puoliksi Winnipegissä ja Hartfordissa
-1961 Stanley Cup Hawksissa
-Hall of Fameen 1983
#18 Dennis Savard
-yhteensä 12,5 kautta Chicagossa, välissä 3 kautta Montrealissa ja 1,5 kautta Tampassa.
-Hall of Fameen 2000
#21 Stan Mikita
-22 kautta Chicagossa
-1961 Stanley Cup Hawksissa
-Hall of Fameen 1983
#35 Tony Esposito
-1 kausi Montrealissa, 15 kautta Chicagossa
-Hall of Fameen 1988
Tässä jutussa muuten avataan vähän, millainen pelaaja Keith Magnuson oli. Kyllähän hän tosiaan pistää hieman silmään tuolta ylemmältäkin listalta.