Chicago Blackhawks 2013–2014

[dali]

Peli oli tosiaan hyvin tasaväkinen, mutta Devils taipui lopulta kevyehkösti kolmannessa erässä. Devils lähti sinänsä rohkeasti haastamaan Hawksia luistelukisaan ja pitikin pelin kutkuttavana lukuun ottamatta kolmannen erän ekaa viitosta, jolloin liigan kärki näytti alemman keskikastin joukkueelle hauista ja karkasi voittoon.

Tuollaisella taktiikalla pelattaessa pitäisi olla Hawksin tulivoima, tai vaihtoehtoisesti joukkueen pitäisi pystyä täysin virheettömään esitykseen. Devilsillä ei ole kummoisesti tulivoimaa, eikä virheetön esitys ole realismia, kun pelinopeudessa liikutaan pelaajamateriaalin rahkeiden ylärajoilla.

Ottelu ratkesi lopulta henkilökohtaisiin virheisiin. Devilsin tulokaspakkien Gelinas'n ja Merrillin oppirahoja maksettiin kolmen osuman verran. -> Sharpin ensimmäistä maalia edelsi Gelinas'n hasardisyöttö omalla alueella, Saadin 1-2-osumaan esityön tehnyt Kane kiersi keskialueella höntyilevän Gelinas'n kuin keilan. Läpiajosta kolmannen osumansa viimeistellyt Sharp pääsi karkuun, kun Jon Merrill yritti kovalla riskillä katkaista Keithin avausta ja ajoi itsensä ulos tilanteesta.

Olisi kuitenkin kohtuutonta laittaa tappiota tulokkaiden syyksi. Kuten sanottua, voittoon olisi vaadittu aivan virheetön esitys ja eritoten maalivahtipelin olisi pitänyt olla aivan huippuluokkaa.

 

[Ben Marco]

Hyvä matsi tosiaan ja Devils tuli hyvin iholle ja rakensi itsekin peliä vauhdilla. Kuten Dali jo totesikin, niin taktiikkana tällainen juoksukilpalu Chicagoa vastaan on ihailtavaa, mutta..

Sharp on kauheassa tikissä, kyllä. Muutenkin, kun on tuollainen Sakicmäinen piiska, niin tulosta syntyy tällaisen materiaalin ympärillä varmuudella, kun on vauhtiin päästy. Marian Hossa myös ansaittu maali tänään ja muutenkin timanttia. Tänään hieman yössä Kruger ja Leddy, mutta joukkueena ollaan aika pitelemättömiä juuri nyt.

 

[Jatzerman]

Tervetuloa mukaan Blackhawks-keskusteluun, Jatzerman. Mahtaakohan nimimerkkisi liittyä samaan asiaan, mistä nimi on itselleni tuttu? Viime vuoden puolella repesin totaalisesti, kun kuulin Radio Suomen aamuisissa urheilu-uutisissa Steve Yzermanin nimen lausuttavan juuri tuolla tavalla.[/URL].

Danke danke. Olen Steven muusikkoveli :) (Kyllä tuo nikki legendaarisiin suomalaisääntämisiin liittyy, tosin ruudun puolelle). Steven kulta-aikaan tuli työskenneltyä urheilutoimituksen puolella ja tuli nähtyä näitä "legendoja" myös livenä...

Viime kauden tapaan Hawksien taitokiekkoa on ollut ilo katsella. Nyt kun kaikki maestrot ovat kunnossa, on jälki myös sen mukaista - kun sen osaa, se näyttää niin helpolta.

Sharp on todella kuuma ja Kane on iskenyt myös melkoista pistekeskiarvoa kauden ensimmäisen puoliskon. Raanta on ollut itselle myös iloinen yllätys - kaveri on bouncannut hyvin epäonnistuneen pelin jälkeen takaisin ja tämä on varmasti myös miellyttänyt Q:ta.

Ainakaan vielä ei ole syntynyt Schumacher-Vettel -ilmiötä dominoinnin myötä :)

 

[lunde]

3.1.2014 Chicago @ New Jersey: 5-3

Pelistä onkin kirjoitettu jo varsin kattavasti. Tässä kuitenkin vielä kokoonpano, jolla Hawks pelasi suurimman osan ottelusta.

10 Sharp - 19 Toews - 81 Hossa
20 Saad - 26 Handzus - 88 Kane
29 Bickell - 65 Shaw - 23 Versteeg
52 Bollig - 16 Krüger - 28 Smith

2 Keith - 7 Seabrook
27 Oduya - 4 Hjalmarsson
8 Leddy - 17 Brookbank

31 Raanta 24/27 - 88,9%
(50 Crawford)

Crawfordin hanska pääsi viime kevään pudotuspeleissä huvittavan ison märehdinnän kohteeksi. Oli yhtä lailla huvittava nähdä, että Brodeurin kuuluisaa hanskakättä kuritettiin pariin otteeseen tässä ottelussa. Martyllahan on tapana härnätä hyökkääjää pitämällä hanskaa epäortodoksisen alhaalla ja napata sitten kiekko hanskaan. Tällä kertaa Brodeur näytti melkeinpä väistävän päätä kohden tullutta laukausta Sharpin ensimmäisessä maalissa. Niin ikään Hossan rannelaukaus upposi räpylän yläpuolelta maaliin.

Sharp ohitti hattutemppunsa ansiosta muuan Al Secordin Hawks-historian maalisaldoissa. Tässä vielä hieman lisää nippelitietoa tilastoista.

[B]Blackhawks-historian parhaat #10:t[/B]

 6. Dennis Hull   904. 298+342=640
 9. Tony Amonte   627. 268+273=541
[B]21. Patrick Sharp 573. 214+221=435[/B] (sisältää tämän kauden tehot 44. 25+20=45)

[B]Blackhawks-paidassa tehdyt maalit[/B]

10. Pit Martin       243
11. Eric Daze        226
12. Douglas Wilson   225
13. Doug Bentley     217
14. Jim Pappin       216
[B]15. Patrick Sharp    214[/B] (sisältää tämän kauden 25 maalia)
16. Al Secord        213
...
19. Troy Murray      197
[B]20. Jonathan Toews   182[/B] (sisältää tämän kauden 15 maalia)
22. Johnny Gottselig 176
[B]23. Patrick Kane     172[/B] (sisältää tämän kauden 23 maalia)
...
37. Bill Hay         113
38. John Marks       112
39. Red Hamill       112
[B]40. Marian Hossa     110[/B] (sisältää tämän kauden 15 maalia)
41. Steve Thomas     110

[B]Blackhawks-paidassa tehdyt pisteet[/B]

13. Robert Murray       514
14. Eric Nesterenko     495
15. Troy Murray         488
16. Chris Chelios       487
[B]17. Patrick Kane	478[/B] (sisältää tämän kauden 54 pistettä)
18. Pierre Pilote	477
19. Clifford Koroll	462
20. Jim Pappin          444
[B]21. Patrick Sharp	435[/B] (sisältää tämän kauden 45 pistettä)
22. Chico Maki          435
23. Alexei Zhamnov	424
[B]24. Jonathan Toews	415[/B] (sisältää tämän kauden 43 pistettä)
...
30. Johnny Gottselig    371
[B]31. Duncan Keith        351[/B] (sisältää tämän kauden 42 pistettä)
...
37. Steve Sullivan      303
38. Grant Mulvey        281
39. Darryl Sutter       279
40. Doug Mohns          279
[B]41. Brent Seabrook      277[/B] (sisältää tämän kauden 31 pistettä)
42. John Marks          275
43. Paul Thompson       264
44. Max Bentley         256
[B]45. Marian Hossa        251[/B] (sisältää tämän kauden 35 pistettä)

[B]Blackhawks-paidassa kerätyt syötöt[/B]

11. Jeremy Roenick      329
12. Doug Bentley        314
[B]13. Patrick Kane        306[/B] (sisältää tämän kauden 31 syöttöä)
14. Chico Maki          292
15. Troy Murray         291
[B]16. Duncan Keith        289[/B] (sisältää tämän kauden 39 syöttöä)
...
26. Clifford Koroll     254
[B]27. Jonathan Toews      233[/B] (sisältää tämän kauden 28 syöttöä)
28. Mush March          230
29. Jim Pappin          228
[B]30. Patrick Sharp       221[/B] (sisältää tämän kauden 20 syöttöä)
[B]31. Brent Seabrook      216[/B] (sisältää tämän kauden 26 syöttöä)
...
44. Moose Vasko         153
45. Bill White          149
46. Max Bentley         147
47. Paul Thompson       146
48. Brent Sutter        143
49. Gus Bodnar          142
[B]50. Marian Hossa        141[/B] (sisältää tämän kauden 20 syöttöä)

[B]Koko NHL-uran pisteet runkosarjassa[/B]
(lihavoitujen pelaajien koko ura Blackhawksissa)

Marian Hossa      1057. 449+521=970
[B]Patrick Kane       490. 172+306=478[/B]
Michal Handzus     977. 185+292=477
Patrick Sharp      639. 224+226=450
[B]Jonathan Toews     452. 182+233=415[/B]
[B]Duncan Keith       651.  62+289=351[/B]
[B]Brent Seabrook     643.  61+216=277[/B]
Michal Rozsival    806.  64+212=276
Kris Versteeg      374.  98+130=228
Johnny Oduya       555.  28+108=136
[B]Bryan Bickell      250.  46+52=98[/B]
[B]Nick Leddy         220.  18+63=81[/B]
[B]Niklas Hjalmarsson 350.  12+61=73[/B]
[B]Andrew Shaw        127.  32+27=59[/B]
[B]Brandon Saad        92.  25+33=58[/B]
[B]Marcus Krüger      169.  17+38=55[/B]
Sheldon Brookbank  328.   6+34=40
[B]Ben Smith           57.   9+8=17[/B]
[B]Brandon Pirri       31.   6+7=13[/B]
Michael Kostka      41.   2+9=11
[B]Jeremy Morin        30.   4+6=10[/B]
[B]Brandon Bollig      87.   3+5=8[/B]

-Hossalla lähestyy 1000 pisteen raja tasaisen varmasti. Saattaa mennä rikki jo tällä kaudella.
-Kane ohitti juuri Handzusin koko uran pisteissä ja 500 ottelun raja on kymmenen pelin päässä.
-Handzus saattaa saada 1000 peliä rikki tällä kaudella.
-Versteegillä on 100 maalin raja kahden osuman päässä.
-Bickellillä on 100 pisteen raja kahden merkinnän päässä.
-Saad vain pisteen päässä Shaw'sta ja mennee kohta heittämällä ohi.

 

[TweetyLeaf]

Olin alunalkaen Teräväisen varaamista vastaan. Olin väärässä.
Perkeleen hyvää työtä Blackhawksin scoutti osastolta. Tervetuloa Chicagoon Teuvo!

PS: Tahdon samalla muistuttaa, että alunperin olin skeptinen koon ja ja fyysisyyden takia, koska Chicago sitä tarvitsee. Mutta kyllä tässä taas näkee, että paras pelaaja pitää valita mitä on saatavilla.

 

[Hawk #22]

Olin alunalkaen Teräväisen varaamista vastaan. Olin väärässä.
Perkeleen hyvää työtä Blackhawksin scoutti osastolta. Tervetuloa Chicagoon Teuvo!

Pakko allekirjoittaa myöskin lakki kourassa. Olin erittäin skeptinen kun Hawks varasi Teräväisen, vaikka monet ammattilaiset pitivätkin Teukkaa draftin mahdollisena stealina. Tällä hetkellä siltä näyttääkin, ja täytyy todella ihailla Teräväisen kiekonkäsittelyä. Toki Hawkseilla löytyy jo yksi toinen taiteilija (Kane), mutta en ole enää sitä mieltä, että toinen näistä taikureista täytyy vaihtaa pois, jos Teräväinen vakiinnuttaa paikkansa siellä top6 hyökkäyksessä. Se on jopa tulevaisuuden voimavara, kun Hawkseilta löytyy top6 hyökkäyksestä kuitenkin näitä puolustusexperttejä (Hossa, Toews), jotka paikkailevat pientä laiskuutta yhden pelaajan osalta. Tällä hetkellä tosin Kanen pelaaminen on niin kokonaisvaltaista, ettei mies ole enää mikään rasite omassa päässäkään (vrt. kaksi vuotta sitten).

Erittäin hyvältä siis näyttää tällä hetkellä, ja ehkä Teukasta saadaan nyt se kakkossentteri, jonka avulla Hawks voi viedä Cupin taas pitkästä aikaa.

 

[Ben Marco]

Se on jopa tulevaisuuden voimavara, kun Hawkseilta löytyy top6 hyökkäyksestä kuitenkin näitä puolustusexperttejä (Hossa, Toews), jotka paikkailevat pientä laiskuutta yhden pelaajan osalta. Tällä hetkellä tosin Kanen pelaaminen on niin kokonaisvaltaista, ettei mies ole enää mikään rasite omassa päässäkään (vrt. kaksi vuotta sitten).

Tosiaankin. Kanen evoluutio on ollut silmiinpistävää ja eritoten tämä kahden suunnan pelaamisen skarppaus. Eilenkin NJ pelissä Patty oli alimpana miehenä(!!), Devilsien iskiessä Andy Greenen toimesta pelin tasoihin. Peli on kokonaisvaltaista nyt ja Kane nauttii tähän päälle vielä tiettyä ajan ja tilan hallintaa, tuon pelinnäkemisen johdosta. Vihu ei tule yleensä agressiivisesti iholle, kun Pattyllä on kiekko, antaen samalla helvetisti optioita hänelle kiekolliseen ratkaisuun.

Kyllä Teuvon kaltainen, hieman samanlaisilla atribuuteilla varustettu "kakkosen centeri" meille mahtuu. Pelisysteemi kun pysyy nopeana suunnanmuutoksena ja kovana jalkanopeutena, yhdistettynä kiekon kontrollointiin, niin isoja koohottajia ei liikaa tarvita. Ensikauden kakkos-ylivoimassa TT viivaan pyörittämään olisi pieni märkä uni tällä hetkellä. Tuli itselle luvattua lähteä Teuvoa katsomaan (among others), kun mies Chicagoon siirtyy. Ensikausi sopisi vallan hyvin :() Mahdollistahan on myös, että mies pelaa meillä jo keväällä.

Jatzermanille tervetuloa! Lundelta jälleen hyvää statistiikkaa, kiitos siitä.

 

[Oddee]

Tässä, kun on tullut noita Teuvon suorituksia ihailtua, aloin pohtia Blackhawksien tulevaisuuden joukkuetta. Miltäköhän näyttää unelmakokoonpano vaikka kaudella 2016-2017? Raanta liigan eliittiä ja ykkösveska? Teräväinen kakkossentterinä. Toews ja henkilökohtainen suosikkini Kane on pakko saada pidettyä joukkueessa. Saad kehittyy tuosta vielä ja Sharp&Hossa pitäö oman tasonsa, niin johan siinä alkaa top6 olla aika hyvässä muotissa. Mites muita tulevaisuuden nimiä, Pirri ja ketä näitä nyt on?

 

[Aunt Wang]

Jos Teräväistä kaavaillaan 2. ketjun keskelle, niin mitäs himputtia Mark McNeill sitten tekee?

 

[TweetyLeaf]

Jos Teräväistä kaavaillaan 2. ketjun keskelle, niin mitäs himputtia Mark McNeill sitten tekee?

Kasvaa farmissa korkoa ? :)

 

[TweetyLeaf]

Tässä, kun on tullut noita Teuvon suorituksia ihailtua, aloin pohtia Blackhawksien tulevaisuuden joukkuetta. Miltäköhän näyttää unelmakokoonpano vaikka kaudella 2016-2017? Raanta liigan eliittiä ja ykkösveska? Teräväinen kakkossentterinä. Toews ja henkilökohtainen suosikkini Kane on pakko saada pidettyä joukkueessa. Saad kehittyy tuosta vielä ja Sharp&Hossa pitäö oman tasonsa, niin johan siinä alkaa top6 olla aika hyvässä muotissa. Mites muita tulevaisuuden nimiä, Pirri ja ketä näitä nyt on?

Kolmos ketjun sentteri vuonna 16-17 tai viimeistään 17-18 on Philip Danault.

 

[lunde]

5.1.2013 San Jose @ Chicago: 3-2 SO

Tiukka matsi, joka oli yllättävän hyvää ja vauhdikasta pudotuspelimäistä jääkiekkoa siitä huolimatta, että ottelu oli molemmille kolmas neljän päivän sisään. Sharksille ottelu oli myös back-to-back -setin jälkimmäinen, kun hailauma hävisi edellisenä iltana Avsille maalilla. Tällä kertaa vieraat tekivät avausosuman ensimmäisen erän puolivälissä ja pitivät johdosta kiinni kolmanteen erään asti. Hawks teki tuttuun tapaan ja kaksi maalia parin minuutin ryppäässä ja siirtyi johtoon. Vääjäämätön tasoitus nähtiin kuitenkin kolmannen erän 11 minuutin kohdalla. Maaleja ei nähty enempää ennen voittomaalikilpailua, jonka vieraat ratkaisivat jo kahden parin yritysten jälkeen.

Kokoonpano oli periatteessa tällainen, vaikka etenkin toisen erän ketjukarusellissa kakkosen keskellä pelasi joitain vaihtoja muun muassa Shaw ja myös kolmosen sekä nelosen koostumus eli. Kane pelasi tuttuun tapaan tuplavaihtoja alemmissa ketjuissa, kun Bickellin, Bolligin ja Smithin jääaikaa pienennettiin. Kolmannen erän Hawks pelasi käytännössä kolmella ketjulla, joissa Versteeg nousi kakkosen vasempaan laitaan ja kolmonen oli koostumuksessa Saad - Krüger - Shaw.

10 Sharp - 19 Toews - 81 Hossa
20 Saad - 26 Handzus - 88 Kane
29 Bickell - 65 Shaw - 23 Versteeg
52 Bollig - 16 Krüger - 28 Smith

2 Keith - 7 Seabrook
27 Oduya - 4 Hjalmarsson
8 Leddy - 32 Rozsival

50 Crawford 40/42 - 95,2%
(31 Raanta)

Ensimmäinen erä oli vauhdikasta jääkiekkoa, jossa nähtiin tilanteita molemmissa päissä, vaikka Hawks karkasikin laukauksissa 7-1 etumatkalle. Ensimmäinen vaarallinen maalipaikka nähtiin, kun vieraiden Braun ampui neljän minuutin kohdalla oikealta B-pisteeltä etukulman tolppaan. Sharks teki avausmaalin erän puolivälissä. Shaw'n ketju jäi pitkäksi aikaa jumiin omaan päähän ja lopulta Demers sai laukoa oikealta B-pisteeltä ilman häirintää kiekon syvällä maalissa Crawfordin ohi: 0-1. Erän lopulla Brown tuuppasi 2 metriä laidasta irti olleen Oduyaan kovaa laitaan takaapäin ja Bollig meni muistuttamaan asiasta. Linjatuomarit eivät kuitenkaan antaneet parin ottaa kunnolla mittaa toisistaan. Vaarallisen oloinen laitataklaus jäi rankaisematta, mutta Bollig ohjattiin yksin jäähyaitioon. Niinpä Sharks sai ylivoiman. Summeri pelasti Hawksin lisätakaiskuilta.

Toisen erän alkuun jäi jäljelle puoli minuuttia Bolligin väkivaltaisuusjäähyä. Sharks oli tehdä jo taisen osuman, mutta jäähyä seuranneet minuutit kuluivat vieraspäädyssä. Stalock torjui Toewsin hyvän maalipaikan. Crawford joutui tosin myös venymään Couturen vetoon terävän vastahyökkäyksen jälkeen. Erän puolivälin lähestyessä hallinta tasoittui hetkeksi, mutta puolivälin jälkeen Hawks sai monta hyvää hyökkäystä vieraspäätyyn. 14 minuutin kohdalla Smith työnnettiin kivuliaan näköisesti päin Sharks-maalia, joka siirtyi pois paikoiltaan. Yli-inhimillisiltä NHL-tuomareilta kesti kuitenkin noin 15 sekuntia huomata tapahtunut. Aloitus siirtyi Hawks-päätyyn ja Sharks saikin vaarallisen maalipaikan heti aloituksen jälkeen. Toisen erän loppu oli varsin tasaista nyhjäystä keskialueella ja Quennevillen ketjuruletti pyöri hurjana löytämättä kuitenkaan koostumusta, joka olisi saanut rikottua Stalockin nollaa ennen toista erätaukoa.

Kolmannen erän alussa Sharks voitti usean aloituksen putkeen Hawks-päädyssä ja sai monta vaarallista laukaisumahdollisuutta. Puolentoista minuutin kohdalla Toews löysi kuitenkin B-pisteiden väliin nousseen Hjalmarssonin, joka laukoi kiekon oikeaan yläkulmaan: 1-1. Ainakin tänä iltana Sharksin Offer Sheetiin vastaaminen siis kannatti. Kaksi minuuttia myöhemmin Saad katkaisi Sharks-hyökkäyksen keskialueenriistolla. Krüger palautti kiekon viivaan, jossa Rozsival otti askeleen keskelle ja laukoi kumilätkän sydämensä kyllyydestä. Kiekko painui hieman helpohkosti etukulmasta Stalockin ohi: 2-1. Peli jatkui varsin vauhdikkaana ja intensiivisenä vääntönä. Kahdeksan minuutin kohdalla Sharks sai 2-1 hyökkäyksen, jonka Crawford torjui. Jälkitilanteessa paikaltaan siirtyvä maali katkaisi hyökkäyksen. 11 minuutin kohdalla Sharks tulikin tasoihin, kun Toewsin ketju jäi omiin jumiin Thorntonin ketjua vastaan. Oduya kaatui harmillisesti ja Thornton sai vapaasti syöttää takakulmalle Burnsille: 2-2. Peli jatkui Sharks-hallinnassa, mutta Crawford piti pelin tasoissa. 18 minuutin kohdalla Hossa eliminoi pitkän kiekon ja hyökkäys oli päättyä Hawks-johtomaaliin, mutta tolppa pelasti Stalockin. Viimeisellä minuutilla Hjalmarsson selvisi poikittaisesta mailasta jäähyttä. Ratkaisu siirtyi lopulta jatkoajalle, kun Crawford torjui vieraiden viimeisen rynnistyksen.

Jatkoajan alussa Hawks hyökkäsi rohkeasti ja Toews olikin tehdä vanhanaikaisen. Sharks sai kuitenkin ylivoimavastahyökkäyksen, jonka Hawks selvitti juuri ja juuri. Kiekko pysyi tämän jälkeen enimmäkseen Hawks-hallinnassa. Kolmen minuutin jälkeen Demersin hyppytaklaus osui Keithin syöttöä vastaanottavaa Sharpia korkealle, mutta tuomarin pilli ei soinut tälläkään kertaa. Taklaus ei onneksi tainnut osuvan päähän, mutta kipeää se kuitenkin näytti tekevän. Hawks ei saanut tälläkään kertaa tehtyä kauden ensimmäistä jatkoaikamaalia ja ratkaisu siirtyi voittomaalikilpailuun.

Voittomaalikilpailu (kokonaisuudessaan NHL:n YouTube-tilillä)

Harhalaukausarvonta ei kestänyt kauan, kun Sharksin molemmat laukojat onnistuivat ja Hawksin molemmat yrittäjät epäonnistuivat.

- Toews (yllättävän huono yritys, joka ajautui liian lähelle)
+ Couture (laukaus vasemman patjan yli niin sanotulla Jussi Jokinen -rankkarilla)
- Sharp (oikean yläkulman ohi)
+ Pavelski (laukaus oikeaan yläkulmaan)

Huomioita

Sharks oli sekä nopea, että voimakas ja painoi usein Hawks-hyökkäykset kulmaväännöiksi. Vierailla olikin hieman enemmän maalipaikkoja (16-13 3. puolivälissä).

Harvemmin tasokkaasta NHL-tuomaroinnista joutuu valittamaan, mutta erikoisesti usea 50–50-tilanne meni Sharksin eduksi oli kyse sitten pitkästä kiekosta ja viheltämättä jääneestä roikkumisjäähystä. Fanit antoivatkin ainakin kerran sarkastisesti aplodit, kun pitkä kiekko lopulta vihellettiin.

Crawford pomputteli ensimmäisessä erässä muutaman kerran ikävästi ja oli avausmaalissa muun Hawks-kentällisen tavoin pitkän pyörityksen jälkeen askeleen myöhässä. Muuten Crow pelasi hyvän ottelun. Valitettavasti yleensä varsin kovalla prosentilla rankkareita torjuva vahti antautui tällä kertaa molemmilla yrityksillä.

Bickell 0+0 -1, 1 taklaus ja jääaikaa 5:20. Hinnakkaan sopimuksen tehneen kalamiehen tuleminen tuntuu kestävän loukkaantumisen jäljiltä. Toivottavasti ei tarvitse odottaa pudotuspeleihin asti. Myös Krügerin aloitusprosentti jäi jo toisessa peräkkäisessä ottelussa alle 40:n, kun erityisesti Pavelski kyykytti puolustuseksperttiä. Näin kävi edellisen kerran kauden toisessa ja kolmannessa ottelussa. Eiköhän Marcus palaa taas pian dominoimaan aloituksia, mikäli hän ei ole loukkaantunut.

Hawks ei jäänyt tälläkään kertaa maalitta. Nyt on jo 680 päivää edellisestä Hawksin maalittomasta pelistä. (25.2.2012 CHI@LAK 0-4)

Kane jäi hämmentävästi jo toista ottelua putkeen ilman pisteitä, vaikka hän keräsi hyökkääjistä eniten jääaikaa (22:36). Kasikasi on muuten ensimmäinen pelaaja 05-06 kauden Jagrin jälkeen, jolla on saman kauden aikana kaksi yli kymmenen ottelun pisteputkea. Toivottavasti tulee vielä kolmas, jolla hän rikkoo Olczykin ja Kesselin nimissä olevan jenkkipelaajien 18 ottelun ennätyksen.

250. peräkkäinen loppuunmyyty United Center. Ihan hetkeen ei taida tuo putki katketa, vaikka lippujen hinnat nousevatkin koko ajan. Ymmärtääkseni vielä on kuitenkin matkaa mm. Toronton ja Montrealin hinnoitteluun.

Hawksin huikea pistetahti on hieman hidastunut viime aikoina, kun taas niskaan hengittävät Ducks ja Blues ovat marssineet voitosta voittoon. Hawks on tiukan otteluohjelman vuoksi pysynyt kuitenkin liigan kärjessä, kun pelattuja pelejä on ollut enemmän. Toisaalta hyvä, että loppuohjelma on hieman armollisempi etenkin, kun olympilaisissa saattaa pelata kaksinumeroinen määrä Hawks-pelaajia. Joka tapauksesta Hawks on silti raapinut pisteitä kymmenestä pelistä putkeen Torontossa kärsityn nolon 7-3 selkäsaunan jälkeen. 6-0-4 saldo rakentuu kuudesta voitosta varsinaisella peliajalla ja kolmesta rankkaritappiosta sekä yhdestä jatkoaikatappiosta.

Hawks kerää siis hyvin pisteitä, mutta tällä hetkellä lisäpisteen nappaaminen tuntuu olevan ylivoimaista, vaikka leveästä materiaalista luulisi löytyvän ratkaisijoita sekä jatkoajalle että ohilaukauskilpailuun. Jälleen yksi kohde virittää menestyvää organisaatiota kohti tavoittamatonta täydellisyyttä.

Seuraava peli on parin päivän huilaamisen jälkeen keskiviikkona Rangersia vastaan. Lauantaina alkaa jälleen ties kuinka mones kolme peliä neljään päivään -jakso, kun Hawks jatkaa O6-kohtaamisia Montrealissa ja palaa sunnuntaiksi United Centeriin kohtaamaan ensiksi Oilersin ja seuraavana päivänä Avalanchen.

 

[mutina]

Laskenko nyt oikein kaikki Chicagosta Sochiin menijät:

Handzus
Hossa
Oduya
Hjalmarsson
Kruger
Kane
Rozsival
Keith
Sharp
Toews

=10

Ennustiko kukaan aivan näin monta syksyn alussa?

Toivottavasti kisat menevät kaikilla vailla uusia vaivoja ja keväällä jaksetaan hakea sitä toistakin pokaalia. On kyllä hurja määrä pelejä edessä.

 

[Secondaryscoring]

Seabrookia olisi voinut odottaa, varsinkin kun Kanada on ilmeisesti tykännyt käyttää vanhoja tutkapareja. Eipä noista rightin pakeista kenenkään voi varsinaisesti väittää Seabrookia huonompi olevan. Ja onhan se hyvä Hawksille ettei ole siellä loukkaantumisuhan alla.

 

[reme]

Khabibulinin oikeaa olkapäätä on leikattu ja toipuminen kestää 4-5kk. Tämähän tarkoittaa sitä että nyt viimeistään on Bulinin kausi paketissa. Aiemminhan puhuttiin alavartalovammasta...
Raanta pelannee siten loppukauden ylhäällä.

 

[Wiesellike]

Ennustiko kukaan aivan näin monta syksyn alussa?

Itse laskeskelin kauden alussa, että haukoista lähtee 9 pelaajaa Sotshiin. Seabrook jäi siitä porukasta ainoana pihalle. Sharp ja Oduya olivat yllätyksiä. Petasin paikkaa viimeiseen asti myös Saadille, mutta syksyn vire ei ihan riittänyt paikkaan. Ehkä hyväkin, kun katsoo millainen kuorma meidän kärkiäijille tulee, että edes joku saa levätä tauon ajan. Seabrookille varsinkin ennustan ja melkeinpä vaadinkin mahtikevättä.

Tämähän tarkoittaa sitä että nyt viimeistään on Bulinin kausi paketissa.

Ei muuta kuin odottelemaan eläkelöitymistä. Kaiken kaikkiaan surullinen toinen tuleminen Khabilta.

 

[TweetyLeaf]

Ei muuta kuin odottelemaan eläkelöitymistä. Kaiken kaikkiaan surullinen toinen tuleminen Khabilta.

Itse annan silti Khabibulinille puhtaat paperit.

Kyllä sen kaikki ymmärsi kun mies Chicagoon hommattiin, että homma joko toimii tai ei toimi ollenkaan. Valitettavasti nyt näin, mutta joskus riskejä pitää ottaa, eikä Raannan takia tämä mikään iso riski ollut.

Khabi ehkä osaa lopettaa nyt sitten, jos ei, niin toivotaan herralle parempaa menestystä jossain toisessa organisaatiossa.

Äijän ehkä kannattaisi tosiaan johonkin kevyempään liigaan lähteä vielä koittamaan, jos tuntuu, ettei vielä tahdo patjoja naulaan ripustaa. Itse melkein sitä mieltä, että kun ottaa huomioon noita menneisyyden tapahtumia, voisi tehdä hyvää pelata pari kautta vielä jossain Sveitsissä.

 

[Wiesellike]

Itse annan silti Khabibulinille puhtaat paperit.

Kyllä sen kaikki ymmärsi kun mies Chicagoon hommattiin, että homma joko toimii tai ei toimi ollenkaan.

Ei minulla ole mitään Khabbya vastaan. Oli ensivisiitillään yksi suosikeistani ja muistan innostuksen, kun silloin aikoinaan Tampasta tuli. Enemmän annan tästä sapiskaa meidän pukumiehille. Khabibulin oli turha riski ja vielä kallis sellainen. Ja tämä tilanne oli tosiaan kaikkien nähtävissä. No rapatessa roiskuu. Onneksi Raanta oli valmis kantamaan vastuuta.

 

[Masa19]

En ole Chicagon pelejä seurannut kuin koosteiden peristeella, mutta mua ihmetyttää tää case Raanta. Kaveri paikkas loistavasti Crawfordia, mutta nyt Coreyn palattua tilanne on vähä eri. Aina kun Crawford on maalissa, Chicago häviää. Aina ku Raanta on, Chicago voittaa. Toivottavasti samanlainen meno jatkuu tulevaisuudessa sillä ei mene kauaa jos kaava toistuu, Raanta on selvä ykkönen. Vaikka Raanta ei esitä mitään hirveän erityistä, riittää se voittoon. Vähän kuin Antti Niemi 10'.

 

[TweetyLeaf]

En ole Chicagon pelejä seurannut kuin koosteiden peristeella, mutta mua ihmetyttää tää case Raanta. Kaveri paikkas loistavasti Crawfordia, mutta nyt Coreyn palattua tilanne on vähä eri. Aina kun Crawford on maalissa, Chicago häviää. Aina ku Raanta on, Chicago voittaa. Toivottavasti samanlainen meno jatkuu tulevaisuudessa sillä ei mene kauaa jos kaava toistuu, Raanta on selvä ykkönen. Vaikka Raanta ei esitä mitään hirveän erityistä, riittää se voittoon. Vähän kuin Antti Niemi 10'.

Tuo Raannan maila peli on silti aivan hirveää katseltavaa. Muutenkin rebound controllissa on paljon tekemistä, selviää näistä hyvien puolustajien ansiosta.

Positiivista Raannassa on mielestäni silti ollut paljon, perus peli on aika kohdallaan, eikä hirveästi ylipelaa tilanteita. Aivan uskomaton taito pitää kiekko silmissä todella vaikeissa maski tilanteissa. Tämä kertoo myös hyvästä sijoittumisesta, ja siitä, että vaikka kurkkii maskimiehen olan yli, niin perusasento ei kärsi.

Hanskan ja kilven kanssa saisi kyllä olla vähän nopeampi.

Sanokaa nyt enemmän maalivahdeista tietävät, että olenko ihan kujalla "scouting reportin" kanssa. Minäkun tiedän enemmän noista puolustavista keskushyökkääjistä :)

 

[Etana#45]

Raanta ilmeisesti hehkuttaa Suomen voittoa Kanadasta ja Ruotsista kyllästymiseen saakka. Psyykkaus olympialaisia varten alkanut? Juttua myös Teuvosta.

Linkki vie Suntimes:n sivuille.

Ex-Blackhawks agitator Carcillo still a mover and a shaker - Chicago Sun-Times

 

[reme]

En ole Chicagon pelejä seurannut kuin koosteiden peristeella, mutta mua ihmetyttää tää case Raanta. Kaveri paikkas loistavasti Crawfordia, mutta nyt Coreyn palattua tilanne on vähä eri. Aina kun Crawford on maalissa, Chicago häviää. Aina ku Raanta on, Chicago voittaa. Toivottavasti samanlainen meno jatkuu tulevaisuudessa sillä ei mene kauaa jos kaava toistuu, Raanta on selvä ykkönen. Vaikka Raanta ei esitä mitään hirveän erityistä, riittää se voittoon. Vähän kuin Antti Niemi 10'.

Samoilla linjoilla mennään.
Kyllähän Rangers pelissäkin pari ekaa meni liian helposti sisään. Raantaa parjataan hänen eri virheistään ja puutteistaan mutta kyllä niitä löytyy Crawfordiltakin. Toisaalta tulokset ja tilastot puhuvat Raannan puolesta.

Itse katson pelejä luottavaisemmin mielin kun Raanta on maalissa, joten toivotaan että Raanta pelaa Montreal pelissä.

Ja mitä tulee case Khabibuliniin niin nivusten takiahan hän lähti loukkaantuneiden listalle ja nyt leikattiin olkapäätä. Vaikuttaa vähän että ukolle sanottiin että me hoidetaan sut tiptop kuntoon kun vaan pysyt poissa kokoonpanosta :)

 

[-Metro50-]

En ole Chicagon pelejä seurannut kuin koosteiden peristeella, mutta mua ihmetyttää tää case Raanta. Kaveri paikkas loistavasti Crawfordia, mutta nyt Coreyn palattua tilanne on vähä eri. Aina kun Crawford on maalissa, Chicago häviää. Aina ku Raanta on, Chicago voittaa. Toivottavasti samanlainen meno jatkuu tulevaisuudessa sillä ei mene kauaa jos kaava toistuu, Raanta on selvä ykkönen. Vaikka Raanta ei esitä mitään hirveän erityistä, riittää se voittoon. Vähän kuin Antti Niemi 10'.

No jooh. Tosiaan Crawfordin paluun jälkeen Chicago pelannut neljä ottelua. Crawford hävinnyt kaikki kolme starttiaan ja Raanta kävi vetämässä välistä yhden voiton. Vaikka Raanta onnistui hyvin paikkaamaan Crawfordia, niin ykkösmokeksi on vielä pitkä matka. Crawford on palattuaan pelannut tilastojen valossa selkeästi paremmin kuin alkukaudella. Kaikki Crawfordin kolme matsia ovat olleet yhden maalin pelejä, jotka ovat tällä kertaa kääntyneet vastustajalle. Jos otteet jatkuvat samana, niin tulevaisuudessa todennäköisintä on se että Chicago vahvana joukkueena kääntää pelit itselleen ja Raanta löytää ittensä farmista, koska tuskin organisaatio haluaa miestä penkillä istuttaa jatkuvasti. Toki jos voittoja ei ala tulemaan, niin kynnys laittaa Raanta häkkiin ei ole suuri, koska Raanta hävisi vain yhden pelin varsinaisella peliajalla (16 starttia). Kuitenkin kun Hawksin menestyksen kannalta maalivahti ei ole asia numero yksi, niin jos Raanta saa uuden mahdollisuuden se pitää pystyä käyttämään vieläkin paremmin kuin edellinen. Voittoja pitää tulla maalivahdin ansiosta ei siitä huolimatta, jotta on mahdollista kyseenalaistaa Crawfordin asema. Uuden mahdollisuuden saamiseen vaaditaan tietysti lisää häviöitä ja sitä, että häviöt tulevat Crawfordin takia.

 

[Jatzerman]

Crawford loukkaantuu pleijareissa ja Raanta pääsee elämänsä paikkaan - samalla lailla kuin Jussi Markkanen vuonna 2006 paikkasi Dwayne Rolosonia.

 

[Henkka]

Crawford loukkaantuu pleijareissa ja Raanta pääsee elämänsä paikkaan - samalla lailla kuin Jussi Markkanen vuonna 2006 paikkasi Dwayne Rolosonia.

Onhan tuo mahdollista ilman loukkaantumistakin, jos Crawford ottaa pataan esim. pudotuspelisarjan alussa pari ottelua.

Mutta silti ennenaikaisia johtopäätöksiä on turha vetää vielä yhtään mistään. Manny Legace esim. peittosi Red Wingsin ykkösvahteja (mm. Hasekin) monet vuodet ja silti ei sitten ykkösenä pärjännyt, kun sen tontin hetkellisesti sai.

Katsotaan Raantaa ne neljän vuoden näytöt. Näitä uusia maalivahtiyllättäjiä tulee koko ajan joka puolella liigaa, ja se johtuu vain siitä, että kaverien heikkousia ei ole vielä scoutattu ja pelaajat eivät ole oppineet riittävää rutiinia pelata heitä vastaan. Usein pelikuntoinen farmista nostettu kolmosmokke on se yllättävin veto vastustajalle. Pelaa paljon paremmin, kuin penkillä uinunut "kylmä" kakkonen.

Toki tässä on suomalaisena totuttu siihen, että kun meiltä tulee mies, niin loistavahan sen on automaattisesti oltava. Mutta ei se välttämättä niin ole.