Tässä on monta kuukautta nautittu Blackhawksin otteista kentällä, eikä tarvetta palstalle kirjoittelemaan ole ollut. Nyt tosin kun uusia sopimuksia sorvaillaan ja osalla pelaajista jatkot on katkolla, on ihan pakko muutamalla sanalla purkaa omia fiiliksiä.
Kausi 08-09 oli menestys kaikin puolin ja tulos kentällä oli mielestäni sen hetkisen potentiaalin maksimipisteessä. Kauteen lähdettiin poffs-paikkaa tavoittelemaan, se saavutettiin ja vähän enemmänkin. Menestyksen syitä on lukuisia, mutta mm. Quennevillen merkitystä ei voi vähätellä. Myös pitkiltä, tärkeiden pelaajien loukkaantumisilta vältyttiin, mikä totta kai helpotti osaltaan suoritusta. Vaikka joukkueessa olikin Toewsin, Kanen ja Havlatin kaltaisia profiilipelaajia, niin kyllähän Hawksin vahvuus oli menneellä kaudella nimenomaan leveän materiaalin käytössä, jota helpotti muutaman pelaajan kuten mm. Bollandin, Barkerin ja Versteegin läpimurrot. Ja pitkään yhdessä pelanneiden nuorten pelaajien keskuuteen syntynyt joukkuehenki on erittäin suuressa roolissa, kun joukkuepelistä puhutaan. Mutta se mieleenpainuvan hienosta menneestä kaudesta..
Jatkoajan toimitus on tavoilleen uskollisena maalannut jälleen piruja seinille joukkueen tulevaisuuden suhteen ja näyttääkin siltä, että muuten positiivisen kehityksen lyhyessä ajassa kokenut organisaatio on nyt tuhon partaalla, kiitos paratiisiin luikerrelleen Tallon-käärmeen johdosta. Toimittaja Vainikaisen saarnat ovatkin tehonneet mukavasti ja tuomiopäivän ennustajia palstalla riittää. Voi olla, että Mayat laskivat hieman väärin ja tuho on ovella 2010..Noh, leikki sikseen. Olen Vainikaisen kanssa kyllä samoilla linjoilla siitä, että maratonin viemiseksi loppuun asti on lenkkarit vaihdettava, Tallonin kunto ei yksinkertaisesti maaliin riitä. Mutta jatkuva Tallonin parjaaminen on kyllä sinänsä huvittavaa, sillä osa joukkueen menestyksestä kuuluu hänenkin ansiokseen, sitä on ihan turha kiistää.
Paljon virheitäkin Dale on matkallaan tehnyt ja siinä missä Mike Smith tunaroi kauppojen suhteen, ei vapaiden agenttien sopimusten sorvaaminen ole Tallonin alaa. Tällä hetkellä merkittävin vihre ja suuri erehdys oli Campbellin sopimus. Miehen taidoille on toki tilausta Chicagossa, mutta sopimuksen pituus ja suuruus on sitä luokkaa, että taitaa Tallon nähdä siitä itsekin jo painajaisia. Hyvänä kakkosena tulee Huetin sopimus, mutta sen voi vielä jotenkin hatarasti selitellä yleisesti maalivahtitilanteeseen vedoten.
Ja on ehkä hyvä muistaa, että vaikka kyseessä on joukkueen GM, ei Tallon yksin naruja vetele.
Nyt kun organisaatiossa on pappa Bowmankin, niin väittäisin että hänenkin mielipiteillä olevan suuri painoarvo joukkueen rakentamisessa, pelaajahankinnoissa, jatkosopimuksissa ja jne. Päätökset tehdään varmasti keskustelemalla front officen väen kesken lopullisen päätösvallan ollessa, ainakin nimellisesti Tallonilla ja siitä syystä hän kantaa myös luonnollisesti suurimman vastuun näistä yllämainituista asioista. Tällä hetkellä monet pitävät Tallonin seuraajana Stan Bowmania, joka nimestään huolimatta ei vältämättä ole sen parempi toimitusjohtaja kuin Tallon. Sitä paitsi Stan on meidän cap hit – guru, mitä se sitten ikinä tarkoittaakin. Gurua tässä vähän kyllä tarvitaankin..
Nyt monen murot on mennyt väärään kurkkuun Bollandin sopimuksen takia. Kuulostaahan se kovalta; 3,6 miljoonan cap hit pelaajalle yhden kauden näytöillä. Silti kaikista Chicagon RFA-pelaajista juuri Bollandin jatkosopimus oli mielestäni prioriteetti numero yksi. Kyseessä on vielä kehittyvä keskushyökkääjä, joka pelaa hyvin kahteen suuntaan. Hyvänä esimerkkinä viime kausi, jolloin Bollandin kenttää peluutettiin toistuvasti vastustajan parhaita ketjuja vastaan. Quennevillen mielestä Blackhawksin yksi tärkeimmistä ja luotettavimmista pelaajista. Luotan Q:n arvostelukykyyn tässä asiassa. Summa on toki suolainen, mutta kolmen vuoden kuluttua se voi näyttää jo ihan hyvältä. Näitä vertailuja eri pelaajiin voi tehdä mielin määrin, eikä niistä hullua hurskaammaksi tule, mutta mieluummin Bollandille 3,6 kuin Legwandille 4,5. Ihan vaan näin inkkarilaseilla katsottuna.
Palataan vielä siihen tuomipäivään, joka on ennustettu tulevaksi kun Toewsille, Kanelle ja Keithille on sorvattava jatkosopimukset. Kieltämättä kinkkiseen tilanteeseen joutuu Tallon, Bouwman tai kuka tahansa sopimuksista silloin neuvotteleekin. Itse en tosin näe tilannetta aivan niin synkkänä kuin monet muut. Organisaatiossa joudutaan kyllä tekemään kovia päätöksiä ja siitä leveästä materiaalista on tingittävä ja Joelinkin on muutettava peluutusfilosofiaansa kapeamman kärjen taktiikkaan. Olisi kyllä varsinainen kulttuuriteko, jos Campbellin sopimuksesta päästäisiin eroon, mutta hyvin epätodennäköistä se on. Siksi kaikesta huolimatta näkisin, että Havlatille ei tehdä yli vuoden sopimusta ja siihen Marty tuskin suostuu. Havlatin menetys varmasti tuntuu ja näkyy, mutta toisaalta se jättää Toewsille ja Kanelle enemmän vastuuta ja molemmilta on lupa odottaa jatkossa vielä kovempia tekoja.
Mikäli Chicago joutuu kuseen sopimusten takia ja nuoresta profiilipelaajasta/-jista tulee luopua, niin asian positiivisena kääntöpuolena on toki se, että heistä saa varmasti hyvän hinnan markkinoilla joko varausvuorojen tai pelaajien muodossa. Näin ollen ihan puille paljaille ei jouduta jäämään. Ja kyllähän tämän ongelman eteen palkkakattoaikana joutuu moni organisaatio.
Ensi kaudelle joukkue saattaa nuorentua entisestään ja edelliskauden tyyppistä tulosta voi olla erittäin vaikea uusia, mutta eiköhän Chicago ole tullut jäädäkseen taistelemaan läntisen pudotuspelipaikoista. Sekin on jo jotain, kun muistaa ajat Josef Marhojen, Karpotsevien, Klemmien ja muiden huippujen. Itse annan ainakin itselleni luvan nauttia tästä tilanteesta, kun pahimmat painajaiset ovat taakse jäänyttä elämää. Ja tämän sekavan, helteen pehmentävän aivokulun päätteeksi oma fantsu-rosteri ensi kaudeksi, näin fantsu- toikkarina toimiessani:
Sharp(3,9)-Toews(2,8)-Kane(3,725)
Byfuglien(3)- Bolland(3,6) – Ladd(1,55)
Brouwer(1)-Påhlsson(2,5)-Versteeg(1,5)
Eager(1)-Burish(0,713)-Skille (0,85)
Seabs(3,5)-Keith(1,475)
Campbell(7,14)-Hjalmarsson(0,62)
Sopel(2,333)-Barker(2,5)
Huet(5,625)
Crawford(0,9)
Cap hitit on vedettu nhlnumbers.com sivulta ja mm. Påhlssonin, Barkerin, Eagerin ja Brouwerin hatusta, mutta noiden 20 pelaajan cap hit olisi jotain 50 miljoonan luokkaa. Kyllähän tuo kokoonpano kalpenee 08-09 Hawkseille, mutta monet tärkeät palaset jatkaisivat tuossa rosterissa. Tietenkin ykkösmolarin ja –laiturin puuttuminen jättää suuren aukon. Ei voi muuta kuin muiden nostaa tasoaan ja voisihan tuohon jonkun laiturin lainaksi kakkoskenttään ottaa..
Hyvää ja helteistä kesää!
Kausi 08-09 oli menestys kaikin puolin ja tulos kentällä oli mielestäni sen hetkisen potentiaalin maksimipisteessä. Kauteen lähdettiin poffs-paikkaa tavoittelemaan, se saavutettiin ja vähän enemmänkin. Menestyksen syitä on lukuisia, mutta mm. Quennevillen merkitystä ei voi vähätellä. Myös pitkiltä, tärkeiden pelaajien loukkaantumisilta vältyttiin, mikä totta kai helpotti osaltaan suoritusta. Vaikka joukkueessa olikin Toewsin, Kanen ja Havlatin kaltaisia profiilipelaajia, niin kyllähän Hawksin vahvuus oli menneellä kaudella nimenomaan leveän materiaalin käytössä, jota helpotti muutaman pelaajan kuten mm. Bollandin, Barkerin ja Versteegin läpimurrot. Ja pitkään yhdessä pelanneiden nuorten pelaajien keskuuteen syntynyt joukkuehenki on erittäin suuressa roolissa, kun joukkuepelistä puhutaan. Mutta se mieleenpainuvan hienosta menneestä kaudesta..
Jatkoajan toimitus on tavoilleen uskollisena maalannut jälleen piruja seinille joukkueen tulevaisuuden suhteen ja näyttääkin siltä, että muuten positiivisen kehityksen lyhyessä ajassa kokenut organisaatio on nyt tuhon partaalla, kiitos paratiisiin luikerrelleen Tallon-käärmeen johdosta. Toimittaja Vainikaisen saarnat ovatkin tehonneet mukavasti ja tuomiopäivän ennustajia palstalla riittää. Voi olla, että Mayat laskivat hieman väärin ja tuho on ovella 2010..Noh, leikki sikseen. Olen Vainikaisen kanssa kyllä samoilla linjoilla siitä, että maratonin viemiseksi loppuun asti on lenkkarit vaihdettava, Tallonin kunto ei yksinkertaisesti maaliin riitä. Mutta jatkuva Tallonin parjaaminen on kyllä sinänsä huvittavaa, sillä osa joukkueen menestyksestä kuuluu hänenkin ansiokseen, sitä on ihan turha kiistää.
Paljon virheitäkin Dale on matkallaan tehnyt ja siinä missä Mike Smith tunaroi kauppojen suhteen, ei vapaiden agenttien sopimusten sorvaaminen ole Tallonin alaa. Tällä hetkellä merkittävin vihre ja suuri erehdys oli Campbellin sopimus. Miehen taidoille on toki tilausta Chicagossa, mutta sopimuksen pituus ja suuruus on sitä luokkaa, että taitaa Tallon nähdä siitä itsekin jo painajaisia. Hyvänä kakkosena tulee Huetin sopimus, mutta sen voi vielä jotenkin hatarasti selitellä yleisesti maalivahtitilanteeseen vedoten.
Ja on ehkä hyvä muistaa, että vaikka kyseessä on joukkueen GM, ei Tallon yksin naruja vetele.
Nyt kun organisaatiossa on pappa Bowmankin, niin väittäisin että hänenkin mielipiteillä olevan suuri painoarvo joukkueen rakentamisessa, pelaajahankinnoissa, jatkosopimuksissa ja jne. Päätökset tehdään varmasti keskustelemalla front officen väen kesken lopullisen päätösvallan ollessa, ainakin nimellisesti Tallonilla ja siitä syystä hän kantaa myös luonnollisesti suurimman vastuun näistä yllämainituista asioista. Tällä hetkellä monet pitävät Tallonin seuraajana Stan Bowmania, joka nimestään huolimatta ei vältämättä ole sen parempi toimitusjohtaja kuin Tallon. Sitä paitsi Stan on meidän cap hit – guru, mitä se sitten ikinä tarkoittaakin. Gurua tässä vähän kyllä tarvitaankin..
Nyt monen murot on mennyt väärään kurkkuun Bollandin sopimuksen takia. Kuulostaahan se kovalta; 3,6 miljoonan cap hit pelaajalle yhden kauden näytöillä. Silti kaikista Chicagon RFA-pelaajista juuri Bollandin jatkosopimus oli mielestäni prioriteetti numero yksi. Kyseessä on vielä kehittyvä keskushyökkääjä, joka pelaa hyvin kahteen suuntaan. Hyvänä esimerkkinä viime kausi, jolloin Bollandin kenttää peluutettiin toistuvasti vastustajan parhaita ketjuja vastaan. Quennevillen mielestä Blackhawksin yksi tärkeimmistä ja luotettavimmista pelaajista. Luotan Q:n arvostelukykyyn tässä asiassa. Summa on toki suolainen, mutta kolmen vuoden kuluttua se voi näyttää jo ihan hyvältä. Näitä vertailuja eri pelaajiin voi tehdä mielin määrin, eikä niistä hullua hurskaammaksi tule, mutta mieluummin Bollandille 3,6 kuin Legwandille 4,5. Ihan vaan näin inkkarilaseilla katsottuna.
Palataan vielä siihen tuomipäivään, joka on ennustettu tulevaksi kun Toewsille, Kanelle ja Keithille on sorvattava jatkosopimukset. Kieltämättä kinkkiseen tilanteeseen joutuu Tallon, Bouwman tai kuka tahansa sopimuksista silloin neuvotteleekin. Itse en tosin näe tilannetta aivan niin synkkänä kuin monet muut. Organisaatiossa joudutaan kyllä tekemään kovia päätöksiä ja siitä leveästä materiaalista on tingittävä ja Joelinkin on muutettava peluutusfilosofiaansa kapeamman kärjen taktiikkaan. Olisi kyllä varsinainen kulttuuriteko, jos Campbellin sopimuksesta päästäisiin eroon, mutta hyvin epätodennäköistä se on. Siksi kaikesta huolimatta näkisin, että Havlatille ei tehdä yli vuoden sopimusta ja siihen Marty tuskin suostuu. Havlatin menetys varmasti tuntuu ja näkyy, mutta toisaalta se jättää Toewsille ja Kanelle enemmän vastuuta ja molemmilta on lupa odottaa jatkossa vielä kovempia tekoja.
Mikäli Chicago joutuu kuseen sopimusten takia ja nuoresta profiilipelaajasta/-jista tulee luopua, niin asian positiivisena kääntöpuolena on toki se, että heistä saa varmasti hyvän hinnan markkinoilla joko varausvuorojen tai pelaajien muodossa. Näin ollen ihan puille paljaille ei jouduta jäämään. Ja kyllähän tämän ongelman eteen palkkakattoaikana joutuu moni organisaatio.
Ensi kaudelle joukkue saattaa nuorentua entisestään ja edelliskauden tyyppistä tulosta voi olla erittäin vaikea uusia, mutta eiköhän Chicago ole tullut jäädäkseen taistelemaan läntisen pudotuspelipaikoista. Sekin on jo jotain, kun muistaa ajat Josef Marhojen, Karpotsevien, Klemmien ja muiden huippujen. Itse annan ainakin itselleni luvan nauttia tästä tilanteesta, kun pahimmat painajaiset ovat taakse jäänyttä elämää. Ja tämän sekavan, helteen pehmentävän aivokulun päätteeksi oma fantsu-rosteri ensi kaudeksi, näin fantsu- toikkarina toimiessani:
Sharp(3,9)-Toews(2,8)-Kane(3,725)
Byfuglien(3)- Bolland(3,6) – Ladd(1,55)
Brouwer(1)-Påhlsson(2,5)-Versteeg(1,5)
Eager(1)-Burish(0,713)-Skille (0,85)
Seabs(3,5)-Keith(1,475)
Campbell(7,14)-Hjalmarsson(0,62)
Sopel(2,333)-Barker(2,5)
Huet(5,625)
Crawford(0,9)
Cap hitit on vedettu nhlnumbers.com sivulta ja mm. Påhlssonin, Barkerin, Eagerin ja Brouwerin hatusta, mutta noiden 20 pelaajan cap hit olisi jotain 50 miljoonan luokkaa. Kyllähän tuo kokoonpano kalpenee 08-09 Hawkseille, mutta monet tärkeät palaset jatkaisivat tuossa rosterissa. Tietenkin ykkösmolarin ja –laiturin puuttuminen jättää suuren aukon. Ei voi muuta kuin muiden nostaa tasoaan ja voisihan tuohon jonkun laiturin lainaksi kakkoskenttään ottaa..
Hyvää ja helteistä kesää!
Viimeksi muokattu: