Tuli tänään katsottua neljä Chicagon matsia putkeen jossa jokaisessa otettiin turpaan. Pelit oli Dallasia, Vancouveria, Philadelphiaa ja Detroitia vastaan. Täytyy myöntää, että kaikki ei oo ihan kohillaan jos viittii kattoa matseja joiden tuloksen tietää etukäteen eikä puolissa matseista tehdä maaleja vastustajan häkkiin ollenkaan. Noh, tunnustetaan että v-käyrä oli aika isollaan Detroit pelin jälkeen, lähinnä sen voittomaalin jälkeen, sillä sitä ennen oli Chicagolla ollut kova taistelu Detroitin maalilla jossa Chelios kaatoi Chicagon miehen painimatolta tunnetulla otteella. Heti tämän jälkeisessä vastahyökkäyksessä omassa päässä sitten soikin.
Dallas matsi oli vielä mukavaa katsottavaa sillä siinä oli mukana täysi miehitys. Hirvitys alkoi vasta Vancouverin pelissä, jossa hyökkäys oli ihan sekaisin eikä minkäänlaisia paikkoja saatu käytännössä luotua. Yksi selvä maali saatiin tehtyä, mutta sitäkään ei hyväksytty kun tuomari oli ehtinyt puhaltaa pilliiin. Tuskinpa se maali olisi mitään auttanut, mutta mieltä se olisi vähän lämmittänyt. Pelissä ei nähty taklauksia lainkaan, tuntui että Chicago oli määrätty häviämään matsin ennekuin se edes oli alkanut.
Philadelphia matsissa Boucher oli hyvä, mutta se ei riitä jos joukkue ei tee yhtään maalia. Hyviä paikkoja oli, mutta kun kiekko ei pompi niin minkäs teet. Tässä matsissa alettiin taklaamaan, olisikohan valmennusjohto teroittanut joukkuekovuutta, mutta ainakin Holmqvist, Blunden, Ruutu ja Seabrook tuntui hakevan niittejä. Ylivoima pyöri kivasti, mutta viimeistely ontui.
Detroit matsi oli pelillisesti paras ja paikkoja saatiin luotua tasaisesti. Se kun ei vaan riitä. Aikaisemmissa matseissa käytettiin dump&chase taktiikkaa mutta nyt kiekko saatiin alueelle kuljettamalla tms. Toi dump&chase ei toiminu pätkääkään ja tuloshan on nähtävissä kolmen maalittoman pelin tuloksista. Suurin osa vedoista meni ohi maalin joten siihen voisi vähän paneutua. Alivoima toimii minusta aika hyvin. Monta 5-3 tilannetta selvitettiin nätisti ja Detroit pelissä selostajat kävikin hyvin läpi Chicagon alivoima taktiikan.
Hyökkääjille ei voida näistä neljästä matsista antaa puhtaita papereita. Eniten pisti silmään neloskentän Holmqvist ja Blunden jotka pelasi pirteästi. Vrbata sai luotua muutamia hyviä paikkoja mutta valitettavasti hän ei saanut tarpeeksi apuja muilta. Puolustuksessa Kukkonen oli paras ja hän pelasikin ykkösylivoimassa. Myös Keith oli hyvä vaikka häntä on netissä haukuttukin. Hän on nopea ja jatkuvasti roikkuu vastustajan perässä. Vaarana on kuitenkin että hän pelaa itsensä ulos tilanteesta.
Nyt olisikin noin viikon tauko ja sitten taas alkaa. Toivottavasti siihen mennessä Khabibulin on takaisin pelissä, vaikka ei noi kaikki pelit ole Boucheriin kaatunut. Saa nähä nähdäänkö alkuviikosta kauppoja sillä ilman Handzusia ja Havlattia hyökkäys on NHL:n huonoin.
Ilman alkoholia en olisi noita matseja kattonut. DETROIT SUCKS!!!! varsinkin niiden ruotsalaiset