Ei se Carolina maalivahteihin kaatunut. Viidennessäkin ottelussa Nedeljkovic oli oikeastaan ainoa, jonka pelaaminen näytti siltä, että halusi todella voittaa. Olikohan niitä HD-maalipaikkoja vastustajalla yhteensä 21 kpl. Jos lasketaan varsinaisen peliajan maalit, mutta unohdetaan se yksi neljän maalin erä, niin Carolinan maalit per ottelu: 1-1-2-0-0... Missäköhän se suurin syy tappioihin voisi olla? Neljännen pelin tokaerän tyhmyyksien seuraamukset tuntuivat myös edelleen painavan hartioilla. Olisiko kannattanut silloin 4-2 tilanteessa rauhoittaa oma pelaaminen, eikä yrittää tuhota Tampaa lopullisesti? Ottelusarjan lopullinen ratkaisu?
Svechnikovia tykätään haukkua, mutta eipä sieltä lopulta kovin montaa onnistujaa löydy kärkimiehistä. Teräväisen pelaaminen oli koko playoffit hyvin vaatimatonta. Ja vaikka tietenkään suomalaisia ei saisi täällä haukkua, niin myös Aho oli Tampaa vastaan heikko. Necas kehittyi tämän kauden aikana jo hyväksi kahdensuunnan pelaajaksi, ja oli sitä Tampaa vastaankin, mutta hyökkäyspäässä todella tehotonta pyörimistä. Sitten oli nämä puolikuntoiset, joista ei saatu tarvittavaa apua tehottomuuden poistoon. Eikä sellaista saatu myöskään ehjiltä kolmos-/neloskentän miehiltä.
Puolustuksessa taisi käydä niin kuten hieman pelättiin. Pesce ja Skjei näyttivät väsyneeltä todella intensiivisen Nashville-sarjan jälkeen, ja Skjei pomputteli vielä siniviivalla pari lahjamaalia vastustajalle. Hamilton tekee totutusti virheitä, mutta ei kyllä pystynyt kuittaamaan niitä myöskään hyökkäyspään onnistumisilla. Bean oli tulokas. Hakanpää sellainen 5-6 pakki, mutta runkosarjaa vaatimattomampi. Slavin oli puolikuntoinen, mutta siltikin tasaisin ja paras suorittaja pakistosta.
Parempi joukkue voitti, siitä ei ole epäilystäkään. Ehkä 4-1 lukemat eivät kerro ihan koko totuutta, sillä sarja oli kaikesta huolimatta hyvin tasainen. Mutta jos Tampan (tai kenet tahansa kovimmista joukkueista) haluaa voittaa paras seitsemästä sarjassa, niin ei ole varaa pelata noin tyhmästi ja huolimattomasti. Lisäksi joukkueen "kärkiäijien" pitää pystyä vastaamaan vastustajan "kärkiäijille". Nyt se jäi kauaksi etenkin ylivoimalla. Toisaalta suurimmaksi osinhan Carolinan alivoima sai kyllä Tampa Bayn ylivoiman näyttämään jopa heikolta, mutta sitten kun maalipaikka tuli, niin osat vaihtuivat ja kiekko oli myös Carolinan maalissa. Aivan jäätävää tehokkuutta! Kateeksi käy, tuollainen ase Carolinalta puuttui täysin.
Oli sitten syynä tiukka ottelutahti tai mikä lie, mutta helppo huudella, ettei runkosarjan lopun ja playoffien lukuisiin loukkaantumisiin tietenkään olisi ollut varaa. Tuuraajat hoitivat hommansa hyvin, mutta olisihan se tietysti hienoa saada ykkösmiehistö kasaan useampaan peliin kuin pelkästään kauden avausotteluun.
Pettymyksestä huolimatta on kuitenkin jotenkin helppo olla ylpeä tästä joukkueesta. Kolme "kevättä" putkeen playoffeissa ja jokaiselta vuodelta löytyy myös voitettu sarja (ensimmäiseltä kaksi). Runkosarjan osalta aikamoinen kehitys on jo tapahtunut siitä Brind'Amourin ensimmäisen kauden joulukuun loppupuolen NHL:n jumbojoukkueesta tämän kauden NHL:n kärkijoukkueeksi. Playoffit ovat sitten oma maailmansa ja niissä on vielä askelmia ottamatta.
-----
Mutta ei niin huonoa etteikö jotain hyvääkin, sillä jääköön kirjoittelut Jatkoajan palstalla omalta osaltani tällä erää tähän. Carolinan seuraamista en tietenkään tule lopettamaan, ja luultavammin se jatkuu ainakin yhtä aktiivisena. Mutta kun JR siirtyi syrjään GM:n hommista ja itse muistaa sen, kun kyseinen tyyppi aloitti Hartfordissa, niin siirrytään itsekin syrjään nuorempien tieltä. Toivottavasti löytyy siis innokkaita avaajia uusille Canes-kausiketjuille...