Draft-yhteenveto part 1
Pistetääs nyt vielä omat mietteet, kerran aikaa sille kunnolla nyt on.
1st round:
6th overall: Sean Monahan (KH), Ottawa 67's (OHL)
Flames lähti draftiin kolmella ykköskierroksen vuorolla ja eniten kaikissa arvioissa huudeltiin sentterin perään. Kun ykköspickiä ei saatu treidattua haltuun, oli aika selviö, että sentterilupauksista MacKinnon ja Barkov ovat jo varmasti menneet kutospickiin mennessä. Ja näinhän siinä myös kävi. Flamesiin tuotiin vahvimmin ennalta ajatellen Monahania tai ruotsalaista Elias Lindholmia. Noita nimiä tuli itsekin pyöriteltyä kauan mielessä. Alkukeväällä olin enemmän Lindholmin kannalla, draftin lähetessä taas alkoi houkuttamaan tuo Monahan entistä enemmän lisää ominaisuuksiensa vuoksi. Päätös olisi kuitenkin ollut itselleni melkoisen vaikea ja aikamoista arpapeliä.
No, Carolina teki asian Flamesin herroille harvinaisen helpoksi: Elias Lindholm Canesiin ja Flamesilla oli tasan yksi ainoa vaihtoehto, joka poimia pois. Sean Monahan. Ja sieltähän se myös otettiin, jopa Feaster sanoi kommentiksi tähän, että oli aika selkeä homma.
Eli tyytyväinen täytyy olla ensimmäiseen varaukseen. Iloisimmillani olen siitä, että Monahanista on yksinkertaisesti vaikea löytää heikkouksia. Hyökkäyssuuntaan hyvä, pelisilmää löytyy ja pelinrakennus tulee oikeastaan selkäytimestä. Hyvä laukaus, pystyy tekemään tilaa pelikavereilleen. Hyvä aloituksissa, ja myös omaan päähän puolustuspelaaminen on hyvää. Jos väkisin pitää heikkouksia kaivaa, niin joidenkin raporttien mukaan huolimatta hyvästä luistelutaidosta räjähtävyys ja kiihtyvyys voisi ehkä hiukan olla kovempaa luokkaa. Voisi olla myös vielä ilkeämpi, vaikka on jo nyt suht fyysinen.
Kaiken kaikkiaan ainoa oikea valinta ja kaveri voi yrittää jo ensi kaudella paikkaa NHL:stä. Viime kauden statsit on hyvät, vaikka joukkue oli umpipaska, sarjan viimeinen ja vieläpä selvästi. Oli kuulemma sanonut äidilleen Calgary-visiitin jälkeen (ennen draftia) "It felt like home". Tämän vuoden varattavista piste per peli -keskiarvossa joukkueensa kippari Monahan oli OHL:n toiseksi kovin 1.34 PPG-keskiarvolla. Paras oli Max Domi, 1.36 PPG, mutta tässä pitää huomioida, että Domin joukkue, London Knights oli sarjan kovin joukkue ja samassa joukkueessa pelasi mm. Bo Horvat ja Seth Griffith. Plusmiinus Monahanilla oli pakkasella 18 pojon verran, mutta kun joukkue oli umpipaska, ei kenelläkään Ottawa 67's:sta ollut plusmiinus positiivinen.
22nd overall: Émile Poirier (OLH/VLH), Gatineau Olympiques (QMJHL)
Kun ennen draftia väänsin itsekin omaa mock draftia ja tutkin vaihtoehtoja, jotka voivat mennä ekalla kierroksella, jäi Poirier kokonaan tietojeni ulkopuolelle. Ja kun Flamesin tällä vuorolla vapaana oli edelleen mm. Hunter Shinkaruk, oli sokki väistämätön. Tulihan siinä sitten raivokkaasti huudettua, että mitä vittua juuri äsken tapahtui? Porukka sitten totta kai vielä nauroi partaansa päälle, kun Feaster iskee jälleen off the boards -settiä.
Mutta kun aloin tutkia tätä pelaajaa, ei fiilis ole enää niin paha. Olihan se Poirier joidenkin draftiennakoissa ekan kierroksen kamaa, esimerkiksi Buttonin listalla mies oli 29. ja McKeenillä 26. Poirier pelasi QMJHL:ssä heikohkossa Gatineau Olympiques'n joukkueessa ollen joukkueensa selkeästi tehokkain pelaaja sekä maaleissa, syötöissä, että pisteissä. Poirier on raporttien mukaan hyväkätinen ja ennen kaikkea pirun nopea laituri suorassa luistelussa (muut luistelun osa-alueet sen sijaan vaativat kuulemma hiomista. Peliälyäkin löytyy juttujen mukaan hyvin hyökkäyspäädyssä ja laukauskin lähtee räväkästi. Mukava lisä Poirierin pelissä on myös se, että kaveri tykkää ajaa maalille ja pelata kovaa peliä.
Summa summarum tämä pick ei ollut todennäköisesti ollenkaan niin paha mitä ensijärkytys kertoi. Nyt ei auta kuin toivoa, että tämä kaveri pieksee Shinkarukin tulevaisuudessa, eritoten kun tämä Hunter päätyi Nucksiin. Yök. Pelaajatietoihin on merkattu pelipaikaksi vasen laita, vaikka alla olevassa highlight-videossa mies pyörii oikeassa laidassa ja kaverin itsensä mukaan pystyy molemmissa laidoissa operoimaan.
2013 prospects: Emile Poirier compilation - YouTube Tuosta voi vielä itse ihmetellä, kuinka saatanan nopea kaveri tämä Poirier on. Harvoin näkee tuollaista. Koko touhun kruunaa se, että kiekko pysyy silmin nähden hienosti hallussa.
28th overall: Morgan Klimchuk (VLH/KH), Regina Pats (WHL)
Tämä oli viimeinen varaus Flamesin osalta, jonka jaksoin livenä seurata. Toiveissani oli jotain Ryan Hartmania/Adam Ernea, mutta kyllä Calgaryn poika Klimchuk passaa vallan hyvin näin tällä hetkellä ajateltuna. Sentterilaituri, joka viihtyi ilmeisesti viime kauden vasemmalla laidalla ja nosti pistekehityskäyränsä hienosti ylöspäin takomalla 76 pistettä 72 matsissa. Ja tämänkin pelaajan taustalla on sama stoori kuin Poirierilla ja Monahanilla: Regina Patsin joukkue oli heikko ja sarjan häntäpäätä. Silti Klimchuk pystyi nostamaan piste-ennätystään jopa 40 pisteellä, ollen joukkueensa toiseksi tehokkain pelaaja kolme vuotta häntä vanhemman Lane Scheidlin jälkeen.
Klimchukin parhaisiin ominaisuuksiin kuuluu hyvät kiekonhallintataidot höystettynä energiseen pelityyliin. Kädet ja jalat käyvät siis hyvin sähäkästi ja mm. kiekon ylöstuonti hyökkäysalueelle kuuluu Klimchukin vahvuuksiin. Myös ylivoimissa Klimchukin sanotaan olevan monikäyttöinen sekä pelintekijän, että viimeistelijän roolissa. Heikkoudeksi sanotaan tietenkin se, että Klimchuk on lyhyehkö, muttei mikään kääpiö kuitenkaan ja energisellä pelityylillä hän uskaltaa haastaa vastustajaa ja ajaa maalille. Pienehköä kokoa paikkaa siis miehen asenne hyvin ja hän on päättäväinen ja taisteleva pelaaja molemmissa kenttäpäissä. Tuli jotenkin noista ominaisuuksista mieleen Lee Stempniak.
Klimchuk pelasi viime kaudella alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa Kanadan paidassa ja teki 7 pelissä kelpo tehot 3+5=8. Kaiken kaikkiaan olen siis tähänkin nimeen tyytyväinen, vaikka se ehkä hiukan yllätti, ettei puolustajia varattu ekalta kierrokselta. Toisaalta nuo pakkinimet ovat kusseet useammin kuin hyökkääjävaraukset, ja kun Flamesin hyökkäysosasto kaipaa vahvistusta, kelpaa tämä tulos ekalta kierrokselta hyvin. Lisäksi parhaat puolustajanimet oli poimittu jo 22nd overallin kohdalla, joten hyökkääjä oli ihan kelpo valinta.
3rd round:
67th overall: Keegan Kanzig (P), Victoria Royals (WHL)
Kolmoskierroksen vuoro käytettiin odotetusti puolustajaan. Puolustajan nimi yllätti kieltämättä, vaikka jo kolmatta kierrosta mentiin. Ja kun alkoi tutkimaan, paljastuikin, että Kanzig on jäätävän kokoinen kaappi: 201 cm ja 109 kg, siinä sitä massaa riittää! Ja kun pelaaja on täyttänyt hetki sitten 18v, saattaa pituuskasvuakin vielä tulla, jos oikein tuuri käy.
En nyt hirveästi innostunut tästä nimestä, aikamoinen tuntemattomuus ja en näe hirveästi sitä kuuluisaa upsidea tässä. Hyvällä tuurilla voi olla joku kolmosparin ilkeä betonipakki, se on meikäläisen perstuntuma. Joka tapauksessa Kanzig on siis ennen kaikkea ilkeä pakki, josta on sanottu, että jos Kanzig on vihaisella tuulella, ei kannata kauhean lähellä tätä heppua olla. Kiekolliset avut ovat ilmeisesti aika olemattomat ja sen pystyy toteamaan Kanzigin tilastoista. Tässä siis hankinta täysin stay@home-ajatuksella ja mielestäni hieman liian aikaisessa vaiheessa tarrattiin kiinni. Plussaa siitä, että näyttää koon lisäksi myös naamasta murhaajalta.
Kanzigin rooli Royalsissa oli tietysti oman pään ja maalinedustan luutija. Raporttien mukaan hän otti aimo harppauksia pelaamisessaan ja vastuuta tuli eritoten ykkösalivoimassa. Häntä pidettiin myös draftin kovaotteisimpana pelaajana, joten jotkut gooniaineksetkin on olemassa.