Yllä onkin jo hyvin kommentoitu mennyttä kautta. Lisäisin ehkä positiivisina yllättäjinä puolustuspäässä Pysykin, Weberin ja Ruhwedelin. Siinä on hyvä, potentiaalinen runko top-6-osastolle ensi kaudeksi ja eteenpäin.
***
Kuuluisin kieltämättä ensi kauden ketjuun, mutta koska sellaista ei ole, näpyttelen nyt tänne.
Olen tuossa katsellut aika paljon Regierin & Co. lehdistötilaisuuksia yms. Itselläni on hyvin luottavainen olo tulevaisuuden suhteen. Johdossa ollaan mielestäni omaksuttu täysin oikea visio. Ennen Pegulaa joukkuetta jouduttiin kasaamaan lyhyellä jänteellä, tavoitteena aina yksittäisenä kaudella päästä playoffeihin ja kaiken onnistuessa kuntoon päästä taistelemaan jopa pidemmille kierroksille. Ensinnäkin tämä strategia ei tuottanut hyviä tuloksia. Olimme monesti ostajia treididediksellä, ja saimme joukkueen poffseihin, mutta vakavasti emme taistelleet kannusta muuta kuin ehkä sinä kautena, aikamoisella sattumalla, jossa Briere ja Drury puhkesivat kukkaan. Regier ilmoitti, että tavoite ei enää ole yksittäisessä play-off-runissa, vaan contender-joukkueen rakentamisessa. Ei kuitenkaan vellomalla kausi tolkulla sarjan häntäpäässä (ja keräämällä top-varauksia ja "odotellen" crosbyja ja malkineita).
Pegulan tulon jälkeen esimerkiksi scouttaus-osaston henkilöstö on kaksinkertaistunut. Tämän lisäksi parannuksia on varmasti tapahtunut muillakin saroilla. Käytännössä ainoat rajoitteet tällä hetkellä ovat luonnollisesti cap-katto sekä Buffalon kaupunki, joka ei ehkä vedä houkuttelevuudessaan vertoja Kalifornialle yms. Detroitkaan ei ole kuitenkaan käsittääkseni kaupunkina hääppöinen, mutta uskottavan, voittamisen kulttuurin omaavana organisaationa heillä ei ole mittavia ongelmia saada huippupelaajia.
En oikein tiedä, mitä ajatella Rolstonin jatkosta. Lähinnä se, että muita vaihtoehtoja ei taidettu edes kunnolla kartoittaa. Kyllähän mies tuloksellisesti teki hyvää jälkeä, mutta peli itsessään usein oli aika samanlaista roiskimista kuin Ruffin aikaan. Ehkäpä miehellä kuitenkin on monipuolisempi visio pelistä, jota pystyy ajamaan paremmin joukkueeseen sisään nyt offseasonilla ja myös kauden aikana. Ilmeisesti paljon vaikutti Rolstonin ote pelaajiin henkilökohtaisella tasolla. Tässä lienee kaikkein suurin ero "vanhan ajan" Ruffiin.
Regier totesi, että tarkoitus on saada ehdottomia huippupelaajia joukkueeseen. Tällä hetkellä tuolla tasolla meillä on oikeastaan vain kaksi pelaajaa - Vanek ja Miller. Näistä itse näen ehdottomasti tärkeämmäksi Vanekin, koska eliittitason maalintekijöitä ja maalineduspelaajia on vaikeampi saada kuin vahvan ja organisoidun puolustuksen edessä hyvin pelaavia maalivahteja. Tämän lisäksi Millerin ikä alkaa puoltaa sitä, että hän ei välttämättä ole enää parhaassa tikissä mahdollisen contender-jakson aikana.
Kuitenkin kaikkein oleellisin asia on se, että jotta saisimme niitä (tulevaisuuden) huippupelaajia, meidän täytyy käytännössä päästä varaamaan näitä huippupelaajia. Regier ilmoitti julkisesti, että tarkoitus on aggressiivisesti hakea mahdollisuutta treidata ylöspäin tulevassa draftissa. Harmittelin jo kauden aikana, että voittoputken myötä sijoituksemme draftissa huononee, mikä on todella huono asia tulevan kannalta. Kärjistetysti voisi sanoa, että tämä nousujohteisuus tältä kannalta katsottuna hyvin todennäköisesti tulee maksamaan meille Millerin tai Vanekin nyt kesällä. Nashville on ilmoittanut, että 4. pick on saatavilla. Uskonkin siis, että tuo pick meillä tulee olemaan, koska draftissa neljä ensimmäistä pelaajaa ovat selkeästi ylitse muiden (Jones, Drouin, Mackinnon ja Barkov). Regier varmasti tavoittelee yhtä näistä.
Vanek tulisi ehdottomasti näistä kahdesta pyrkiä pitämään (vaikka olenkin hieman huolissani miehen loukkaantumisherkkyydestä sekä kyvystä pitää pelitapansa yhtä tehokkaana tulevaisuudessa, kun ikää rupeaa tulemaan mittariin se 35). Nashville taas tavoittelee huippuhyökkääjää. Regierin toivoisi olevan luova, ja pyrkivän järjestämään three-way-traden, jossa ideaali-tapauksessa Miller ja Stafford siirtyvät joukkueeseen X, josta taas huippuhyökkääjä Nashvilleen ja tuo draft pick Nashvillelta meille.
Näkisin Barkovin hyväksi ykkössentteriksi tulevaisuutta ajatellen, sillä pystyy pelaamaan parhaita vastaan loistavan kahdensuunnan pelinsä takia. Ominaisuus, joka tämän kauden sentteristöstä puuttui aivan täysin. Grigorenko taas enemmän hyökkäävänä olisi täydellinen kakkoskenttään ottamaan "helpommat" minuutit. Larsson taas aivan ideaali kolmoskentän shutdown-sentteri. Jos kehitykset menevät toivotulla tavalla, Hodgson jäisi tässä skenaariossa turhaksi. Hodgsonista en usko millään olevan ykkössentteriksi pelaamaan tehokkaasti molempiin päihin. Tässä mielessä Grigorenkon tyylinen sentteri, mutta potentiaaliltaan molempiin suuntiin heikompi. Ennis taas on siirrettävä laitaan, koska miehen puolustuspelaaminen on katastrofaalista. Hahmottelisin siis hyökkäyksen tulevaisuudessa muotoon:
Vanek - "Barkov" - "huippulaituri"
Ennis/"huippulaituri" - Grigorenko - Armia
Girgensons - Larsson - Ott
Kaleta/Foligno - Catenacci/Porter - Flynn
Ykköskenttä olisi vastuukenttä, joka olisi tehokas, mutta ei lapanen omassa päässä. Kakkoskenttä taas ottaisi niitä helppoja minuutteja ja hyökkäyspään aloituksia jne, ollessaan todella tehokas. Kolmoskenttä olisi aika täydellinen shutdown-kenttä, joka pystyisi myös maalintekoon enemmän kuin kelvollisesti. Neloskenttä tietenkin eläisi tuossa varmasti eniten, mutta muuten runko olisi about tuo. Ykköskentän laituri tulisi siis hommata joko UFA-markkinoilta tai sitten kauppatavarana käyttää Hodgsonia/Ennisia/Folignoa. Sama pätee kakkoskentän offensiiviseen höykkääjään, jos Ennis ei siihen riitä. Hahmotelman toteutuminen edellyttää monen asian onnistumista, mutta on täysin realistinen, eikä tuon toteuttaminen tarkoittaisi edes koko joukkueen mylläämistä.
Puolustuksen osalta taas ensi kauden pääprioriteetti olisi saada Myers tasollensa. Vaastuuta vaikka laskemalla. Kuitenkin puolustus voisi tulevaisuudessa näyttää optimitilanteessa seuraavalta:
Myers - "huippupakki"
Ehrhoff - Sekera/McCabe/McNabb/Pysyk
Weber - Pysyk/Sekera/McCabe/McNabb/Pysyk
Puolustuksen osalta sikäli tilanne on hyvä, että jos Myersista saataisiin takaisin se NHL:n mittapuulla all-stars-pakki, niin muut paikat olisi aivan mahdollista täyttää ihan omasta takaakin. Kuitenkin yhden täsmähankinnan tekeminen puolustukseen ei liene mahdotonta myöskään, jos puolustuksessa kukaan ei pysty lopulta nousemaan kärkiosastolle.
Maalivahtiosasto olisi ehkä se kaikkein suurin kysymysmerkki.
Enroth/Hacket/Makarov/"Raanta"
Enroth tuskin tulee koskaan olemaan edes hyvin organisoidun puolustuksen takana contender-tasoa. Kuitenkin maalivahtimarkkinat ovat lähes aina suosiollisia ostajalle, joten reagointi olisi täysin mahdollista. Hakisin tuohon kuitenkin Millerin myynnin jälkeen ehdottomasti Raannan tyylisen, potentiaalisen late-bloomerin.
Ylläoleva on täyttä spekulaatiota tietenkin, mutta tuossakaan nuo nimet eivät ole se oleellisin juttu. Pointti on se, että organisaatiolla on avaimet ja mahdollisuudet saada ehkä jo lähitulevaisuudessa kasaan hyvin roolitettu ja todella tasokas joukkue, joka ei edes ytimeltään ole todellakaan pappaosastoa, vaan sitä kannua on mahdollista hakea useampana vuotena.