Buffalo Sabres 2010 - 2011

[adetti]

Totta turisette, että aika kovaa palkkaa lähdin heittämään RFA -pelaajalle. Ei ole kyllä oikeastaan koskaan itselle auennut tuo asia, mutta parempi niin että reilun millin palkalla lähdettäisiin liikkeelle.

Aika kova loppujakso tulossa, 4 vierasottelua ja 3 kotiottelua on kyllä sinänsä hyvä, että jakautuu. Ja niistä yhtä lukuunottamatta on saman konffin joukkueita. Rangers ja Canes pelit ovat kyllä erittäin mielenkiintoisia, ja olisi kiva nähdä ne ottelut.

Sabresilla luultavasti ensi yönä poissa ovat Kaleta ja pitkäaikais potilas Roy, mutta kun me sinne poffeihin mennään, niin voi olla että Royn esityksiä voimme nähdä vielä. Leopoldikin luultavammin jää pois ensi yön pelistä. Montador ja Hecht oli taas kiva nähdä kentällä.

Ryan Millerikin valittiin ykköstähdeksi kuluneella viikolla, ja ei mikään ihme, oli kyllä loistava ja hänen ansiostaan saimmekin noita tärkeitä pisteitä.

On kyllä tässä vaiheessa jo pakko mainita, vaikka on turhan aikaista puhuakin näistä, mutta meille on tulossa kyllä erittäin kilpailukykyinen joukkue ensi kaudeksi, kun katsoo noita pelaajia joilla vielä loppuu sopimuksetkin.

 

[adetti]

Tappio ja voitto, no.. Ei se nyt ihan täydellisesti mennyt, mutta huonomminkin olisi voinut mennä. Toronto pelistä ei oikein ole mitään sanottavaa, kun ei noista highlighteistakaan sen enempää saanut irti. Miller pelasi kelpo ottelun, ja taidettiin aika hyvin ottelua viedä, mutta Toronto iski pöörit. Pistekin olisi ollut aika hyvä saada tuosta, mutta ei sitä sitten tullut. Toronto paranteli asemiaan, mutta riittääkö se?

Eiköhän tämä ole tällä hetkellä sittenkin 4-5 joukkueen kauppa. Toronto yrittää pyristellä mukana, mutta saa nähdä pääsevätkö he pitkästä aikaa poffeihin. Hurricaneseilta ollaan nähty mainiota peliä, mutta toivottavasti sekin vire loppuu sunnuntaina. Rangersit ovat pelanneet aika hyvin viimeisissä otteluissa, vaikka nyt tulikin tiukkojen vaiheiden jälkeen tappio meille. Canadiens on alkanut haparoimaan myös, vaikka olivat hyvin Bruinsin peesissä, mutta ovat jo lähes tulkoon Rangersien ja Sabresin peesissä tuolla menolla. Ja minkäs menikään tekemään, kun hävisivät Caneseille.

Sabres - Rangers 1-0

Näin hoidettiin yksi kauden tärkeimmistä peleistä tyylikkäästi, mutta niukasti. Olimme kyllä koko ajan hieman niskanpäällä, vaikka aika vaarallisia paikkoja tulikin välillä Rangereille, kuten Sekeran huolimaton peli maalin takana, mikä meinasi johtaa maaliin, maalin edestä tulevaan vetoon, mutta minkäs tekikään meidän tuleva huippumolari. Jhonas Enroth, aivan maaginen peli, ja se toi meille kaksi pistettä, sekä hänelle ensimmäisen nollapelin NHL:ssä. Voiko enää parempaan paikkaan tulla kaverilla, erittäin tärkeässä pelissä Rangerseja vastaan, ja vielä hänen esikuvaansa vastaan, joka on tässä tapauksessa Henkka Lundqvist. Tämä voi pedata ruottalaiselle maalivahdillemme lisää peliaikaa vielä tärkeillä hetkillä. Ja sehän on selvä, että Jhonas on ensi kaudelle meillä kakkosmaalivahti, eiköhän Lalimen aikakausi kakkosena ole ohitse, ainakin ensi kaudelle, vaikka sitä se on ollut jo tämäkin kausi.

Seuraavat ottelut onkin aika pahoja, ja jälleen pelataan kaksi peräkkäistä peliä kahden päivän sisään. Ei välillä oikein tajua näitä otteluita, kun taukoa 3-4 päivää, ja sitten pari peliä. Capitalsit vastassa lauantaina normaaliin aikaan, ja sunnuntaina pari tuntia aikaisemmin, joka näytetään Americalta, jota voisin hieman tuumailla.

 

[Marwin]

Chris Butler, tuu pois sieltä. Kumpaakin maalia katsonut jo aitiopaikalta. Muutama minuutti pelattu ja 2-0. Enroth tosin näyttää sylkevän kaiken eteensä. Nyt on Milleriä ikävä.

EDIT: Olipahan erä ja 2-2 lukemissa sitten erätauolle. Pari tuurimaalia ja puntit ovat taas tasan. Toivottavasti mielenkiintoiset kaksi erää jäljellä. Enrothillakin alkoi tarttua hieman paremmin erän edetessä.

5-4 jatkotappio sitten tuli. Kirpaisee kyllä pahasti juuri nyt kun jokainen piste on kullanarvoinen. Kaksi erää katsoin, sitten uni ei vei voiton. Puolilta öin alkaa tuo Carolina-matsi ja onhan se ihan pakko katsoa.

 

[adetti]

Olipahan taas peli tuo eilinen, huhuh. Olihan meillä pari kertaa mahdollisuus viedä ottelu tuossa viimeisessä erässä, mutta ei tullut yllätyksenä tuo maali omiin. On noita nähty jo niin monta kertaa tällä kaudella, että kustaan viimeisellä minuutilla, kun ollaan muka "puolustava joukkue", eikä sitten osata puolustaa niitä tärkeitä minuutteja. Capsien YV:kin oli aika murhaavaa tuossa ottelussa, niitä ei montaa tarvittu. Sabresinkin AV oli tuohon peliin tullessa aika kova, 36/37 12 viime ottelussa, mutta sekään ei auttanut kovaa Capseja vastaan.

Enrothille ihan puhtaat paperit, eipä siinä mitään ihmeellistä ollut hänen kohdallaan, maalin edustan pelaaminen kusi meillä, ja yksi kova syy siinä oli Chris Butler, joka on kyllä helkkarin paska, ei siitä pääse mihinkään. Periaatteessa hän ei kyllä mahtuisi tuohon pakkikalustoon, mutta tuntuu siltä, että koko ajan on joku poissa sieltä, ja siksi JOUDUTAAN peluuttamaan tätä jämäpaskaa.

Tuli piste viime yön ottelusta, periaatteesa ei tyydytä, mutta kun vastassa oli Capsit, niin kai se nyt menee. Piste-erot ovat kyllä nyt erittäin pienet tuossa viivalla. 5 pisteen sisään mahtuu neljä joukkuetta, joilla on kaikilla mahdollisuutensa, en toki vähättele Leafsin mahdollisuuksia, mutta muilla jengeillä pitää mennä kyllä sitten pelit huonosti. Eli tänään vaaditaan se voitto, muuten Canesit tulee rinnalle, ja sittenhän se vasta jännäksi meneekin.

Näillä näkymin Leopold on poissa runkosarjapelit, poissa ovat myös Caneseita vastaan näillä näkymin Hecht, Kaleta, Grier sekä Miller. Painaako Jhonaksella jo jaloissa, vai toipuuko Miller illan peliin? Caneseiden loukkaantumislista onkin paljon paremmalla mallilla, eikä heiltä ole näillä näkymin ketään poissa.

 

[adetti]

Sensaatiomaista! Sieltä se voitto tuli Canesista 2-1 jatkoajalla. Kyllähän tuo viimeinen erä hiukan pelotti, kun siellä vietiin Sabresiä, ja Caneseilla oli hyvät myllyt. Mutta kai sitä joutuu vain tätä päivästä lähtien tykkäämään ensimmäisestä ruotsalaisesta pelaajasta, Jhonas Enroth! Kaveri otti 35 koppia, joista varmaan 10 oli aivan huikeita gamesavereitä. Hienoa katsoa, kuinka nuorella kaverilla kestää pää pelata tuollaisessa tilanteessa vieraskaukalossa.

Ihmeen kaupalla se Butlerikin sai tehtyä maalin, mutta silti ei heru rispektejä häntä kohtaan. Meni tuo maali muutenkin hiukan Wardin piikkiin. Sekerakin olisi voinut uhrautua enempi tuohon Caneseiden maaliin, josta hän olisi hanskallaan saanut sen purettua, mutta ei ihan osunut. Tästä maalista ei voi syyttää Roothia. Ratkasu maali olikin sitten tulokaspuolustaja Gragnanin käsialaa, joka oli kyllä aika pomppuräkämaali, mutta näitä vain tuppaa tulemaan, ja onneksi meille. Vaikka ei toki ollut eka kerta eikä viimeinen.

Enroth valittii myös yhdeksi tähdeksi viime viikolta, ja se on hyvä suoritus.

Pelit sen kuin menee kriittisemmäksi. Pisteen takana ollaan Habseista, ja pisteen takana tulee Rangers, jolla on muuten peli ensi yönä, ja pitää toivoa vain tappiota, vaikka pelaavatkin Bruinseja vastaan. Canesit ovat edelleen hyvissä tarkkailuasemissa.

 

[adetti]

4-2 Sabres - Bolts

Tärkeä ottelu oli jälleen, ja voittohan sieltä tuli. Aikamoista vuoristorataa tuo sijoittelu runkosarjassa, mutta aivan sama tässä vaiheessa, kunhan selvitään vain poffeihin. Voiton myötä, heitimme Leafsin mahdollisuudet ulottumattomiin, sekä Caneseille tulee jälleen rankka ilta, kun vastaan asettuu kivenkova Detroit.

Enroth oli jälleen maalissa hyvä, ja hänen otteitaan on mukava katsella. Pelaa hieman enemmän ylhäällä kuin Miller, ja se auttaa torjumaan paljolti yläkulmista. Näkee hyvin myös maskin takaa tulevat laukaukset. Erittäin hyvä, että saamme ensi kaudelle hieman enemmän pelejä kakkosmokelle, koska näillä esityksillä peliaikaa luvassa aivan varmasti ensi kaudella.

Thoooomas Vanek hoiti homman kotiin tekemällä hattutempun, sekä Connolly teki 1+2. Hyvään paikkaan tulee myös Vanekinkin maalit, koska hänellä on hieman takkuillut viimeiset pelit.

Portland Pirates

Pakko hieman katsastaa myös Portlandin tilannetta, koska kuitenkin farmiseura kyseessä. Portlandin kausi on ollut kokonaisuudessaan loistava, ja runkosarjan sijoituskin sen osoittaa. Sijalla 1 tällä hetkellä omassa divisioonassa, ja ollut aika hyvin kauankin siellä keikkumassa.

Heidän rosterinsa on vain ottanut paljon osumaa, kun Sabresilla on ollut vajausta. Enroth, Gragnani, Parrish, Mancari ja luultavasti monia muita joita ei nyt muista, on saanut tilaisuutensa ylhäällä. Enrothin tilanne on kyllä selvä ensi kaudelle Sabresissa, ja kyllä Portlandissa Leggio hyvin on koppeja ottanut. Gragnaninkin haluaisin nähdä vielä Sabresissa, kaverissa on paljon potentiaalia. Parrishin aikakaudet ovat menneet jo ohitse, oli vain paikkailemassa aiemmin. Mancarilla hieman sama juttu, vaikka hyviä esityksiä näyttänytkin. Uskoisin hänenkin jo vaihtavan maisemaa.

 

[adetti]

Sabres - Flyers 4-3 jatkoajalla.

Näin siinä sitten kävi, niin kuin pitikin! Koko kausi oli yhtä vuoristorataa, ja jokainen ottelu oli tärkeä, ja meille podettiin kova loppu kausi, mutta hoidimme sen hienosti. Nyt vastaan asettui Flyers ( mahdollinen poffi vastustaja), joten oli tärkeä ottaa tästä voitto. Ottelu oli vaikea, ja alivoimalla Flyers teki oikeastaan kaksi maalia, toista vain ei ihan merkattu AV:ksi, mutta sitähän se oli.

Enroth pelasi ihan hyvän pelin, vaikka vaihdettiin pois, mutta ihan hyvä vain, että vaihdettiin. Sai Millerikin tuntumaa, ja hänkin otti kaikki 8 laukausta kiinni, mitä vielä ehti ottaa.

Thomas Vanek, jälleen ratkaisijan roolissa, ja hänen pelinsä tuntuu kyllä nyt kulkevan, röyhkeästi kiekko eteen, ja pakkien välistä vain läpi ja maali! Aivan huikea suoritus kaverilta, jonka luistin ei ole parhaimpia, mutta käytti kokoa nyt hyväksi. Gerbenkin kaksi loistavaa maalia, pisti ottelun jatkoajalle.. Olihan tuo kääntölaukaus kyllä hieno.

Onhan meillä ihan hyvä joukkue kyllä poffeihin, jos vain kamppaillaan tuo ensimmäinen kierros kunnialla läpi. Vastustajaksi tulee Flyers, jos he voittavat, ja me pidetään tämä sija, mutta Pingut siinä kohtaa, jos Flyers häviää, ja Pingut voittaa. Kyllä sitä ennemmin Flyersin ottaisi noista, kun vielä voitettiinkin ne. Toki, kuudes sijakin on ihan mahdollinen, ja siinä vaiheessa Bruins olisi jälleen meitä vastassa, mutta en kyllä tiedä haluaisinko välttämättä heitä.

Vielä olisi jäljellä Columbus, josta tosiaankin lähdetään vain hakemaan sitä voittoa.

 

[Marwin]

Buffalo ja Anaheim tulevat aloittamaan kauden ensi syksynä Helsinkiin. Aika paukku, vaikka olihan tuosta jo ollut puhetta. 99e vaan on halvimmat liput, joka on kyllä opiskelijalle ehkä liikaa... Saa nähdä. Kuumottais kovasti mennä kattomaan, koska voi olla ettei tule toista mahdollisuutta elämässä nähdä omaa suosikkijoukkuetta livenä.

 

[adetti]

Buffalo ja Anaheim tulevat aloittamaan kauden ensi syksynä Helsinkiin. Aika paukku, vaikka olihan tuosta jo ollut puhetta. 99e vaan on halvimmat liput, joka on kyllä opiskelijalle ehkä liikaa... Saa nähdä. Kuumottais kovasti mennä kattomaan, koska voi olla ettei tule toista mahdollisuutta elämässä nähdä omaa suosikkijoukkuetta livenä.

Kyllä, aivan huikeeta. Eiköhän tuonne tule liput hommattua, vaikka kalliit ovatkin.

 

[Marwin]

Kausi nollattu ja hieman pettynyt fiilis jäi, mutta ei missään nimessä niin pettynyt kuin viime vuonna. Laitettiin runkosarjan kakkonen ja edelliskevään SC-finalisti koville aina seitsemänteen peliin asti. Sarjaan lähdettiin selvästi altavastaajana, kun oltiin runkosarjassa vasta seitsemäntenä, vaikkakin joukkue pelasi loistavan loppukauden. Sarjan edetessä kuitenkin huomasi, kuinka paljon Flyers oli pelillisesti edellä. Buffalo pärjäsi pitkälle Millerin ansiosta ja ajoittain pelit olikin käytännössä Flyers vs. Ryan Miller.

Game 6 oli mielestäni ratkaiseva ottelu koko sarjan kannalta. Buffalolla oli mahdollisuus voittaa sarja, mutta Flyers vei jatkoajalla ja tuon jälkeen oli fiilis, että noutaja taitaa tulla. Viimeinen peli oli selvää pässinlihaa enkä edes jaksanut/tohtinut katsoa peliä. Joukkue taisteli, mutta se ei riittänyt. Loukkaantumisetkaan eivät antaneet tietenkään myöden... Morrisonn ja Pominville hajosivat kesken sarjan. Leopold pelasi pelaamansa pelit puolikuntoisena. Hecht ja Roy palasivat vasta viimeiseen peliin, Roylla alla puolen vuoden tauko peleistä. Niin ja Sekerakin taisi pelata vain kaksi peliä koko sarjassa. Vieläköhän unohdin jonkun...

Positiivistäkin jäi kuitenkin käteen. Marc-Andre Gragnani. Nousi kuin puskista puolustuksen luottomieheksi. Seitsemässä pelissä teki tehot 1+6=7 ja +/- tilasto pysyi nollassa. Playoff-näytöillä pitäisi olla 99% varmuudella paikka ensi kauden joukkueessa. Ryan Miller pelasi myös loistavat playoffit. Viimeisessä pelissä ehkä hieman hyytyi, mutta muuten kannatteli joukkuetta ja pelasi kaksi arvokasta nollapeliä. Kärsi runkosarjassa luokkaantumisista ja joutui huilaamaan pelejä. Runkosarja ei mennyt läheskään niin hyvin kuin viime kausi, mutta mies pelasi kauden parhaat pelinsä oikeaan aikaan.

Täältä tähän. Kausi siis paketissa ja hyvä maku jäi, vaikka tuloksellisesti jopa heikompi kuin viime kausi. Luottoa on tähän porukkaan ja näkisin joukkueen mahdollisena SC-kandidaattina seuraavan viiden vuoden aikana.

Yritän lähiaikoina raapustella jonkinlaisia pelaajakohtaisia kausitodistuksia.

 

[adetti]

Oli alamäkiä ja oli viimeinen ylämäki rutistus, joka toi meille sen kaivatun poffi paikan. Oli hieno kausi, vaikkei ensimmäisestä kierroksesta pidemmälle mentykään, ja joukkue näyttää tällä hetkellä valoisalta, eli ensi kauden joukkuetta on mukava lähteä rakentelemaan.

Kiitoksia teille, jotka täällä kävivät keskustelemassa.

Ensi kauden ketju onkin jo availtu, kun innokkaana oli pakko jo avata.

Olisi toki kiva lueskella Marwinin yhteenveto kaudesta.

 

[Köpi]

Ruff jatkaa Sabresin peräsimessä:

The Sports Network - National Hockey League

Onko Regierillä sopimusta?

 

[Deko]

Ruff jatkaa Sabresin peräsimessä:

The Sports Network - National Hockey League

Onko Regierillä sopimusta?

Hyvä uutinen, Erinomaista työtä Ruff on tehnyt rajallisella Sabres-materiaalilla, ansaitsisi kokeilla paremmalla joukkueella menestyksen hakemista.

 

[Marwin]

Pelaaja-arviot kaudelta 2010-11

Maalivahdit:

#1 Jhonas Enroth 14 GP, 9-2-2, GAA 2.73, SV% .907
Kaiken kaikkiaan onnistunut kausi nuorelta ruotsalaiselta. Päävastuu oli tällä kaudella vielä Portlandin maalilla AHL:ssä, mutta sai jo marraskuussa ensimmäiset näyttöpaikkansa ylhäällä. Vaikka pelasi hieman ailahtelevasti, niin jätti otteillaan hyvän ja lupaksia antavan kuvan itsestään. Keväällä sai uuden tilaisuuden, kun Ruffilta ei löytynyt enää luottoa Lalimeen ja Miller tarvitsi lepoa runkosarjan lopun peleihin ja playoffeja varten (pientä loukkaantumistakin taisi olla Ryanilla). Pääsi pelaamaan mukavasti maalis- ja huhtikuussa ja esiintyi edukseen. Torjui monta tärkeää voittoa ja samalla pelasi itsensä hyvin todennäköisesti ensi kauden kakkosvahdiksi. Erittäin potentiaalinen nuori maalivahti ja hieman pienikokoisena veskarina viihdyttävä torjuja. Enrothista kuullaan varmasti vielä tulevaisuudessa ja tulee haastamaan tulevina vuosina ihan tosissaan Milleriä ykkösvahdin paikalta. Arvosana: 8½

#30 Ryan Miller 66 GP, 34-22-8, GAA 2.59, SV% .916
Playoffs: 7 GP, 3-4-0, GAA 2.93, SV% .917
Millerin kausi oli ailahteleva ja rikkonainen. Loukkaantumiset häiritsivät pitkin kautta. Harjoitusleirillä tullut vamma haittasi syksyllä ja keväällä Dion Phaneufin laukauksen tielle joutunut solisluu vaivasi miestä. Ei kyennyt kannattelemaan samalla lailla joukkuetta, kuin edelliskaudella, joka oli toki aika nappi kausi Millerille, kun voitti Vezina Trophyn. Playoffseissa pelasi kaksi todella tärkeää nollapeliä, mutta toisaalta vähä huonompiakin pelejä sattui, vaikka ei Miller todellakaan huono ollut pudotuspeleissä. Toisaalta playoffit symboloi koko kauden kuvaa; muutamia huippupelejä, mutta välillä taas vähän epätasaisempaa ja ei niin hyvä kokonaisuus, kun olisi ehkä voinut odottaa. Loukkaantumiset kuitenkin selittänevät näitä. Joka tapauksessa hyvä kausi eikä mikään ykkösvahdin paikka ole uhattuna. Arvosana: 8+

#40 Patrick Lalime 7 GP, 0-5-0, GAA 2.96, SV% .890
Surulliset tilastot ja pelillisesti surkea kausi. Aloitti kauden aikana neljä peliä ja se riitti Ruffille. Viimeiseksi taisi jäädä Tampa-peli, jossa syötti suoraan Ryan Malonelle, joka teki tilanteesta ottelun voittomaalin. Keväällä ei päässyt enää edes pelaamaan, vaan Ruff nosti Enrothin farmistaan ykkösvahdiksi, kun Miller paranteli itseään. Lalimella on jo ikää sen verran mittarissa ja taso alkaa olla sitä luokkaa, että uran lopettaminen alkaa olla jo todennäköistä. Ellei sitten jaksa vielä Eurooppaan tai AHL:n lähteä. Ei arvosanaa pienen pelimäärän takia.

edit: jatketaan puolustajilla lähiaikoina.

 

[Marwin]

Pelaaja-arviot kaudelta 2010-11

Puolustajat:

#3 Jordan Leopold 71 GP, 13 G + 22 A = 35 P, -11, 36 PIM
Playoffs: 5 GP 0 G + 1 A = 1 P, 0, 4 PIM
Leopold aloitti kauden erinomaisesti muodostaen syyskaudella Steve Montadorin kanssa jopa yhden liigan parhaimmista pakkipareista. Mies oli pitkään jopa 20:n maalin vauhdissa ja oli muutenkin korkeilla sijoilla koko liigan puolustajien pistepörssissä. Joulun jälkeen otteet alkoivat hyytyä ja runkosarjapelit katkseivat sormimurtumaan. Playoffseissa peli ei ottanut kulkeakseen. Pelituntuma oli hieman kateissa ja otteet olivat varovaisia, joka viittaisi siihen mies ei ollut fyysisesti 100% kunnossa. Kokonaisuutena kuitenkin onnistunut kausi Leopoldilta. Rikkoi oman yhden piste-ennätyksensä ja toi uutta ulottuvuutta Sabresin ylivoimaan hyvällä laukauksellaan. Leopold kellotti kovimpia minuutteja koko joukkueesta ja oli selkeästi joukkueen johtavia pakkeja. Arvosana: 8½

#4 Steve Montador 73 GP, 5 G + 21 A = 26 P, +16, 83 PIM
Playoffs: 6 GP, 0 G + 1 A = 1 P, -1, 8 PIM
Montador rikkoi Leopoldin tapaan yhden kauden piste-ennätykensä NHL:ssa. Koko kausi oli myös hyvin identtinen Leopoldin kanssa; loistava syyskausi, mutta joulun jälkeen otteet heikkenivät hieman (ei missään nimessä niin paljon kuin Leopoldilla) ja loukkantumiset tulivat kuvioihin. Playoffsit menivät myös Montadorilta heikosti. Montador meni kuitenkin pelillisesti selkeästi eteenpäin viime kaudesta. Suurimmat harppaukset oli otettu puolustuspelissä ja ei ollut lähellekään enää niin hasardi omassa päässä kuin viime kaudella. Plussaa myös fyysisestä pelityylistä. Montador on myös todellinen joukkuepelaaja, joka on valmis auttamaan joukkuekavereitaan, vaikka sitten tappelemalla ja ketä vastaan vaan. Tosin luvalla sanoen aika paska tappelija ja turpiinsa saa melkein aina. Puolustajaksi hieman pienikokoinen, joka rajoittaa hieman fyysistä peliä ja se ehkä myös syynä siihen, ettei ole koskaan noussut ''täysiveriseksi fyysiseksi puolustajaksi''. Arvosana: 9-

#6 Mike Weber 58 GP, 4 G + 13 A = 17 P, +13, 69 PIM
Playoffs: 7 GP, 0 G + 1 A = 1 P, -3, 6 PIM
Mike Weber oli ehdottomasti oma lempparini ja heti ensimmäisellä täydellä kaudellaan pelasi itsensä Sabres-fanien sydämmiin. Aloitti kauden 7. puolustajana, mutta pelasi itsensä nopeasti vakiokuusikkoon. Weber on oikein kunnon vanhan ajan fyysinen puolustaja, jota ei ole Buffalossa nähty vuosikausiin. Iso, ilkeä, fyysinen, ärsyttävä. Todella kova ja ahkera taklaaja. Ei epäröi tiputtaa hanskoja ja on muutenkin todellinen isäntä oman maalin edustalla. Weber on koostaan huolimatta erinomainen luistelija. Kiekolliset taidot eivät ole mitkään mairittelevat, mutta pystyy jotenkin avaamaan peliä ja hyökkäyspäässä on totuttu näkemään webermaisia lepakkokiekkoja siniviivalta maalille, joista syntyi yllättävänkin paljon osumia tällä kaudella. 4+13 eivät kuitenkaan ole ihan huonosti 58:ssa pelissä. Muodosti Morrisonnin kanssa varsin toimivan ja fyysisen pakkiparin niinä aikoina kun kummatkin olivat pelikuntoisina kokoonpanossa. Erinomainen kausi kuitenkin Weberilta ja teki nimenomaan sitä duunia mitä häneltä odotetaankin. Ehkä tasaisin ja varmin suorittaja tämän kauden Sabres-pakeista. Arvosana: 9

#17 Marc-Andre Gragnani 9 GP, 1 G + 2 A = 3 P, 0, 2 PIM
Playoffs: 7 GP, 1 G + 6 A = 7 P, 0, 4 PIM
Gragnani pelasi käytännössä koko kauden farmissa, kunnes loppukaudesta pääsi pelaamaan kun peräpäästä muuten oli porukkaa hajalla. Runkosarjan lopun peleissä pysyi vielä pimennossa, mutta pudotuspeleissä räjähti. Gragnani kellotti hurjia minuutteja ja oli Myersin ohella joukkueen parhaita puolustajia, ellei paras. Harvoin näkee tälläisia paukkuja ja vieläpä playoffseissa. Gragnani oli uskomattoman hyvä kummassakin päässä kenttää ja tilastotkin puhuvat jo puolestaan. Pelasi otteillaan lähes takuuvarman paikan ensi kauden pakkikuusikosta. Gragnanille antaisin playoff-näytöillä puhtaan kympin, mutta koska pelasi suurimman osan kaudesta AHL:ssä, jätetään ns. virallinen arvio antamatta. Sen kuitenkin uskallan luvata, että tästä kaverista kuullaan vielä.

#27 Shaone Morrisonn 62 GP, 1 G + 4 A = 5 P, -2, 32 PIM
Morrisonnin kausi oli kaikkea muuta kuin helppo. Pienet loukkaantumiset vaivasivat tasaisesti läpi kauden. Otteet olivat sen mukaiset eli varsin epätasaiset. Parhaimmillaan muodosti Weberin kanssa kunnon shut-down -kaksikon, joka viljeli kovia taklauksia ja pelasi yksinkertaista, mutta erinomaista puolustuspeliä. Välillä taas heikompia jaksoja, niin kuin melkeen kaikilla muillakin pakeilla tästä joukkueesta. Hyvin samantyyppinen pelaaja kuin Mike Weber eli isokokoinen, fyysinen ja hyvin liikkuva. Käsiä löytyy ehkä vähän enemmän, mutta pyrkii sitli aina pelaamaan yksinkertaista kiekkoa. Kokonaisuudessaan Morrisonnista jäi sellainen kuva, ettei päässyt näyttämään vielä ihan kaikkea. Toivotaan miehelle ensi kaudella ehjempää kautta ja kyllähän mies kunnossa ollessaan on erinomainen kakkos-kolmosparin puolustava puolustaja. Playoffseissa Morrisonn sai heti ensimmäisessä pelissä aivotärähdyksen, kun joutui ottamaan hieman pää alhaalla taklauksen vastaan ja kausi oli siinä. Arvosana: 7+

#34 Chris Butler 49 GP, 2 G + 7 A = 9 P, +8, 26 PIM
Playoffs: 7 GP, 0 G + 1 A = 1 P, -3, 10 PIM
Butler on fanien silmissä hyvin ristiriitainen pelaaja. Runkosarja oli varsin tasapaksu. Pääsääntöisesti varsin epävarma kummassakin päässä kenttää, mutta pelaa suunnilleen kerran kuukaudessa yhden tai kaksi oikeasti hyvä peliä. Playoffseissa sattui muutama peli putkeen ja oli erinomaisen hyvä, kunnes parissa viimeiessä Flyers-sarjan pelissä niin sanotusti palasi tasolleen. Yleinen Butlerin taso ei kuitenkaan tahdo riittää edes kolmospariin. Lähtökohtaisesti oli tälläkin kaudella 7. puolustaja, mutta muiden loukkaantumisten takia sai pelejä alle. Luistelun pitää kehittyä ja puolustuspelin parantua, koska ei hyökkäyspäässäkään mikään liideri ole. Runsaampi fyysisyys ei olisi pahitteeksi. Arvosana: 7-

#44 Andrej Sekera 76 GP, 3 G + 26 A = 29 P, +11, 34 PIM
Playoffs: 2 GP, 1 G + 0 A = 1 P, -1, 4 PIM
Sekera otti suuria harppauksia tällä kaudella varsinkin kiekollisen pelin suhteen. Harmittavasti kärsi playoffsien aikaan monen muun pakin tapaan loukkaantumisista. Runkosarja oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Tällä kaudella pystyi ottamaan jo runsaasti vastuuta ja pelasi yli 20min/peli. Varsinkin kiekollinen peli ja luistelu on maittavaa katseltavaa. Tilastot olivat myös uran parhaat tältä kaudelta ja heikomman kauden jälkeen osoitti, että potentiaalia löytyy vielä. Kausi oli Sekeralle vähän kuin läpimurto kausi johtavien pakkien joukkoon joukkueessa, jos näin voisi sanoa. Sekera on selkeästi enemmän hyökkäyspäähän suuntaunut puolustaja, mutta pärjää puolustuspäässäkin. Kaipaa edelleen hieman malttia otteisiinsa ja kuskaa kiekkoa edelleen mielestäni liikaa. Joka tapauksessa uran paras kausi myös Sekeralta ja hieno harppaus uralla. Arvosana: 9

#57 Tyler Myers 80 GP, 10 G + 27 A = 37 P, 0, 40 PIM
Playoffs: 7 GP, 1 G + 5 A = 6 P, -4, 16 PIM
Myersin kausi ei ollut siinä mielessä poikkeus muihin, että se oli myös varsin epätasainen. Syyskausi oli jotain hirveää. Sophomore slump iski pahemman kerran ja mies oli täysi lapanen. Karmeita virheitä omalla alueella, jotka maksoivat jopa voittoja joukkueelle. Hyökkäyspäässä ei löytynyt lainkaan tehoja. Miinuslukema oli rajua katseltavaa, varmaan lähemmäs -20 pahimmillaan. Joulun jälkeen homma alkoi jota kuinkin luistaa ja tehojakin löytyi sekä +/- tilasto parani. Myers ajoitti huippukuntonsa oikeaan paikkaan ja oli kauden päätöspeleissä ja pudotuspeleissä jälleen oma itsensä. Pelasi huikeita minuutteja oli todella varma kummassakin päässä kentttää. Kaiken kaikkiaan keväällä huomasi kehitystä tapahtuneen aina edelliskaudesta asti. Puolustuspeli oli parantunut selkeästi ja uskalsi käyttää kroppaansa enemmän fyysiseen peliin. Myersin huonoimman ja parhaimman pelin tasoero oli järkyttävän suuri tällä kaudella. Toivottavasti jatkaa ensi syksynä siitä mihin tällä kaudella jäi, sillä vain taivas on tämän tuleva Norris-voittajan potentiaalin rajana. (hymiö). Arvosana: 8


Craig Rivet pelasi myös parikymmentä peliä joukkueessa. Sinäänsä surullinen päätös kapteenin uralle Buffalossa, mutta liike ei riittänyt enää lainkaan ja oli suoraan sanottuna paska ja pelillisesti hyödytön. Istui loppukauden (taisi käydä paria peliä vetäsemässä vielä joulun jälkeen) deadlineen asti katsomossa, jolloin Columbus poimi miehen waiversista. Sen pituinen se.

Tämä tässä. Koitan vielä rustailla jotakin hyökkääjistä ensi viikolla. Pelaaja-arviot olisi ollut järkevämpää tehdä nopeammin kauden päättymisen jälkeen, mutta ei ollut aikaa eikä intoa juuri silloin. Tämä siis siksi, että silloin pelaajien otteet olivat tietysti tuoreammin muistissa.

Arvioinnista muutama sana. Arvosanoista joku muu voisi varmasti olla eri mieltä ja vaikka esim. Myers ja Leopold olivat joukkueen ykköspakit, niin Sekera ja Weber saivat paremmat arvosanat. Olen pyrkinyt arvioimaan koko kauden esitystä ja myös verrannut panosta edelliskauden vastaavaan. Näin ollen arvosanat ovat mitä ovat, mutta suuntaa antavia ainakin. Ps. toivottavasti näitä jaksaa joku lukea. (virtuaalihymiö)

 

[adetti]

Hienoa settiä tähän saakka Marwinilta, ja melkolailla myös asia puhetta. Kommentoin hieman itse omia asioita.

Enroth teki sen mitä häneltä jo odotettiin farmissa, eli nousta taistelemaan ylös kakkoskassarin roolista ja siinä hän onnistui mainiosti. Uskoisin, että selvä toinen maalivahti ensi kaudella Lalimen paikalla noilla esityksillä. Miller pelasi kelpo kauden, mutta heti ennen kauden alkua oli jo havaittavissa jonkinlaista loukkaantumisuhkaa, ja niin siinä myös kävikin. Vaikka hän loukkaantunut olikin, ja tuli jatkamaan maalin suulle, pelasin kyllä hyvin huomioiden sen, ettei ollut vähään aikaan ollut pelaamassa.

Hankittiin sitten pari puolustajaa, Leopold & Morrisonn, joilla koitettiin paikata Lydmanin ja Tallinderin jättämää aukkoa. Leopold onnistui mielestäni todella hyvin, ja olikin syyskaudella erinomainen. Uskon, että ensi kaudella ollaan tulossa näkemään parempaa Poldia. Morrisonn oli itselleni pieni pettymys, mutta eihän loppupeleissä sen huonompi ollut kuin Tallinderikaan. Morrisonnilta varmasti odotettiin enempi, vaikka ei tunnetummin ole niin näkyvä puolustaja, vaan tekee lähinnä sitä näkymätöntä työtä.

Gragnani ja Sekera, onko todellista, että tämän sortin kaverit pelaavat meillä, ja toivottavasti myös ensi kauden. Sekera kehittyi valtavasti kesän aikana, ja oli yksi johtohahmoja, vieden kaiken huomion Myersilta. Kiekollinen pelaaminen oli aivan mainiota, ja välillä kaveria ei kuumottanut kuskata kiekkoa ylös. Niin kuin Marwin sanoi, voisi hieman jaellakkin enempi, ettei kuskaile liikaa, mutta siinä on kyllä sellainen pelaaja, että alta pois. Gragnani oli aivan maaginen AHL:ssä, ja pelasi ylhäällä loppukaudesta hyvin, ja poffit vielä paremmin. Kutsu tuli myöhemmin Kanadan maajoukkueeseen, jossa kaveri teki heti ensimmäisessä ottelussaan maalin.

Montador pelasi mukavan kauden viime kausiin nähden, ja on parantanut otteitaan, toivottavasti otteita nähdään myös ensi kaudella. Weber oli myös hyvä, joka toi mieleistä taistelua alakertaan.

Myersin otteet olivat huomattavasti heikommat kuin viime kaudella, ja häneltä odotettiin melko paljon. Onneksi muut puolustajat antoivat onnistumisillaan lisäaikaa parantaa peliään, ettei katseet vain olisi kiinnittynyt liikaa häneen. Ensi kaudella sitten taas uuteen nousuun. Jämäksi taisi jäädä ja niin jäivätkin, Butler sekä Rivet. Butlerista en ole pitänyt ollenkaan, vaikka välillä ehkä väläyttikin, mutta epäonnistumisillaan hänen onnistumiset eivät paista millään tavalla. Toivottavasti häntä ei tullu näkemään ensi kaudella edes 7.pakkina. Rivet sai onneksi lähdöt, kun vei paljon palkkaa, eikä ollut enään niin hyvä kuin ennen. Luisteluvauhti ja johtajuus hiipui, ja joutui siten istumaan katsomossa. Onneksi joku tyhmä sen sieltä waiverseilta sitten nappasi, CBJ.

Innostuin hieman liikaa kirjoittelemaan, vaikka Marwinillakin oli jo sellainen paketti, jota oli mukava lueskella. Sitten ei muuta kuin odottelemaan seuraavaa pakettia.

 

[Beneway]

Hyviä arvoita tosiaan arvon Marwin. Itse en ole pahemmin jaksanut valitettavasti Sabres-aiheisia kirjoituksia kasailla, vaan tässä "kesälomalla" on tullut keskityttyä vähän milloin mihinkin. Jotain pientä yhteenvetoa voisin edellisestä kaudesta kuitenkin kirjoittaa.

Kausi päättyi siis heti ensimmäisellä kierroksella Phillyä vastaan. Pettymys oli jo hävityn Game 6:n jälkeen kova, eikä Game 7:n upeat otteet oloa juuri parantaneet. Tuo kuudennen osaottelun tappio otti päähän kyllä oikein toden teolla, sillä niin lähellä se jatkopaikka loppupeleissä oli. Seitsemännessä ottelussa nähtiinkin sitten joukkueiden todellinen tasoero, eikä Sabresille jäänyt lopulta sanan sijaa tuossa kamppailussa.

Pettymys haihtui kuitenkin varsin nopeasti, kun alkoi miettimään miten Sabres kampesi itsensä playoffeihin. Puolivälissä kautta kaikki laskivat Sabresin ulos pudotuspelitaistelusta, ja Royn loukkaantuminen näytti olevan viimeinen niitti Sabresin kaudelle. Tuolta joukkue kuitenkin kokosi itsensä ja oli loppukaudesta eräs liigan parhaiten pisteitä kerännyt joukkue. Pitkään tuo draivi kestikin. Kuitenkin Game 6:n loppupuoliskolla bensa vihdoin loppui. Joskus ne hyvät jaksotkin päättyvät.

Keskinkertaisella joukkueella mentiin siis loppupeleissä varsin pitkälle. Runkosarjassa onnistujia puolustuksesta olivat Weber, Sekera sekä osittain Montador ja Leopold. Playoffeissa esiin nousivat sitten Gragnani ja Myers muiden vajotessa alaspäin. Pettymyksiä taas olivat koko kauden epävarmasti suorittanut Butler, alkukauden Myers sekä playoffeissa Montador.

Hyökkäyksestä Stafford pelasi hienon runkosarjan vain hävitäkseen kokonaan kuvasta playoffeissa. Vanek rupesi kannattelemaan tehoillaan joukkuetta Royn loukkaannuttua. Ennis oli hyvä, mutta odotin häneltä kyllä enemmän viime kauden lopun perusteella. Gerbe oli myös pirteä loppukaudesta. Heikon alkukauden jälkeen Niedermayer näytti nuoremmilleen, miten jääkiekkoa pelataan panosten kasvaessa. Gaustad taas näytti, miten ei kannata yrittää tehdä maalia panosten kasvaessa.

Boyes näytti oivalta hankinnalta runkosarjan lopussa, mutta miehen playoff-panos oli kyllä olematon. Pominville oli tärkeä palanen joukkuetta hyvällä kahden suunnan pelaamisellaan, mutta jotenkin toivoisin häneltä lisätehoja hyökkäyspäässä.

Connolly väläytteli muutamia multi-point otteluita kauden aikana, mutta kokonaisuudessaan hänen kaudestaan jäi todella väsynyt kuva. Ei jatkoon. Grierin ura taitaa olla paketissa. Hechtiäkään ei kyllä tulisi ikävä, jos vain sopimus loppuisi.

Tarkempaa juttua ensi kaudesta sitten sen kauden ketjussa.