Ted Raikas
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa
Otetaanpa tälläinen äänestys nyt esiin, kun tuolla jo vertaillaan kahta jenkkien muskelisankaria. Nyt sitten tutkitaan Honkkarileffojen kultakauden kahta suurmiestä, että kumpi pätkiikään niitä tiilejä ja ukkoja toistaan paremmin. Toinen toki pätkii niitä tällä hetkellä tuolla tuonpuoleisessa ja toinen jaksaa vielä hillua vaarinakin Hollywoodin tusinakomedioissa.
Miehissä on jotain samaa, tai ehkä lähtökohta, mutta kuitenkin jotain niin erilaista. Siinä, missä Lee keskittyi tietyllä tapaa psykoottiseen murhanhimoiseen ja joskus omalla tavallaan synkkäänkin ilmaisuun, on Chan ollut aina melko komediallinen antisankari mitä kummallisemmissa ja kreiseissä tilanteissa. Toki Lee:llakin oma huumorinsa leffoissa oli, mutta olen aina nähnyt, että hänen rainoissaan on sellaista tiettyä itämaista yrmeyttä ja kurinalaisuutta ja vakavuutta. B-luokan tunnelma toki läsnä ihastuttavasti molemmilla.
Kumman sitten valitseekaan, on hirmu vaikeaa. Arvostan molempien kykyjä ja Jackie Chan on tietysti parempi koomikkokin (kuka ei voisi nauraa leveänaamaiselle alati hymyilevälle kiinalaiselle?!), mutta Bruce Lee on myyttinen, hän oli pienestä koostaan pelottava ilmestys ja niitä hurjistuneita ilmeitä ei peittoa mikään. Sitä paitsi, Bruce Lee pätki Chuck Norrisin (hänellä tosin ei ollut siihen aikaan partaa, joten se saattoi hieman vaikuttaa otteisiin)!
Bruce Lee teki naperona niin valtavan vaikutuksen, että en voi muuta kuin kääntyä hänen suuntaansa ja kumartaa. Mies lähti turhankin aikaisin, mutta ehkä toisaalta se legendaarisuus syntyy siitä, hän ei sitten luonnollisestikaan ehtinyt mennä tekemään vanhoilla päivillä kaikenlaista turhanpäiväistä rojua, mihin Jackie Chan on ajautunut. Tosin kyllä hänkin aina pystyynkuolleen ja täysin HMV:n Jet Li:n päihittää päivänä minä hyvänsä.
Vanhojen honkkariaikojen filmejä ei voi kuin muistella kaiholla, ei sellaista enää tehdä, mutta onneksi niitä klassikkoja voi aina tilaisuuden tullen katsoa uudelleen.
Miehissä on jotain samaa, tai ehkä lähtökohta, mutta kuitenkin jotain niin erilaista. Siinä, missä Lee keskittyi tietyllä tapaa psykoottiseen murhanhimoiseen ja joskus omalla tavallaan synkkäänkin ilmaisuun, on Chan ollut aina melko komediallinen antisankari mitä kummallisemmissa ja kreiseissä tilanteissa. Toki Lee:llakin oma huumorinsa leffoissa oli, mutta olen aina nähnyt, että hänen rainoissaan on sellaista tiettyä itämaista yrmeyttä ja kurinalaisuutta ja vakavuutta. B-luokan tunnelma toki läsnä ihastuttavasti molemmilla.
Kumman sitten valitseekaan, on hirmu vaikeaa. Arvostan molempien kykyjä ja Jackie Chan on tietysti parempi koomikkokin (kuka ei voisi nauraa leveänaamaiselle alati hymyilevälle kiinalaiselle?!), mutta Bruce Lee on myyttinen, hän oli pienestä koostaan pelottava ilmestys ja niitä hurjistuneita ilmeitä ei peittoa mikään. Sitä paitsi, Bruce Lee pätki Chuck Norrisin (hänellä tosin ei ollut siihen aikaan partaa, joten se saattoi hieman vaikuttaa otteisiin)!
Bruce Lee teki naperona niin valtavan vaikutuksen, että en voi muuta kuin kääntyä hänen suuntaansa ja kumartaa. Mies lähti turhankin aikaisin, mutta ehkä toisaalta se legendaarisuus syntyy siitä, hän ei sitten luonnollisestikaan ehtinyt mennä tekemään vanhoilla päivillä kaikenlaista turhanpäiväistä rojua, mihin Jackie Chan on ajautunut. Tosin kyllä hänkin aina pystyynkuolleen ja täysin HMV:n Jet Li:n päihittää päivänä minä hyvänsä.
Vanhojen honkkariaikojen filmejä ei voi kuin muistella kaiholla, ei sellaista enää tehdä, mutta onneksi niitä klassikkoja voi aina tilaisuuden tullen katsoa uudelleen.