Niin. Tässähän on jonkun verran taas viitattu siihen, että oman joukkueen fanit eivät tuomitse pelaajiaan ja vastaavasti telotun pelaajan joukkueen fanit huutavat murhaa. Kenties hyvinkin yleispätevä huomio, mutta päteeköhän tuo sittenkään juuri Montrealin ja Bostonin tapauksessa?
Puolentusinaa vuotta sitten silloin Montrealissa pelannut Marc Bureau ajoi keskialueella silloin Philadelphian parhaimpiin kuuluneen pakin, Petr Svobodan niin sanoakseni vastapalloon kyynärpäällä sairaalaan. Taklaus oli hämmentävän saman näköinen kuin Mclaren-Zednik tapaus. Montreal Gazette tuomitsi teon todella kovin sanakääntein, fanien postituslista oli täynnä järkytystä ja paheksuntaa. Verrataan Bostonin lehdistöön ja Bruinsin faneihin. Ero on jokseenkin 180 astetta. Joillakin vain on järkeä ja tyyliä ja toisilla vastaavasti ei hitustakaan. Siihen väliin sitten mahtuvat muut.
Boston on gooniorganisaation perikuva ja aina ollut sellainen. Enkä todellakaan tarkoita tällä mitään kovanyrkkistä, miehekästä peliä, vaan alhaista ja halveksittavaa rottakiekkoa. Tässäkin sarjassa Bruinsin isot miehet ovat ajelleet juuri Zednikin lisäksi pääasiassa Koivua. Isojen miesten välisiin kahakoihin ei Bostonissa ole kiinnostusta ollut koskaan.
Vielä yksi näkökulma: Zednik johti play offien pistepörssiä, oli tehnyt kaksi maalia tuossakin matsissa ja kuinka ollakaan juuri hänet kannetaan paareilla kentältä tilanteen ollessa 5-2 ja kellossa vähän toista minuuttia aikaa. Perspektiivin luomiseksi vedetään yhtymäköhtia toiseen tapaukseen: Nuori Stephane Richer oli aikanaan NHL:n kuumin nimi pudotuspeleissä, eikä silloinkaan Bruins-organisaatio löytänyt keinoja moisen pysäyttämiseksi. Tai siis löytänyt muita keinoja kuin reipas pään päältä lähtenyt kahden käden kirvesisku. Ja mitä kirjoitti Bostonin lehdistö? Se jääköön itsekunkin arvattavaksi.
Puolentusinaa vuotta sitten silloin Montrealissa pelannut Marc Bureau ajoi keskialueella silloin Philadelphian parhaimpiin kuuluneen pakin, Petr Svobodan niin sanoakseni vastapalloon kyynärpäällä sairaalaan. Taklaus oli hämmentävän saman näköinen kuin Mclaren-Zednik tapaus. Montreal Gazette tuomitsi teon todella kovin sanakääntein, fanien postituslista oli täynnä järkytystä ja paheksuntaa. Verrataan Bostonin lehdistöön ja Bruinsin faneihin. Ero on jokseenkin 180 astetta. Joillakin vain on järkeä ja tyyliä ja toisilla vastaavasti ei hitustakaan. Siihen väliin sitten mahtuvat muut.
Boston on gooniorganisaation perikuva ja aina ollut sellainen. Enkä todellakaan tarkoita tällä mitään kovanyrkkistä, miehekästä peliä, vaan alhaista ja halveksittavaa rottakiekkoa. Tässäkin sarjassa Bruinsin isot miehet ovat ajelleet juuri Zednikin lisäksi pääasiassa Koivua. Isojen miesten välisiin kahakoihin ei Bostonissa ole kiinnostusta ollut koskaan.
Vielä yksi näkökulma: Zednik johti play offien pistepörssiä, oli tehnyt kaksi maalia tuossakin matsissa ja kuinka ollakaan juuri hänet kannetaan paareilla kentältä tilanteen ollessa 5-2 ja kellossa vähän toista minuuttia aikaa. Perspektiivin luomiseksi vedetään yhtymäköhtia toiseen tapaukseen: Nuori Stephane Richer oli aikanaan NHL:n kuumin nimi pudotuspeleissä, eikä silloinkaan Bruins-organisaatio löytänyt keinoja moisen pysäyttämiseksi. Tai siis löytänyt muita keinoja kuin reipas pään päältä lähtenyt kahden käden kirvesisku. Ja mitä kirjoitti Bostonin lehdistö? Se jääköön itsekunkin arvattavaksi.