Tiivola ja Tikkinen, Blues 2014-2015
Peliä voi seurata monella tavalla. Yksi on ottaa muutama pelaaja joita pitää mielenkiintoisina erikoistarkkailuun. Peter Tiivola ja Niklas Tikkinen lukeutuvat omalta kohdaltani näihin seurattuani heitä paljon jo
a-junnujen peleissä.
Kaudella 2013-2014 Tivola sai nimellisiä näyttöpaikkoja 3-4 ketjun jämämiehenä, vaikka esitykset olivat rookielle varsin hyviä. minuuttimäärissä ottelua kohden Tiivola pienemmät luvut kellotti vain Matti Järvinen.
Hän osoitti taitonsa muutamassa mainiossa pelissä Kiekko-Vantaassa ja häkellyttävän ylivoimaisessa esityksessä A-junnujen finaalipeleissä.
Voitti pistepörssin ja käytännössä pyöritti Bluesin mestaruuteen. Oli täysin ratkaiseva palanen joukkueessa. Tero Lehterä peluutti Tiivolan lähes pyörryksiin, esitykset vain paranivat minuuuttien kasvaessa. Näistäkin kannattaa kaivaa videot esiin.
Kolme höntsäpeliä on nyt takana, Vantaan ja Kotkan pelit seurasin paikanpäältä.
Tiivola oli kentän näkyvimpiä pelaajia Kotkassa Aaltosen ja Kantolan ketjussa pelatessaan. Teki tahtomaalin, aiheutti jäähyn Saipalle ( kuten myös IFK-pelissä) ja oli jatkuvana pelotteena hyökkäyspäässä. On kehittynyt hurjasti puolustuspelaamisessa, jossa asenne ja pelinluku joukkueen parhaita.
Eikä tämän edellisen vuoden esitykset huomioiden voinut olla mikään yllätys.
Aho on ( jostain syystä) pantannut kaveria.
Hänellä on huippuluokan sentterin pelinäkemys, voimaa, nykyään myös luistelunopeutta. Kykyä ja rohkeutta haastaa ja voittaa kaksinkamppailuja sekä viedä kiekko väkisin ylös.
Ennustukseni on, että jo kuluvalla kaudella Tiivola lukeutuu Bluesin kantaviin voimiin-jollei Aho viimevuoden malliin unohda häntä peluutuksessaan.
Eväitä Peter Tiivolalla on jo nyt 1-2 ketjun laituriksi. Kannattaa seurata esityksiä tarkasti harjoituspeleissä.
Sentteripulmaakaan Bluesilla
eiole, mikäli Aho päättää antaa Tiivolalle
roolin 2-3 ketjussa.
Sielultaan hän tyylipuhdas sentteri, jolle laidassa pelaaminen on varmasti antanut myös uusia valmiuksia.
Tikkisen hyllytys edelliskaudella oli myös melkoinen mysteeri. Jokin osanen ( nöyryys?) puuttui Ahon papereissa. Jos Zamorsky jätetään laskuista pois, on Bluesilla fyysisesti neljä pientä pakkia ( ka. alle 180 cm ja 80kg) sekä neljä suurta ( ka. yli 190 cm ja 90 kg).
Mikäli kemiat toimivat ja Tikkinen saa roolia, voi hän olla fyysistä olemustaan huomattavasti suurempi,
joukkueen ykköspakki jo ennen joulua.
Kaikki kunnia Jyrki Ahon valmennusfilosofialle ja tuloksille. Tästä huolimatta hänen peluutuksissaan paistaa läpi puolustussuuntaan panostavien pelaajien suosiminen taidon edelle.
Tiivolan ja Tikkisen kohdalla toivoisi roolien löytyvän. Blues tarvitsee oman juniorikoulun kasvatteja edustusjoukkueen menestyksen kulmakiviksi.
Nico Nybergin pelit taisivat bluesissa päättyä loukkaantumisherkkyyteen. Sääli.
Aleksi Rutanen on vielä kääntämätön kortti. Hänellekin soisi roolia hyvän Tuto-vuoden jälkeen.
nelosketjun raastajia, jo parhaat päivänsä nähneitä liigajyriä
ja toisen luokan ulkomaalaisia on barona arenaan hankittu vuosien varrella aivan liikaa.
