Nyt kun liigan runkosarjasta on takana runsas kolmannes ja vedetään henkeä Karjala-turnauksen ajan, on hyvä aika katsoa ja spekuloida Bluesin sarjatilannetta.
Hyvin menneen harjoituskauden jälkeen alkukausi oli hanttakiekon syöksyä pohjamutiin. 11 ottelua mentiin pääosin Virran vetämänä tuloksena 7 pistettä ja maaliero 20-33.
Sitten alkoi pääosin Rautakallion vetämä aika, toistaiseksi 9 ottelua. Pisteitä on saatu 13 maalieron ollessa 28-22.
Joukkueen kokoonpano on ollut muuten vakio, mutta neljännellä ulkomaalaispaikalla kävi ensin yrittämässa Ryan Malone ja sitten Krys Kolanos, joka onnistuikin loistavasti.
Rautakallion aika on ollut hanttakiekon hallittua alasajoa, osittain fanien hermojakin koettelevan verkkaisella tahdilla. Nyt on menty "pienin askelin", ei enää "hyvällä jalalla". Hyvän jakson jälkeen toiveet ovat luonnollisesti korkealla. Mitä sitten voidaan realistisesti odottaa?
Malonen yllättävä lähtö jätti kalvavan epäilyksen Kolanosin sopimuksen jatkosta. Toivottavasti Ruuttu osaa tämän homman hoitaa kunnolla. Silloin Bluesilla on hyökkäyspelin osalta liigan vahvin ulkomaalaisnelikko, johon on hyvä nojautua. Eikä enää olisi mitään tarvetta ulkomaanapuspekulointeihin.
Alangon tervehtyessä puolustus on myös hyvällä tolalla, tosin edelleen odotellaan kiekolliseen rooliin nousua joltakin puolustajalta (Laatikainen, Määttä?). Tärkeintä jatkon kannalta on kuitenkin saada Kalto ja Hurme mukaan peliin. Tällöin saadaan ykkösketjun lisäksi muutkin ketjut asialliseen kuntoon.
Viime vuonna puhuttiin samaiseen aikaan Bluesin kohtalon viikosta, mikä olikin sitten käänne huonosta vielä huonompaan. Nyt viidestä seuraavasta ottelusta neljä on kotona, joten tullaan näkemään kotiedun merkitys tai merkityksettömyys. Marraskuun lopun tilanne voi realistisesti olla mitä tahansa 9. ja 13. sijan väliltä. Joka tapauksessa lähiajan ottelut näyttävät, kehittyykö joukkueen peli edelleen.
Hyvin menneen harjoituskauden jälkeen alkukausi oli hanttakiekon syöksyä pohjamutiin. 11 ottelua mentiin pääosin Virran vetämänä tuloksena 7 pistettä ja maaliero 20-33.
Sitten alkoi pääosin Rautakallion vetämä aika, toistaiseksi 9 ottelua. Pisteitä on saatu 13 maalieron ollessa 28-22.
Joukkueen kokoonpano on ollut muuten vakio, mutta neljännellä ulkomaalaispaikalla kävi ensin yrittämässa Ryan Malone ja sitten Krys Kolanos, joka onnistuikin loistavasti.
Rautakallion aika on ollut hanttakiekon hallittua alasajoa, osittain fanien hermojakin koettelevan verkkaisella tahdilla. Nyt on menty "pienin askelin", ei enää "hyvällä jalalla". Hyvän jakson jälkeen toiveet ovat luonnollisesti korkealla. Mitä sitten voidaan realistisesti odottaa?
Malonen yllättävä lähtö jätti kalvavan epäilyksen Kolanosin sopimuksen jatkosta. Toivottavasti Ruuttu osaa tämän homman hoitaa kunnolla. Silloin Bluesilla on hyökkäyspelin osalta liigan vahvin ulkomaalaisnelikko, johon on hyvä nojautua. Eikä enää olisi mitään tarvetta ulkomaanapuspekulointeihin.
Alangon tervehtyessä puolustus on myös hyvällä tolalla, tosin edelleen odotellaan kiekolliseen rooliin nousua joltakin puolustajalta (Laatikainen, Määttä?). Tärkeintä jatkon kannalta on kuitenkin saada Kalto ja Hurme mukaan peliin. Tällöin saadaan ykkösketjun lisäksi muutkin ketjut asialliseen kuntoon.
Viime vuonna puhuttiin samaiseen aikaan Bluesin kohtalon viikosta, mikä olikin sitten käänne huonosta vielä huonompaan. Nyt viidestä seuraavasta ottelusta neljä on kotona, joten tullaan näkemään kotiedun merkitys tai merkityksettömyys. Marraskuun lopun tilanne voi realistisesti olla mitä tahansa 9. ja 13. sijan väliltä. Joka tapauksessa lähiajan ottelut näyttävät, kehittyykö joukkueen peli edelleen.