Jep, eli palattu ollaan Turusta ja yllättäen tuli maalin tappio. Seuraavaksi muutamia ajatuksia Bluesin alkukauden esityksistä.
Mielestäni on aivan turha väittää, että Bluesin peli olisi toiminut ja maalin tappiot ovat vain huonoa onnea, joita sattuu, kun marginaalit ovat pieniä. Bluesin peli ei kertakaikkiaan toimi ja hommassa on mielestäni paljonkin epäkohtia.
1. Bluesin parhaimmat ns. kädelliset pakit eli Vykoukal ja Murphy ovat poissa. Tilalle hankittiin Rod Sarich, joka kyllä osaa puolustaa ja on melko varma omassa päässä, mutta hyökkäyspäässä kaveri on yksiselitteisesti käyttökelvoton. Copypastetin Bluesin sivuilta vielä valmentajan Ted Satorin lausunnon Sarichista sopimuksen synnyttyä:
Kuten tiedämme niin Sarich on tällä hetkellä ns. 7. pakki ja peliaika on kortilla. Henkilökohtaisesti Satorin lausunto miehestä ei oikein vakuuta ja ihmettelenkin miten ammattilaisvalmentajan näkemys pelaajasta voi mennä noinkin pahasti pieleen.
Kädellisen pakin puute olisi tietenkin helppo selitys Bluesin ongelmiin, mielestäni tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.
2. Itselleni on herännyt kysymys, että onko Ted Sator ns. voittava valmentaja. Olen nähnyt kaikki Bluesin alkukauden ottelut poislukien Oulun pelin ja ihmettelen miten ottelut varsinkin vieraissa tuntuvat toteuttavan jatkuvasti samaa kaavaa. Mielestäni Blues lähtee ylivarovaisesti otteluihin tarkoituksenaan pitää oma pää puhtaana. Ottaen huomioon Bluesin joukkueen yksilöt ja ominaisuudet, niin ehdoton vahvuus tällä hetkellä piilee hyökkäyskalustossa. Puolustusta voidaan pitää melko kokemattomana ja helposti syntyy virheitä, joista vastustaja kuitenkin jossain vaiheessa pääsee rankaisemaan.
Tällainen ylivarovainen koko viisikon puolustuspeli on ensinnäkin tappavan tylsää, mutta myös täysin vastoin joukkueen vahvuuksia. Samalla kun keskitytään puolustamiseen, niin myös omat maalintekopaikat ovat ns. kortilla...ei auta vaikka olisi Kohnia, Calounia, Gardineria, kun ei yksinkertaisesti luoda riittävästi riittävän laadukkaita maalintekopaikkoja, kun keskitytään koko viisikon voimin pitämään oma pää puhtaana.
Vasta kun joukkue joutuu takaa-ajo tilanteeseen on pakko alkaa hyökkäämään. Usein tällöin vastustaja onkin ollut helisemässä ja Blues päässyt dominoimaan peliä. Esimerkkinä voisi mainita ainakin Tappara-ottelun ja tänään nähdyn TPS-ottelun. Ilmeisesti myös Kärpät-ottelussa Blues tuli kovaa takaa-ajo asemassa ja samoin Ilves ja HIFK-otteluissa.
Olisi myös kiva tietää mikä on valmentaja Ted Satorin voittoprosentti. Mikäli kuulin Hockey-Night -lähetyksessä oikein, niin Satorin päävalmentajauran voittoprosentti olisi melko tarkalleen 50% eli luokkaa Alpo Suhonen. Pitkässä juoksussa valmentajan voittoprosenttiin sisältyy hyvin paljon informaatiota valmentajan taidoista aivan kuten pelaajien pistetilastoihinkin. Vertailua voisi suorittaa esim. Jortikkaan, Summaseen, Aravirtaan ja vaikkapa Hannes Kapaseen. Valitettavasti tilastoja minulla ei ole, mutta veikkaa Satorin voittoprosentin olevan em valmentajista huonoimpia.
3. Joukkueen tähtipelaajista ainakin Kohn ja tänään myös Gardiner esiintyivät kurittomasti ottaen täysin tarpeettomia jäähyjä. Ensin Kohn taklasi polvitaklauksen täysin vaarattomassa tilanteessa ja kun siitä alivoimasta selvittiin, niin Gardiner kosti TPS:n pelaajan puhtaan taklauksen typerällä huitaisulla ja tämän alivoiman aikana TPS pääsi johtoon. Tällainen kurittomuus ja typerät jäähyt ovat täysin vastoin joukkueen etua. Tuskin tapahtuisi Summasen tai Jortikan valmennuksen alaisuudessa.
Sitten vielä lopuksi pieni henkilökohtainen arvio: Näyttää vahvasti siltä, että tämä kausi on Bluesin osalta välivuosi, mikäli tällä menolla jatketaan. Uskon, että Sator pystyy luotsaamaan joukkueen melko tarkalleen piste/peli tahtiin (oli kädellinen pakki tai ei) ja muuttuneen systeemin myötä Blues pääsee pudotuspelien karsintasarjaan sijoittuen runkosarjassa kahdeksannen kieppeille. Tämän viestin saa muuten kaivaa kauden lopussa uudelleen esiin ja mielelläni osoittautuisin silloin ylipessimistiseksi.
Mielestäni on aivan turha väittää, että Bluesin peli olisi toiminut ja maalin tappiot ovat vain huonoa onnea, joita sattuu, kun marginaalit ovat pieniä. Bluesin peli ei kertakaikkiaan toimi ja hommassa on mielestäni paljonkin epäkohtia.
1. Bluesin parhaimmat ns. kädelliset pakit eli Vykoukal ja Murphy ovat poissa. Tilalle hankittiin Rod Sarich, joka kyllä osaa puolustaa ja on melko varma omassa päässä, mutta hyökkäyspäässä kaveri on yksiselitteisesti käyttökelvoton. Copypastetin Bluesin sivuilta vielä valmentajan Ted Satorin lausunnon Sarichista sopimuksen synnyttyä:
Bluesin vastuuvalmentaja Ted Satorin mukaan Sarich vakuutti valmennusjohdon viimeistään Sveitsissä pelatuissa harjoitusotteluissa. "Sarich on fyysisesti vahva pelaaja ja tuo kovuutta takalinjoillemme, mutta on hyvä myös kiekollisena. Totuttuaan isoon jäähän hän on parantanut otteitaan peli peliltä," Sator sanoo.
Kuten tiedämme niin Sarich on tällä hetkellä ns. 7. pakki ja peliaika on kortilla. Henkilökohtaisesti Satorin lausunto miehestä ei oikein vakuuta ja ihmettelenkin miten ammattilaisvalmentajan näkemys pelaajasta voi mennä noinkin pahasti pieleen.
Kädellisen pakin puute olisi tietenkin helppo selitys Bluesin ongelmiin, mielestäni tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.
2. Itselleni on herännyt kysymys, että onko Ted Sator ns. voittava valmentaja. Olen nähnyt kaikki Bluesin alkukauden ottelut poislukien Oulun pelin ja ihmettelen miten ottelut varsinkin vieraissa tuntuvat toteuttavan jatkuvasti samaa kaavaa. Mielestäni Blues lähtee ylivarovaisesti otteluihin tarkoituksenaan pitää oma pää puhtaana. Ottaen huomioon Bluesin joukkueen yksilöt ja ominaisuudet, niin ehdoton vahvuus tällä hetkellä piilee hyökkäyskalustossa. Puolustusta voidaan pitää melko kokemattomana ja helposti syntyy virheitä, joista vastustaja kuitenkin jossain vaiheessa pääsee rankaisemaan.
Tällainen ylivarovainen koko viisikon puolustuspeli on ensinnäkin tappavan tylsää, mutta myös täysin vastoin joukkueen vahvuuksia. Samalla kun keskitytään puolustamiseen, niin myös omat maalintekopaikat ovat ns. kortilla...ei auta vaikka olisi Kohnia, Calounia, Gardineria, kun ei yksinkertaisesti luoda riittävästi riittävän laadukkaita maalintekopaikkoja, kun keskitytään koko viisikon voimin pitämään oma pää puhtaana.
Vasta kun joukkue joutuu takaa-ajo tilanteeseen on pakko alkaa hyökkäämään. Usein tällöin vastustaja onkin ollut helisemässä ja Blues päässyt dominoimaan peliä. Esimerkkinä voisi mainita ainakin Tappara-ottelun ja tänään nähdyn TPS-ottelun. Ilmeisesti myös Kärpät-ottelussa Blues tuli kovaa takaa-ajo asemassa ja samoin Ilves ja HIFK-otteluissa.
Olisi myös kiva tietää mikä on valmentaja Ted Satorin voittoprosentti. Mikäli kuulin Hockey-Night -lähetyksessä oikein, niin Satorin päävalmentajauran voittoprosentti olisi melko tarkalleen 50% eli luokkaa Alpo Suhonen. Pitkässä juoksussa valmentajan voittoprosenttiin sisältyy hyvin paljon informaatiota valmentajan taidoista aivan kuten pelaajien pistetilastoihinkin. Vertailua voisi suorittaa esim. Jortikkaan, Summaseen, Aravirtaan ja vaikkapa Hannes Kapaseen. Valitettavasti tilastoja minulla ei ole, mutta veikkaa Satorin voittoprosentin olevan em valmentajista huonoimpia.
3. Joukkueen tähtipelaajista ainakin Kohn ja tänään myös Gardiner esiintyivät kurittomasti ottaen täysin tarpeettomia jäähyjä. Ensin Kohn taklasi polvitaklauksen täysin vaarattomassa tilanteessa ja kun siitä alivoimasta selvittiin, niin Gardiner kosti TPS:n pelaajan puhtaan taklauksen typerällä huitaisulla ja tämän alivoiman aikana TPS pääsi johtoon. Tällainen kurittomuus ja typerät jäähyt ovat täysin vastoin joukkueen etua. Tuskin tapahtuisi Summasen tai Jortikan valmennuksen alaisuudessa.
Sitten vielä lopuksi pieni henkilökohtainen arvio: Näyttää vahvasti siltä, että tämä kausi on Bluesin osalta välivuosi, mikäli tällä menolla jatketaan. Uskon, että Sator pystyy luotsaamaan joukkueen melko tarkalleen piste/peli tahtiin (oli kädellinen pakki tai ei) ja muuttuneen systeemin myötä Blues pääsee pudotuspelien karsintasarjaan sijoittuen runkosarjassa kahdeksannen kieppeille. Tämän viestin saa muuten kaivaa kauden lopussa uudelleen esiin ja mielelläni osoittautuisin silloin ylipessimistiseksi.