Potentiaaliahan on ihan mihin vaan, mutta aika paljon se vaatii jätkiltä, että korjataan potti kotiin.
Alotetaan alakerrasta ja siitä viimeisestä lukosta eli Jani Niemisestä, joka on esiintynyt Espoossa ihan hyvin, mutta pystyykö voittamaan tiukkoja otteluita joukkueelle tosipeleissä. Helppojen maalien päästäminen isoissa peleissä pitää lopettaa kokonaan ja otteisiin saada sitä ajoittain puuttunutta varmuutta.
Puolustuksessa onkin sitten mielenkiintoinen ongelma, kun kukin pakki on vuorollaan aivan helvetin paska. Tänään Malmivaara tarjoili kultatarjottimella JYP:n molemmat maalit ja huippujoukkue kiittää noista armotta. Toissa pelissä Kuukka veti alimpana hasardin ja tarjoili KalPan ainokaisen. Ennen näitä pelejä esimerkiksi Jalvannilla ja Laatikaisella oli aivan järkyttäviä vaiheita pelissä, kuten myös Seppälällä. Ainoa puolustaja, jolla on ollut kaivattua varmuutta pelissä on ollut vähän yllättäen Kaijomaa.
Toisaalta jos mietitään, että ilman näitä perseilyjä kahdessa viime pelissä vastustaja olisi kolmen maalin sijaan tehnyt nolla, niin voidaan sanoa, että onnistuneessa pelissä pystytään kyllä nollaamaan kovempikin vastustaja, kuten tällä kaudella on jo pariin kertaan päästy todistamaan.
Hyökkäyspäässä DiBenedetto ja Widing on ne kaksi nimeä, joiden pitää nostaa pelinsä tasoa aivan helvetisti, jos aiotaan saavuttaa menestystä tällä kaudella. Kaikki kunnia Rooballe ja kumppaneille, mutta kyllä kaikesta huolimatta DiBenedetto - Hirso - Widing omaa suuremman potentiaalin kuin Rooba - Hirso - Masa. Tältä kantilta ymmärrän Ahon peluuttavan tätä kaksikkoa, koska lunastaessaan potentiaalin loisi meille sen kaivatun syömähampaan tähän jengiin. Vituttaahan se kattoa kun kaks luuseria pörrää kentällä, mutta ei meillä valitettavasti parempiakaan oo.
Ekasta pelistä voitto himaan ja siitä se lähtee.
