Tämä on kyllä todella osuva vertaus. Keväällä 2008 joukkue ei saanut kiekkoa millään Kärppien maaliin ja kaaduttiin siihen. Vuosi sen jälkeen hyökkäyspeli toimi paremmin kuin koskaan, se oli jotain aivan uskomatonta, mutta vastaavasti mv-peli ja puolustuspeli petti täysin.Jotenkin tästä jengistä tulee mieleen kevään 2009 joukkue, eipä ihme kun yhtäläisyyksiä löytyy paljon:
Nyt on samantapainen epäbalanssi. Tämänkeväinen tilanne on vähintäänkin outo siinä mielessä että koko runkosarjan ajan joukkue pärjäsi nihkeillä ja vähämaalisilla voitoilla. Nyt meidän puukädet latovat highlight-maaleja joka pelissä, ja yv-pelikin on jotenkin todella vaivatonta.
Heikot lenkit korostuvat pudotuspeleissä (esim kolmospakkipari Heiskanen-Kurki finaalisarjassa 2011) ja valitettavasti niitä heikkouksia on aivan liikaa tällä hetkellä. Jos lähdetään alhaalta ylös niin ensimmäinen heikkous on Nieminen, joka ei ole vielä voittanut joukkueelle yhtään peliä mutta hävinnyt kaksi. Pakistossa on kolme kovaa: Kaijomaa, Kuukka ja Jalvanti - ja kolme virhealtista: Seppälä, Laatikainen ja Malmivaara. Hyökkäyksessä on kolme toimivaa ketjua ja yksi tasapainoton: eli Hirson, ei siitä vaan pääse yli eikä ympäri. Hirsoilla on hyvätkin hetkensä ja asenne on 110 mutta kemia puuttuu ja puolustuspäässä ovat välillä legendaarisen sekaisin.
Lisämausteensa sarjaan tuo nyt se, että molemmat alkavat väsymään. Eilinen peli oli jo vähemmän fyysinen kuin aikaisemmat ja tempo oli laskenut. Nyt edessä on toinen back-to-back, ja lauantain ottelu tulee kaiken järjen mukaan olemaan sarjan fyysisesti haastavin. Valitettavasti näen sen kyllä taitavamman Lukon etuna.