Kotiuduttu on...
Loppulukemat meni tässä otteluketjussa veikatessa oikein. Ottelu oli aika tasainen, mitä nyt lukko kävi tekemässä maalit ja blues ei saanut aikaiseksi. Vehanen pelasi hienosti, otti yhden läpiajon ja muutamia pahoja YV tilanteita. Blues ei päässyt kunnolla lukon maalin edustalle, pari todella maukasta reboundia oli tarjolla mutta pakit siivosivat tylysti pienet espoolaiset sivuun. Hienoa työtä koko pakistolta, varsinkin Pettinen ja Gill ansaitsevat suuren tunnustuksen.
Saarelan maali oli ehkä herran kauden hienoin. Aloituksesta kiekko ajautui jotenkin täysin vapaalle puolelle, ja Saarela otti pari potkua keskemmälle, taisi vielä vetää pyörivään kiekkoon, eikä Oksa mahtanut yhtään mitään. Siihen peli loppui. Torkin ylivoimamaalissa oli hienosti maskia, ja Koiviston maalissa taas Oksa oli jo pelattu ulos ja sai tehdä tyhjiin.
Rantala oli täysin väärässä paikassa. Hänelle oli selvästi kerrottu että jos joku jossain päin kenttää kaatuu, laita Gill jäähylle koska se on niin iso ja paha. Ekassa jäähyssä Gill puolusti omaa maalinedustaa aivan normaalissa pystypainissa blues hyökkääjää vastaan. On käsittämätöntä miten siitä voi antaa jäähyn. Vahvempi vain työnsi toisen sivuun, ei se edes kaatunut. Toisessa jäähyssä Gill oli noin 5 metriä tapahtumapaikasta, joku lukkolainen tavoitteli kiekkoa vastustajan kanssa ja Rantala näki parhaaksi pistää jätin jäähylle. Gill naureskeli matkalla aitioon.
Gill pelasi mahtavan ottelun. Blues hyökkääjät eivät päässet maalille, ja Gill katkoi hyökkäyksiä hienosti ja purki vain kiekon väljemmille vesille. Jäähyt tulivat naurettavan helposti. Ilmeisesti lopun kahinassa Gillin oli tarkoitus opettaa Kohnille jumalanpelkoa, mutta Wilson valitettavasti pelasti pakoon pakitelleen kaverinsa. Käsittääkseni tämä johtui siitä, että Kohn taklasi polvella Koivistoa tai Niskalaa. Toivon ettei käynyt pahemmin, mutta vähän pahaa pelkään.
Ottelu oli kohtalaisen siisti, vaikka Rantala yrittikin nähdä demoneita joka nurkassa. Toke oli hyvä vastustajan alueella, riisti paljon kiekkoja ja teki töitä. Lukko oli varsinkin kaksinkamppailuvoimassa selvästi edellä, ja noudatti orjallisesti tiukkaa puolustustaktiikkaa. Tätä lisää!
Kohnin numero on varmasti pistetty muistiin, ja tällä kertaa hänen perässään ei ole mikään jarikorpisalo.