Täällä puhutaan paljon ykkösketjun puutteesta. Näkisin kuitenkin, että meillä on jo erittäin potentiaalinen ykkösketju olemassa. Sen taakse sen sijaan tarvitaan potentiaalia kakkos- ja kolmosketjuihin.
Ykkösketjuun ovat laitahyökkääjiksi jo tarjolla Lammassaari ja Kähkönen, jotka molemmat omaavat potentiaalin 20 maaliin tai yli. Molemmat ovat sen viimeisillä kokonaisilla kausillaan saavuttaneet. Mikäli pääsevät pelaamaan yhdessä koko kauden ja saavat homman toimimaan Immosen kanssa (niin kuin vaikutti viime kauden harjoituskaudella ennen Lammassaaren loukkaantumista), tulevat he tekemään erittäin hyvää tulosta. Kaiken järjen mukaan Lammassaari ja Kähkönen molemmat ovat ensi kaudella liigan top 10 maalintekijöitä. Koska Bluesilla/Kiekko-Espoolla on ennen ollut vastaavaa?
Liigassa oli yhteensä 12 pelaajaa (Kähkönen yhtenä heistä), jotka tekivät 20 maalia tai yli. Näistä Pelicansista tuli kaksi ja JYP:stä kaksi pelaajaa, muuten yksi per jengi. Väittäisin, että Bluesilla on aika hyvä tilanne maalintekijöiden suhteen, jos joukkueessa on kaksi yli 20 maalin miestä. Toki heidän takanaankin pitää olla syvyyttä, johon Luttinen ja kumppanit eivät ehkä riitä. Kaiken mennessä nappiin, voivat esimerkiksi Miettinen ja Luttinen tuoda tarpeellista syvyyttä.
Yksi Kariyan tai Kellerin kaltainen monipuolinen pelaaja olisi toki erittäin tervetullut joukkueeseen. Edelleen kuitenkin uskon, että ensi kauden tärkein ketju tulee rakentumaan Kähkösen ja Lammassaaren ympärille, olettaen että he pelaavat yhdessä. Yksi iso kysymys toki kuuluu, että pystyykö Immonen myös runkosarjassa nostamaan tasoaan pärjätäkseen Kähkösen ja Lammassaaren rinnalla ja ruokkiakseen heitä tarpeeksi? Voisiko sitten Öhman olla hyvä kakkossentteri? Miksei, jos saa sopivat laitahyökkääjät rinnalleen, kuten aiemmin Kellerin ja Rajamäen.
Ykkösketjun taakse jäisi nykyisellä tiedollla hieman riskialtis koostumus.
Lammassaari - Immonen - Kähkönen
Luttinen - Öhman - Miettinen
Sallinen - Sallinen - Ranta
Sailio, Nättinen, (J Lajunen)...
Tuossa koostumuksessa liian paljon vastuuta Miettisen ja Rannan harteille. Ei sillä, etteikö molemmilla olisi potentiaalia nousta hyväksi pelaajaksi. Miettiselle vastuu voi tulla liian aikaisin, mutta toisaalta hänellä alkaa olla korkea aika lunastaa odotuksia ja potentiaali voisi olla jossain 15+15 pisteen tuntumassa (tällä kaudella 36 pelissä 10+11=21). Toisaalta Ranta ansainnee paikan kolmosessa, jottei joudu aivan peruuttelemaan pienellä peliajalla nelosessa. Sallisten rinnalla Ranta voisi saada aika hyvän paikan itseasiassa. Vastuu tuloksen tekemiselle ei ole liian suuri. Eikö Bluesissa toisaalta ole kyse siitä, että nuoret saavat rohkeasti vastuuta?
Suurimmat kysymysmerkit yllä olevassa kokoonpanossa lienevät nuorten (valtaosa avainpelaajista on hyvin nuoria) tasonnosto/-pitäminen ja toisaalta aina Bluesia kiusaavat loukkaantumiset. Niihin Vuorisen tulisi varmasti varautua.