Hyvät naiset ja herrat!
Espoolaisen jääkiekkoilun jalokivi ja timantti; Blues, on tullut Suomenmestaruus tason liigassa puoleen väliin. Kuten olemme huomanneet, homma ei ole mennyt taaskaan ihan niin putkeen, kuten monet olisimme toivoneet. 28 pelissä olemme saaneet kasaan 33 pistettä, joka sinällään ei olisi huono saavutus, eikä edes heikko suoritus, mikäli liigassa ei jaettaisi tällä kaudellla kolmea pistettä per peli. Nyt tilanne on kuitenkin enemmän, kuin huono. Kotona Blues on pystynyt voittamaan viidestätoista pelistään VAIN neljä ja hankkinut kaksi voittoa varsinaisen peliajan jälkeen. Yli puolet; kahdeksan peleistä on hävitty. Yhtä huonoon suoritukseen ei ole pystynyt kukaan liigassa. Ei edes hännänhuippu Pelicans. Vierasottelut sen sijaan ovat menneet etenkin tässä ennen joulutaukoa suhteellisen mallikkaasti; eihän nyt toki 13:ta pelistä ole pystytty voittamaan kuin kolme, mutta pisteittä ollaan jääty vain viisi kertaa, joten piste keskiarvo jää kymmenyksen paremmalla puolelle verrattuna kotiotteluihin ja näinhän sen ei pitäisi olla. Blues on nyt yhdennellätoista sijalla ja kärkijoukkue Kärpät on kerännyt jo lähes tuplasti enemmän pisteitä.
Kaiken kaikkiaan, Blues on tällä hetkellä kolmen pisteen päässä ottelun enemmän pelanneesta Jyp:istä ja kahdeksan varsinaisesta play-offs -viivasta, jossa majailee tällä hetkellä Porin Ässät, eli homma ei ole vielä mitenkään menetetty. Peli ei ole kuitenkaan millään muotoa tällä hetkellä kuosissaan, eikä ole pienintäkään syytä huokaista helpotuksesta. Yhdestä suurimmista budjeteista pelaavista joukkueista, Blues, on taas se joukkue joka ei ole onnistunut. Espoolaissikermä oli taas se ensimmäinen, joka päätti ettei homma toimi kyseisellä päävalmentajalla. Hannu Virta sai väistyä ja tilalle nousi Barry Smith...eikun...öööööö... Pekka "Rocky" Rautakallio pyörätuolineen. (Ha-haa! Tässä kohdassa saa nauraa! ...tahi itkeä...)
Pekka sai joukkueen melko pikaisesti pelaamaan haluamallaan muotilla ja hanttakiekko sai väistyä. Monen mielestä tämä oli, sekä pelillisesti, että ylipäätänsä seuraamisen kannnalta iso ja iloinen asia. Pisteitä on tullut ehkä hitusen verran paremmin, eikä enää maijailla jumbopaikalla, mutta ehkei peli ole toiminut kuitenkaan ihan tarpeeksi hyvin. Etenkään kotona. Länsi-Auto-areenalla on ollut jatkuvasti suuren suuria vaikeuksia; mailasta vaan puristetaan liikaa, eikä kunnon viisikkopelistä tule yhtikäs mitään. Jatkuvasti tehdään maali tai kaksi vähemmän, kuin vastustaja ja jäädään nuolemaan näppejä. Tuskaa! Mites tämä homma nyt näin päin on kääntynyt?! Missä vika sitten piilee?
Itse näkisin suurimpana ongelmana huonon, jopa surkean ylivoimapelaamisen ja etenkin kiekon ylöstuomisen. Joukkueessa ei ole yhtään pelaajaa, johon voisi luottaa, että hän nostaisi pelin painopisteen vastustajan päätyyn, kun joukkue pelaa yhden miehen ylivoimalla. Kiekkoa räiskitään kulmiin ja sitten otetaan kilpajuoksua siitä, kuka ehtii ensiksi ja saadaanko hommaa pyörimään. Yleensä paikalla on ensiksi vastustajan puolustaja tai maalivahti ja kiekko on nopeammin kuin vilkkaasti taas puolueettomalla alueella ja homma eli kiekon nostaminen on aloitettava alusta ja aikaa on tuossa vaiheessa kulunut puolisen minuuttia. Vastaavasti oma alivoima on koko kauden toiminut malliikkaasti. Vaikka vastustaja olisikin saanut painon sinisten maalille tai kulmiin, on peli hyvin useasti saatu purettua pois siniviivan paremmalle puolelle.
Yksittäisiin pelaajiin ei liikaa pitäisi syyttävää sormea osoittaa, mutta sieltähän se homma lähtee koko kauden kattavaan epäonnistumiseen. Vaikka Miku onkin pelannut jo kolme nollaa on hänen epävarmuutensa ollut loppupeleissä valitettavasti osasyynä alisuorittamiseen. Tietty tasaisuus ja varmuus kiekollisessapelissä on puuttunut tyystin. Lisäksi puolustuksen kädettymyys ja hyökkäyksen viimeistelytaito on ollut heikkoa. Niin kapteeni Alanko, kuin varakapteeni Niskanen ovat olleet kuin varjo siitä mitä heiltä odotettiin. Hyökkäyksessä yhtenä suurimpana floppina on toiminut nuorempi painos Elomon veljeksistä. Vanhemmaltahan nyt ei mitään edes odotettu. Eivätkä herrat Donald ja Wilsonkaan ansaitse täysin puhtaita papereita. Duuniahan he kaiketi tänne tulivat tekemään.
Täysin puhtaita papereita antaisin tällä hetkellä Myllyniemelle, Määtälle ja varauksin Laatikaiselle, sekä Haakanalle, sekä hyökkäyksestä lähinnä Ahoselle, sekä nuorille Joni Töykkälälle ja kanuunakuula Pihlströmille. Aivan omalle tasolleen nousevat, jatkuvasti taistelevat Laddy Kohn ja Lauri Tukonen, joita ei voi edes verrata muun joukkueen taisteluintoon. Myöskään Marvin "turha" Hurmetta ei pidä unohtaa, joka on pelannut erittäin pirteästi muutamat ottelut pahan harjoituskauden loukkaantumisensa jälkeen; viisi peliä, viisi häkkiä. Ei paha, ikuiselta tuhlaajalta.
Kaikesta kuitenkin oppii ja toivottavasti viimeisin SaiPa-tappio opetti kavereille tiettyä nöyryyttä ja sitä että tässä liigassa on jokaista vastustajaa turha lähteä aliarvioimaan tuijottamalla sarjataulukkoa. Lappeenrantalaiset sen meille taas kerran opettivat. Tästä ei ole nyt edelleenkään kuin yksi suunta, mikäli halutaan vielä taistella. "Kotikipsi" on nujerrettava ja ylivoimaa on treenattava ja nämä surffaajat on vain saatava pelaamaan joukuuen eteen.
...Ja jos vaikka joulupukki toisi yhden kiekollisen puolustajan, jota pyytelin muuten jo kolme kuukautta sitten?! Tällä hetkellä ainakin "Kola" olisi vapaana lumitöihin, kun ei peli kaukalossa oikein tunnu kiinnostavan. Ja olisihan se Toskalan Vesakin vielä vapailla markkinoilla....?!
Ei mulla muuta, hyvät joulut vaan kaikille, meikäläinen painuu yöpuulle ja joululomille!
...jatkellaan tästä taas etiäpäin........
Espoolaisen jääkiekkoilun jalokivi ja timantti; Blues, on tullut Suomenmestaruus tason liigassa puoleen väliin. Kuten olemme huomanneet, homma ei ole mennyt taaskaan ihan niin putkeen, kuten monet olisimme toivoneet. 28 pelissä olemme saaneet kasaan 33 pistettä, joka sinällään ei olisi huono saavutus, eikä edes heikko suoritus, mikäli liigassa ei jaettaisi tällä kaudellla kolmea pistettä per peli. Nyt tilanne on kuitenkin enemmän, kuin huono. Kotona Blues on pystynyt voittamaan viidestätoista pelistään VAIN neljä ja hankkinut kaksi voittoa varsinaisen peliajan jälkeen. Yli puolet; kahdeksan peleistä on hävitty. Yhtä huonoon suoritukseen ei ole pystynyt kukaan liigassa. Ei edes hännänhuippu Pelicans. Vierasottelut sen sijaan ovat menneet etenkin tässä ennen joulutaukoa suhteellisen mallikkaasti; eihän nyt toki 13:ta pelistä ole pystytty voittamaan kuin kolme, mutta pisteittä ollaan jääty vain viisi kertaa, joten piste keskiarvo jää kymmenyksen paremmalla puolelle verrattuna kotiotteluihin ja näinhän sen ei pitäisi olla. Blues on nyt yhdennellätoista sijalla ja kärkijoukkue Kärpät on kerännyt jo lähes tuplasti enemmän pisteitä.
Kaiken kaikkiaan, Blues on tällä hetkellä kolmen pisteen päässä ottelun enemmän pelanneesta Jyp:istä ja kahdeksan varsinaisesta play-offs -viivasta, jossa majailee tällä hetkellä Porin Ässät, eli homma ei ole vielä mitenkään menetetty. Peli ei ole kuitenkaan millään muotoa tällä hetkellä kuosissaan, eikä ole pienintäkään syytä huokaista helpotuksesta. Yhdestä suurimmista budjeteista pelaavista joukkueista, Blues, on taas se joukkue joka ei ole onnistunut. Espoolaissikermä oli taas se ensimmäinen, joka päätti ettei homma toimi kyseisellä päävalmentajalla. Hannu Virta sai väistyä ja tilalle nousi Barry Smith...eikun...öööööö... Pekka "Rocky" Rautakallio pyörätuolineen. (Ha-haa! Tässä kohdassa saa nauraa! ...tahi itkeä...)
Pekka sai joukkueen melko pikaisesti pelaamaan haluamallaan muotilla ja hanttakiekko sai väistyä. Monen mielestä tämä oli, sekä pelillisesti, että ylipäätänsä seuraamisen kannnalta iso ja iloinen asia. Pisteitä on tullut ehkä hitusen verran paremmin, eikä enää maijailla jumbopaikalla, mutta ehkei peli ole toiminut kuitenkaan ihan tarpeeksi hyvin. Etenkään kotona. Länsi-Auto-areenalla on ollut jatkuvasti suuren suuria vaikeuksia; mailasta vaan puristetaan liikaa, eikä kunnon viisikkopelistä tule yhtikäs mitään. Jatkuvasti tehdään maali tai kaksi vähemmän, kuin vastustaja ja jäädään nuolemaan näppejä. Tuskaa! Mites tämä homma nyt näin päin on kääntynyt?! Missä vika sitten piilee?
Itse näkisin suurimpana ongelmana huonon, jopa surkean ylivoimapelaamisen ja etenkin kiekon ylöstuomisen. Joukkueessa ei ole yhtään pelaajaa, johon voisi luottaa, että hän nostaisi pelin painopisteen vastustajan päätyyn, kun joukkue pelaa yhden miehen ylivoimalla. Kiekkoa räiskitään kulmiin ja sitten otetaan kilpajuoksua siitä, kuka ehtii ensiksi ja saadaanko hommaa pyörimään. Yleensä paikalla on ensiksi vastustajan puolustaja tai maalivahti ja kiekko on nopeammin kuin vilkkaasti taas puolueettomalla alueella ja homma eli kiekon nostaminen on aloitettava alusta ja aikaa on tuossa vaiheessa kulunut puolisen minuuttia. Vastaavasti oma alivoima on koko kauden toiminut malliikkaasti. Vaikka vastustaja olisikin saanut painon sinisten maalille tai kulmiin, on peli hyvin useasti saatu purettua pois siniviivan paremmalle puolelle.
Yksittäisiin pelaajiin ei liikaa pitäisi syyttävää sormea osoittaa, mutta sieltähän se homma lähtee koko kauden kattavaan epäonnistumiseen. Vaikka Miku onkin pelannut jo kolme nollaa on hänen epävarmuutensa ollut loppupeleissä valitettavasti osasyynä alisuorittamiseen. Tietty tasaisuus ja varmuus kiekollisessapelissä on puuttunut tyystin. Lisäksi puolustuksen kädettymyys ja hyökkäyksen viimeistelytaito on ollut heikkoa. Niin kapteeni Alanko, kuin varakapteeni Niskanen ovat olleet kuin varjo siitä mitä heiltä odotettiin. Hyökkäyksessä yhtenä suurimpana floppina on toiminut nuorempi painos Elomon veljeksistä. Vanhemmaltahan nyt ei mitään edes odotettu. Eivätkä herrat Donald ja Wilsonkaan ansaitse täysin puhtaita papereita. Duuniahan he kaiketi tänne tulivat tekemään.
Täysin puhtaita papereita antaisin tällä hetkellä Myllyniemelle, Määtälle ja varauksin Laatikaiselle, sekä Haakanalle, sekä hyökkäyksestä lähinnä Ahoselle, sekä nuorille Joni Töykkälälle ja kanuunakuula Pihlströmille. Aivan omalle tasolleen nousevat, jatkuvasti taistelevat Laddy Kohn ja Lauri Tukonen, joita ei voi edes verrata muun joukkueen taisteluintoon. Myöskään Marvin "turha" Hurmetta ei pidä unohtaa, joka on pelannut erittäin pirteästi muutamat ottelut pahan harjoituskauden loukkaantumisensa jälkeen; viisi peliä, viisi häkkiä. Ei paha, ikuiselta tuhlaajalta.
Kaikesta kuitenkin oppii ja toivottavasti viimeisin SaiPa-tappio opetti kavereille tiettyä nöyryyttä ja sitä että tässä liigassa on jokaista vastustajaa turha lähteä aliarvioimaan tuijottamalla sarjataulukkoa. Lappeenrantalaiset sen meille taas kerran opettivat. Tästä ei ole nyt edelleenkään kuin yksi suunta, mikäli halutaan vielä taistella. "Kotikipsi" on nujerrettava ja ylivoimaa on treenattava ja nämä surffaajat on vain saatava pelaamaan joukuuen eteen.
...Ja jos vaikka joulupukki toisi yhden kiekollisen puolustajan, jota pyytelin muuten jo kolme kuukautta sitten?! Tällä hetkellä ainakin "Kola" olisi vapaana lumitöihin, kun ei peli kaukalossa oikein tunnu kiinnostavan. Ja olisihan se Toskalan Vesakin vielä vapailla markkinoilla....?!
Ei mulla muuta, hyvät joulut vaan kaikille, meikäläinen painuu yöpuulle ja joululomille!
...jatkellaan tästä taas etiäpäin........