2-0, Hyvä olla!
Matsista on kotiuduttu äidin Audi A4:sella. Siellä ne starttaili Corollojaan pihalla nappiverkkarit aukilepattaen ja rankasti kiroillen, siis kerholaiset.
Kyllä nyt voi olla tyytyväinen Bluesin puolustuspelaamiseen, sillä vaikka Myllyniemi olikin loistava, niin puolustajat saivat todella kiitettävästi survottua HPK:n hyökkääjät kulmiin. Jostain olen kuullut, että sieltä on hyvin vaikea tehdä maaleja. Myllyniemen torjumista vedoista noin 75% lauottiin sinisen tienoolta ja, kun maalissa on Jeren tasoinen maalivahti on kopinotto selvää.
Siinä missä HPK ei ollut terävä maalinteossa, niin Blues rankaisi todella kiitettävästi. Heti kun paikka tuli niin iskettiin nopealla kontralla. Blues taklaa miehekkäämmin, kun yksikään joukkue ketä vastaan on nyt pelattu, tai jonka otteita olen nähnyt kaukalossa (JYP, TPS, HPK, HIFK, Tappara, Jokerit ja Kärpät).
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Bluesin otteisiin. Mitään ei anneta ilmaiseksi ja jokaisesta kiekosta taistellaan loppuun saakka. Blues on päästänyt molemmat maalinsa tälläkaudella alivoimalla. Kertaakaan ei Myllyniemeä ole tasakentällisin yllätetty. SM-Liigan kuumin pelaaja.
Ottelun pahimpana takaiskuna voidaan pitää Niko Niemisen loukkaantumista, vaikka Kiuru sanoikin Nikon pystyvän pelaamaan kolmannessa erässä, ei miestä kentällä enää nähty. Mistäköhän mies iskun niskaansa sai?