Jep, kävin lipunmyynnissä, koska pakkohan tähän junaan on hypätä. Lipunmyyjä oli ystävällisen jämäkkä parrakas herra, rinnassa oli lätkä jossa luki P. Matikainen. Matikainen sanoi kaivaessani lompuukia esiin, että talo tarjoaa, lippuun sisältyi kuulemma myös ilmainen kyrsätarjoilu!
Junaan päästyäni konduktööri, joka oli käärinyt hihansa, kysyi haluaisinko käydä tutustumassa ohjaamoon, ja halusinhan minä. Kuljettajan pallilla istui harteikas tarmoa puhkuva, koko ajan itsekseen höpöttelevä kaveri, jonka komeaa kuljettajan lakkia koristi kauniilla kullatulla fontilla numero 18.
Juna oli tupaten täynnä, mutta onneksi löysin paikan ravintolavaunussa, jossa tarjoilusta huolehti pieni punapartainen amerikkaa iloisesti hölpöttävä kaveri.
Sanovatten, että linja-autossa on tunnelmaa, mutta onnikan kyyti olla melkoisen latteaa tämän junan meininkiin.