Ensin rikoit hiekkakakkuni ja veit lapioni, sitten et tarttunut provoiluuni... mutta hienon analyysin teit. Tiedän kokemuksesta, kuinka helposti asiat kääntyvät paremmin. Kuinka helposti koko NHL:n naurun aiheena ja pilkan kohteena oleva mätäpaise nousee silloin kun joukkueella on oikeanlaiset tulevaisuuden suunnitelmat ja nuoria pelaajia tulossa. Joukkueen mukana elävä fani vaan tuntee tämän jossain sisimmässään, vaikka muualla ei siihen uskota. Kun joukkue menestyy rutikuivan jakson jälkeen, menestyksestä osaa todella nauttia. Nyt näyttää siltä, että Chicago fanit tulevat nauttimaan tästä huumasta pian.
Moni voi asettaa Bill Wirtzin harteille menestymättömyyden varjon, mutta onhan joukkue saanut menestystäkin Wirtzin alla. Se on totta, että omistaja Wirtz ei tule pelaajilleen paljon maksamaan. Siksi Tallonilla ja Pulfordilla on suuri rooli joukkueen lähivuosina. Loistavan joukkueen voi koota halvallakin jos on omaa hyvää materiaalia ja tekee järkeviä taloudellisia ratkaisuja. Ja Chicagolla materiaalia on etenkin tärkeimmillä paikoilla. Pari oikeaan osunutta vaihtoa ja se on siinä. Joukkue on taas vakavasti otettava playoff joukkue, jolla on fanaattinen yleisö menestyksen aikana. Joukkueen tärkeä mies on persoona, jonka toivon saavan menestystä. Onni on ollut hänelle aina suotuisa, pääsihän hän onnenpyörällä Canucksiin. Tosin se taas oli meille helvetin huono asia...
Kommentoin paria kohtaa hienossa viestissäsi..
Viestin lähetti secord
Aloitetaan maalivahdeista, Anderson on mennyt Norfolkissa selkeästi eteenpäin eikä vähiten kiitos kuulu Jimmy Waiten isoveljelle, joka palkattiin toistaiseksi työskentelemään maalivahtilupausten kanssa, koska Tretjak ei ole jatkuvasti käytettävissä. Anderson on parantanut erityisesti sijoittumistaan ja hänen johdollaan Norfolk on napsinut päänahkoja vastustajilta. Leighton on pitkään taistellut tasavertaisesti Andersonin kanssa kakkosveskan paikasta ja pidetty yleisesti Andersonia lupaavampana. Alku kauden loukkaantuminen on hidastanut Michaelin kehitystä, mutta häneltä on lupa odottaa parempaa kauden edetessä.
Erittäin hyvä asetelma. Yksi hyvä NHL maalivahti, joka pystyy pelaamaan vielä kauan. T-bota ollaan peluutettu aikaisemmilla kausilla valtavasti ja mies on vähän varmaan kärsinyt tästä ylikuormituksesta. Kuitenkin kunnossa ollessaan mielestäni hyvän tason NHL maalivahti. Taustalla kilpailutilannetta luomassa kaksi tasavertaista nuorta ja hyvää maalivahtia, joilla molemmilla kova hinku eteenpäin. Asettavat keskenään hyvän kilpailuasetelman ja uhkaavat pikku hiljaa jo Thibaultiakin. Yksi mahdollinen kauppatavara tällä osastolla, mikä lisää osaston arvoa.
Viestin lähetti secord
Mainita voisi vielä vaikka Mike Brodeurin, joka jo viime vuonna harjoitusleirillä esiintyi vahvimmin maalivahdeista valmentajien mukaan. Tämän kesän prospect-leirillä tahti jatkui samana. Brodeurille haluttiin pro-pelejä alle ja loogisin sijoitus oli ECHL:n Greenville. Brodeur on Chicagon seitsemäs varaus vuodelta 2003 (211overall), saman draftin 52. varaus oli myös maalivahti, Corey Crawford QMJHL;sta. Corey on valittu kuluvalla kaudella jo kahdesti junnuliigan puolustuspelaajaksi ja tilastotkin ovat komeat; 22ottelua, 16 voittoa, neljä häviötä, yksi tasapeli ja viisi nollapeliä. Montconin maalivahdilla päästettyjen maalien keskiarvo on 2.15 ottelua kohden ja torjuntaprosentti 93.1, ei hassummin. Voidaan todeta, että maalivahtiosastolla tilanne ei ole lohduton.
Vahvat nimet (etenkin Crawford...), vahvat näytöt. Kummallakin mahdollisuuksia haastaa muutaman kauden kuluttua joku kolmikosta Thibault, Pamela, Leighton. Samalla jälleen toinen mahdollisena kauppatavarana. Crawfordillahan on jopa paremmat tilastot kuin legendaarisella juniorimaalivahdilla Ellis-Plantella. Tesliuk, Dubnyk, Crawford...
Viestin lähetti secord
Puolustus on pitkään ollut todellinen murheenkryyni ja eteenkin 90-luvulla joukkuetta seuramaan alkaneet saivat tottua Cheliokseen, Suteriin, Smithiin, Weinrichiin ja kumppaneihin, joten ei ihme ettei Mironovin ja Karpovtsevin johtama puolustus juuri intohimoja tai luottoa herättänyt.
..Ja tottakai Diduckiin ja Dirkiin, jotka opettivat nuorta Cheliosta.
Miksi sinun on muuten pakko aina dissata Boboa? Minä todella pidin hänen asenteestaan. Hän antoi aina kaikkensa joukkueelle ja näytti esimerkkiä, joka kantaa hedelmää tänäkin päivänä.
Viestin lähetti secord
Steve McCarthy oli pitkästä aikaa ensimmäinen mainitsemisen arvoinen puolustaja ja siksi odotuksetkin saattoivat olla liian kovat häntä kohtaan. Aika on kuitenkin osoittanut, että Stevestä on kehittynyt kelpo pakki NHL-standardeilla ja vuonna 1981 syntyneellä kanadalaisella on vieläkin mahdollisuus nostaa tasoaan.
McCarthyn kehitys on ollut aika tyypillistä puolustajalle. Hitaasti mutta varmasti kohti suurempia saappaita. Monet odotivat varmaan hänen nousevan heti joukkueen avainpakkien joukkoon, mutta harvoinpa puolustaja siihen pystyy. Nyt näyttää jo ihan hyvältä ja uskon todella hänen nostavan tasoaan vielä tästä. Kun nuorella puolustajalta löytyy taitojen lisäksi johtajanominaisuuksia, kuten taannoinen Kanadan maajoukkuekapteeniuskin osoitti, niin hänessä Chicagolla on luotettava top 4 puolustaja, joka pystyy pelaamaan vielä kauan.
Viestin lähetti secord
Nyt tilanne on puolustuksessa muuttunut viimeisen kahden vuoden sisällä. Anton Babchuk, Michal Barinka, Cam Barker, Dustin Byfyglien, Duncan Keith, Brent Seabrook sekä James Wisniewski lupaavat parempaa huomista ja varsinkin Babchuk, Barker ja Seabrook ovat ne joiden odotetaan muodostavan tulevaisuudessa rungon puolustuksessa. Tähän listaan vielä lisäyksenä old school-pakki Jim Vandermeer, joka tuli Phillystä Zhamnov-kaupassa, tuo kovuutta ja johtajuutta mukanaan. Ei paska tilanne täälläkään.
Erittäin hyvä tilanne kokonaisuudessaan ja kahden viime kauden aikana joukkue on todellakin vahvistanut tätä osa-aluettaan. Joukkueen tämän hetkisistä puolustajista ainakin Bererd ja McCarthy pelaavat vielä kauan ja kun tähän on nyt lisätä Barkerin, Babchukin, Seabrookin ja Vandermeerin kaltaisia nuoria kykyjä, niin hyvältä näyttää. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että ainakin puolustuksen hyökkäysominaisuuksiltaan tämä joukkio tulee menestymään hienosti; Barker johtaa WHL:n pakkien pistepörssiä päälle piste/ottelu keskiarvollaan, Babchukilla on todella hurja laukaus, McCarthy pystynee kokemuksen kautta ottamaan enemmän hyökkäysvastuuta ja Berardin viime kausihan oli hyökkäyksen osalta hieno.
Viestin lähetti secord
Hyökkäyksessä prospect-tilanne on heikoin. Esiin voisi nostaa vuoden 2000 varaukset Yakubov, Vorobiev ja Radulov, joista jälkimmäinen heilutti ensimmäisissä seitsemässä NHL-ottelussaan maaliverkkoa peräti viisi kertaa kaudella 2002-03. Tällä kaudella Norfolkissa on mennyt 15 ottelua pisteittä ja viimeiset neljä peliä katsomossa, eikä peli tahdo asettua Radsilla uomiinsa lainkaan. Yakubov on kolmikosta pelannut tasaisimmin ja pisteitä on tullut noin pojo per kaksi peliä. Yakubov tietää, että hänen tulevaisuutensa on pitkälti kiinni tämän kauden otteissa ja nyt vaaditaan tehoja. Vorobiev aloitti kovin vaisusti, eikä ensimmäiset kymmenen peliä kartuttaneet pistepussia juuri lainkaan, mutta viimeisissä runsaassa kymmenessä ottelussa on tahti kiihtynyt ja pisteitä on 22 ottelussa nyt yhdeksän (4+5).
Tämä Drafti oli Chicagolle varmasti näin jälkeenpäin ajateltuna valtava pettymys. Toki Draft vuosikerta kokonaisuudessaankin oli suhteellisen heikkoa, mutta kaksi ykköskierroksen varausta joista molemmat noin kymmenen paikkeilla (10. ja 11 vuoro) ja käteen ei jää välttämättä mitään. Ja jos minun rehellistä mielipidettäni kysytään, niin ei jääkään. Kazakstanin ihmelapsi on ihmetellyt maailman menoa ja Yakubov tehnyt AHL:ssa tulevaisuuden NHL sentteriksi kovin heikolla tahdilla pisteitä. Tosin nuoren joukkueen käyttämä puolustusvoittoinen taktiikka on tähän tehottomuuteen osasyynä. Hyvä, tulevaisuuden NHL valmentajahan heillä on, mutta henkilökohtaisesti joukkueesta ei hyökkääjiä kauheasti nouse esiin.
Viestin lähetti secord
Matt Keith ja Matt Ellison kuuluvat ehdottomasti lupaavimpiin hyökkääjiin, mutta heistä ei odoteta ykkös- tai kakkosketjun ratkaisijoiksi. Junioriliigoista kannattaa mainita yksi nimi eli Dave Bolland, joka oli tämän vuoden draftissa Chicagon toinen varaus. Bolland on kaimansa Tallonin mielestä organisaation lupaavin hyökkääjäpelaaja. Pelityyliltään muistuttaa kuulemma pitkälti Matt Cookea. Lista ei ole kovin pitkä hyökkäyksessä, mutta tähän lisäyksenä Ruutu, Bell, Calder ja pienellä varauksella Arnason, voidaan todeta, että pohjat ovat kunnossa.
Ellison on ollut kova yllätys. Ensin suhteellisen myöhäisellä varausnumerolla kaukaa BCHL:sta WHL tähdeksi ja sittemmin AHL:ssa hieno tulokaskausi. Mutta miten Ellisonin puolustustyöskentely tällä hetkellä sujuu? Onko realistista odottaa puolustavaa roolia, vai onko enemmän "joko-tai" pelaaja?
Bollandhan on sitten aivan loistava! Ruutu, Calder, Bolland, Bell...laidat ryskyvät ja tehoja tulee kun tämä nelikko on kehässä.
Viestin lähetti secord
Pitäisin silti yhä kiinni nuorista pelaajista ja rakentaisin menestystä sitä kautta. Tosin laajan pelaajaringin vuoksi pari lupausta voisi ”uhrata”, mutta ainakaan Barker, Ruutu, Bolland, Babchuk, Seabrook ja Crawford eivät tulisi kyseeseen. Aika näyttää miten homma kehittyy ja näillä näkymin tuloksista päästään nauttimaan muutaman vuoden sisällä. Ja ensi kesänähän voi meinaan haaviin tarttua vieläkin suurempi vonkale draftista, no eipäs nyt ihan yltiöpositiiviseksi heittäydytä. Hyi!
Olen samaa mieltä siitä, että nuorista on nyt aivan pakko pitää kiinni. Chicagon syvän prospect rosterin vuoksi joukkueella on kuitenkin mahdollisuuksia treidata pari prospectia ja joku vähän kokeneempi pelaaja nuoreen laatusentteriin, jonka hintalappu ei ole vielä tällä hetkellä päätä huimaava, mutta joka kehittyy parin kauden päästä hyväksi ykkössentteriksi. Allisonia minä pidän kuitenkin liian isona riskinä, vaikka onnistuessaan hän olisikin mies paikallaan.