Ronnie nappasi eilen peräti seitsemännen Masters voittonsa kaatamalla Perryn lukemin 10-7. Finaali ei pelillisesti noussut korkeatasoiseksi, esim. välierässä Fu:ta vastaan Ronnie pelasi paljon paremman. Se ei tietenkään himmennä Ronnien voiton arvoa. Ronnie oli ottelun jälkeen todella hyväntuulisen ja tyytyväisen oloinen. Luultavasti nuo 3 edellistä tappioon päättynyttä finaalia painoivat hieman takaraivossa.
Ronnie jaksoi hienosti ja sinnikäästi taistella, vaikka peli ei kulkenutkaan. Usein tuo palkintaan pitkissä otteluissa, kuten esim. Selby on moneen kertaan näyttänyt. MItään turhautumista tai kiukuttelua ei ollut havaittavissa Ronnien otteissa, vaikka huonoja lyöntöjä tuli useita ottelun aikana, eikä sarjaa tullut ollenkaan. Tuo lupaa mielestäni hyvää MM-kisoja ajatellen, tuolla asenteella Ronnie nousee ennakkosuosikkien joukkoon.
Yleisö oli eilisessä finaalissa hienosti mukana, tuomari joutui useaan otteeseen rauhoittelemaan innoikkaita Ronnien kannattajia.
Pienestä kaikki on lopulta kiinni, kun muistaa miten Wenbo missasi helpon mustan ottelupallona ja Ronnie nousi sillasta voittoon avauskierroksella.