En noita viimeisiä freimejä nähnyt, mutta varsinkin Ronnie ja Trump kuitenkin tykkäävät siitä että pakka hajoitetaan kerralla ja kunnolla. Vaikka sitten isolla riskillä.Ronnie on Ronnie mutta kyllä mietityttää miksi sen piti esim nämä pari pakanhajotusta lyödä noin pirun kovaa?Kummassakaan ei arpa osunut, että olis jäänyt helppoa väripalloa. Maltillisemmilla hajotuksilla olis ehkä...
En tiedä olenko ymmärtänyt väärin mutta eikös tämä nuori britti (16v?) ole suurin lupaus sitten Trumpin?Fan on vasta 21-v, briteistä ei vastaavia lupauksia tunnu löytyvän.
En tiedä olenko ymmärtänyt väärin mutta eikös tämä nuori britti (16v?) ole suurin lupaus sitten Trumpin?
Ja ratkaisupelien kautta tv-matseissa. Erityisesti uusia naamoja hieno välillä nähdä. Kun muutamalla vakio-kasvolla on aina pieni yllätyselementti (Trump, Robbo, Rocket, Jackpot, Williams, Higgins, Murphy, Allen ja Maguire tulevat pikaisesti mieleen) ja sieltä voi tulla mitä tahansa. Toki nuorempia kiinalaisia voisi lyödä tohon listaan muutaman, mutta sitten näitä vakiokasvoja Wilson, Bingtao ja Carter näin pikaisesti, edustavat tätä tylsempää kaartia. Varsinkin Wilson ja Bingtao ovat älyttömän taitavia, sitkeitä, kärsivällisiä ja mahtavia pelaajia, mutta jollain tavalla kummatkin ovat omaan silmiin mahdottoman tylsiä. Wilsonin lyöntiajat ovat yleensä Robbon tasoa, mutta jollain tavalla Robbon peli vaan näyttää jouhevammalta ja sellaisia häiritseviä taukoja ei tule. Wilsonin aina samanlaisena pysyvä tekniikka ja sen valmistelut on itselle tälläinen. Gintonicilla taas se lyöntiasento vain tulee jostain, tuntuu ettei varsinaista asettelua edes ole, vaan tippuu aina pöydälle oikeaan asentoon.Mukavaa vaihtelua, kun koko ajan eri pelaajia turnauksen ratkaisupeleissä.
Joskus Cruciblen karsinnoissa, live-lähetyksessä, Liang Wenbo tekaisi 147 ja seuraavaan freimiin 140, missasi mustan. Peräkkäisiin freimeihin olisi tullut maksimit.Katselin sivusilmällä padilta iltasession eikä voittajasta jäänyt epäselvyyttä. Trump vei session 5-1, kerkesi tekemään siihen muutaman satasen ja kirsikkana kakun päällä maksimibreakin 10. frameen. Selt oli käytännössä aseeton, vaikka hän muutaman paikan saikin. Huvittavin hetki oli 12. framessa, kun pienen safety-taistelun jälkeen onnistui upottamaan ruskean ja sai hyvän päälle vedon siniselle, hän tuuletti rajusti tulevaa freimivoittoaan ja löi sinisen ohi. Trump ilmeisesti säälistä ei rankaissut vaan antoi kaverille vielä toisen mahdollisuuden voittaa tuuletuksineen.
Mutta joo - harvoin pääsee todistamaan live-lähetyksessä maksimia, taisi olla mulle vasta toinen kerta. Sen ekan järjesti Ronnie... tietysti!
Taisi Kauppinen mainitakin tuosta Wenbon jutusta Trumpin maksimin yhteydessä.Joskus Cruciblen karsinnoissa, live-lähetyksessä, Liang Wenbo tekaisi 147 ja seuraavaan freimiin 140, missasi mustan. Peräkkäisiin freimeihin olisi tullut maksimit.
...
Kertonee vain tason noususta? Tuskin pelivälineet ovat muuttuneet matkan varrella mitenkään - pussien suut suurentuneet, pallot pienentyneet - en oikein usko.....
Aika paljon viime vuosina tullut kyllä maksimeita, @Hagi tai joku toinen laittoi jossain kohtaa tilastoa, niin oli kasvanut aika rajusti nuo määrät.
Ilmeisesti pöydän pinta (vera) on jonkun verran parantunut, mutta käsittääkseni pussit ovat ”tiukemmat” kuin ennen. Kyllähän break-building on noussut tärkeämmäksi ja melkein kaikilta huipuilta kuitenkin satasia nähdään useita. Myös kun palloja nykyään pussitetaan ”varjoista”, niin on tuo laji ilmeisesti muuttunut reilusti. Ronnien vasurilla pelaamista pidettiin joskus loukkauksena, nykyään ihan tavallista lyödä myös toisella kädellä.Kertonee vain tason noususta? Tuskin pelivälineet ovat muuttuneet matkan varrella mitenkään - pussien suut suurentuneet, pallot pienentyneet - en oikein usko.
Tämä on kyllä paha pelko, koska kiinalaiset ovat lajissa harmittavan tylsä kansa. Kaikki vaikuttavat ja näyttävät samanlaisilta roboteilta. Ei paljoa innostu (itse lajin lisäksi), jos vaikka välierissä on kolme kiinalaista. Yksi Ding Junhui riittäisi per vuosikymmen.Kiinalaisilta pelaajilta todella vahva kausi, muutoksen tuulet puhaltavat lajissa. Nuoret ja lupaavat kiinalaiset ovat lyömässä läpi isommalla porukalla.
Jos nyt miettii vaikka Gintonic, Ding ja Liang Wenbo, niin kyllähän siinä on kolme aika erilaista kiinalaista. Ihan olemukseltaan, lyöntitekniikaltaan ja pelityyliltään. Lisäksi kaikki pelaavat yleisen käsityksen mukaan viihdyttävää (= hyökkäävää) snookeria.Tämä on kyllä paha pelko, koska kiinalaiset ovat lajissa harmittavan tylsä kansa. Kaikki vaikuttavat ja näyttävät samanlaisilta roboteilta. Ei paljoa innostu (itse lajin lisäksi), jos vaikka välierissä on kolme kiinalaista. Yksi Ding Junhui riittäisi per vuosikymmen.
Tämä on kyllä paha pelko, koska kiinalaiset ovat lajissa harmittavan tylsä kansa. Kaikki vaikuttavat ja näyttävät samanlaisilta roboteilta. Ei paljoa innostu (itse lajin lisäksi), jos vaikka välierissä on kolme kiinalaista. Yksi Ding Junhui riittäisi per vuosikymmen.
Ei nuo välttämättä ole toisensa poissulkevia, nykyään sitä safety-osaamista vaaditaan myös noilta pussituskoneilta, ellei satu aivan hullut päivät.Kauneus on katsojan silmässä. Onhan hyökkäävä snooker omalla tavallaan viihdyttävää, mutta mä saan paremmat kiksit hyvästä safety-lyönnistä kuin pitkästä pussituksesta. Toki vaikea pussitus yhdistettynä fantastiseen ja hallittuun päällevetoon on kirsikka kakun päällä. Eikä sen pussituksenkaan tarvitse suorituksena olla vaikea, kunhan se valkoisen hallinta tuo siihen sen haasteen. Sen lisäksi mä olen aina tykännyt loppuunsa asti hiotusta lyöntitekniikasta. Lyönnin valinta, lyöntiin valmistautuminen, itse suoritus ja lopputulos, kerta toisensa jälkeen - kaikki tämä on kokonaisuus, josta huippusnooker koostuu. Ulkonäkö ja/tai ulkoinen olemus on ihan sivuseikka. Taktinen ja tekninen osaaminen on mulle paljon tärkeämpää kuin katsojan viihdyttäminen hölmöillä ratkaisuilla. Mua viihdyttää kaikkein eniten taktisesti upea suoritus, oli se sitten hyökkäävä vai puolustava. John Higgins on tästä huippuesimerkki. Jos pitäisi bongata hänen pelistään väärä lyöntivalinta, voi käydä aika pitkäksi.
Juu, totta tämä myös. Ei kaikki ole vastakkainasettelua. Onnistuit muuten luettelemaan aika kattavasti samat asiat, joista itsekin tykkään em. pelaajissa. Willon kohdalla mulla on muutenkin soft spot. Melkoinen oman tiensä kulkija ja vielä menestyvä sellainen. Eihän tuollaista voi kritisoida, vaikka kuinka tykkäisi "oppikirja-snookerista".Ei nuo välttämättä ole toisensa poissulkevia, nykyään sitä safety-osaamista vaaditaan myös noilta pussituskoneilta, ellei satu aivan hullut päivät.