Tuossa edellä kritisoin BB:n tulevan levyn kahta ensimmäistä näytebiisiä liiasta samankaltaisuudesta aiemman tuotannon kanssa, minkä kritiikin takana toki edelleen seison. Mutta nyt kun koko levy on ilmestynyt, niin voin sanoa myös, että kyllä niiden kanssa pystyy elämään.. sillä voihan poijjaat nyt tämä nykymuotoinen taistelupeto näyttää koko raateluhampaidensa rivistön, ja jälki on todellakin sen mukaista! Olipas mukava olla etukäteishuoliensa kanssa väärässä..
Kaksi ensimmäistä näytebiisiä osoittautuivat sitten koko levyn likimain heikoimmiksi biiseiksi, ehkä juuri samankaltaisuudessaan aiempaan tuotantoon, vaikka ihan hyviä ovatkin. Mutta tarjolla on muutoin luvalla sanoen jopa monipuolinen biisikattaus, kuitenkin ilman yhtäkään täysin epäonnistunutta biisiä. On BB:n itsensä kuuloista kamaa, Amaranthe henkistä menoa, Anetten aikaiselta Nightwishilta kuulostavaa tekelettä, vähän hard rockimpaa jne. Uskallan sanoa olevani erittäin positiivisesti yllättynyt ennen kaikkea millainen runsaudensarvi levy onnistuu olemaan, etenkin levyn puolivälistä eteenpäin tuntui ensi kuuntelulla, kuin jokainen biisi olisi vain edellistä parempi. Mikään uutinen ei ole, että Nooran ääni kuorruttaa biisin kuin biisin niiden eri vivahteista riippumatta. Levyllä on myös aiempaa enemmän orkestraatioita ja sinfonisia elementtejä, mutta ne pysyvät kuitenkin mausteina, eivätkä ota edelleenkään valtaa..
Battle Beastin edellä mainitut raateluhampaat on tarkoitettu tietysti etenkin Beast In Blackin ja heidän viime vuoden lopun uuden levynsä suuntaan. Ja tällä levykierroksella Battle Beast tarraakin BIB:n kurkkuun lujalla otteella, ja pyyhkii sillä ensin pöydän ja sitten lattian. Tässä on alkuvuodesta muutenkin tulossa useamman nimibändin levy joita odotan mielenkiinnolla: Amorphis, Sabaton, Hammerfall, Dynazty.. nyt jo voi sanoa, että niiden on parasta olla hyviä, jos aikovat pistää tästä paremmaksi