Mainos

Bad Religion

  • 15 364
  • 85

mtmela

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Keltainen #27. Kajaanin Hokki.
Kannattaa hankkia ne 90-luvun levyt (No control ja suffer), ne ovat selkeesti parhaat BR:n levyt. How can hell be any worse? - levyltä löytyy myöskin muutama helmi: We're only gonna die, voice of god is goverment ja in the night ainakin on taattua BR kamaa.

Itse asiassa nämä helmet on koottu 80-85 kokoelmalle, ja sieltä löytyy myös helmibiisejä useampiakin kuten Frogger, Along the way, White trash (2nd generation) näiden lisäksi.

edit: Aika paljon BR-helmikamaa löytyy YouTubesta kun pistää hakusanan Bad Religion ja vaikkapa tietty biisi. Broken, Anesthesia jne Huippubiisit.
 
Viimeksi muokattu:

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Mahtaakohan Nikke tarkoittaa sitä, että:
b) sekoilleensa levyjen kanssa
Valitsen vaihtoehdon b). Kuuntelin kyllä tuon Gray Racen aikanaan moneen kertaan läpi mutta ei iskenyt ei. Itse asiassa siitä alkoi mulle aika pitkä tauko bändin suhteen sillä vasta The Process of Belief tuli hankittua seuraavaksi. Ja mielestäni Empire... oli siitä vielä parempi. Nyt tietty voisi kysyä niiltä jotka eivät junasta hypänneet pois josko joku albumi kolmikosta Tested - No Substance - The New America - on ostamisen arvoinen?

PS. Pakko vielä todeta että BR:n kotisivut ovat mielestäni todella rumat.
 

Monte-Cristo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Sens, sympatiat Kerholle
PS. Pakko vielä todeta että BR:n kotisivut ovat mielestäni todella rumat.

Ovat mokomat menneet mukaan tämänhetkiseen MySpace-hihhulointiin, jossa kunnollinen kotisivu korvataan käsittämättömän paskalla MySpace-pohjalla. MySpace on saatanasta. Niin saatanasta, että edes bändin, jonka nimi on Bad Religion, ei pitäisi sitä käyttää.

No Control ja Suffer ovat muuten 80-luvun loppupuolelta.

Kolmikosta Tested, No Substance ja New America suosittelisin No Substancea. Siltä löytyy pari todellista pohjanoteerausta, mutta myös muutama helmi kuten nimikappale, Sowing The Seeds Of Utopia, Strange Denial ja päätöskappale In So Many Ways. Albumin synti on lähinnä epätasainen kokonaisuus. Tested taas on livelevy, joten sitä on vähän vaikea verrata noihin muihin. Jos bändin livesaundi kiinnostaa, niin siitä vaan. Ja onhan levyn nimikappale erinomainen, eikä sitä ole millään muulla levyllä.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Nyt tietty voisi kysyä niiltä jotka eivät junasta hypänneet pois josko joku albumi kolmikosta Tested - No Substance - The New America - on ostamisen arvoinen?

No mä en tietenkään pystynyt jäämään pelkkien vanhojen suosikkien pariin. Tested ei ainakaan mun mielestä ole mitenkään hullumpi levy. Kokonaan toinen juttu tosin on, että onko livelevyillä ylipäätään mitään funktiota. Mitään erityisen hyvää läppää tai järin kummallisia versioita se ei sisällä, Generatorista taisi olla se hitaan alun versio. Uusien biisien takia sitä ei kannata ostaa, mutta muuten ihan kuunneltava plättä. Suht' hyvät biisivalinnatkin. Hämärä muistikuva on muuten siitä, että jossain oli juttua että BR nauhoittaisi myös Suomessa. Nauhoitti tai ei, niin ainakaan Viron keikkaa lähempää ei tuolle levylle päädytty.

No Substancella on jopa Punk Rock Songin ärsyttävyydessään ylittävä veto, Raise Your Voice. Laskelmoitu ja tuhoontuomittu yritys toistaa vahingossa saatu megahitti. Kamalaa. Jotkut vitun dorkat vielä yllyttivät Tavalla bändin soittamaankin siitä jopa normaalia väsyneemmän version.

Noin niin kuin muuten levyllä on aika paljon tuollaisia verkkaisempia vetoja (nimiraita, Shades Of Truth) ja outoilua (The Biggest Killer In American History). Perinteiseen kaavaan asettuu kutakuinkin vain avausraita Hear It.

Näin kymmenen vuoden perspektiivillä voi kai jo sanoa, että No Substance ei ole edes Gray Racen veroinen. Gray Racella oli turhakkeiden joukossa useita oikeasti tosi hyviäkin biisejä. Mutta pinnat NS:n kansikuvalle. Just äsken tajusin, että se portto kannessa on Kolmas kivi avaruudesta -sarjan amatsooni! Eikä kestänyt edes kauaa...

The New America on ehdottomasti pykälän verran parempi levy. Mr.Brettin paluun ensitahtien (Believe It) lisäksi löytyy joku puolenkymmentä ihan maistuvaa rallia. Kuten esim. 1000 Memories, The Fast Life ja ennen kaikkea Don't Sell Me Short.

Jotain uutta ne yritti tollakin levyllä tehdä, vaihtelevalla menestyksellä:
A world without a melody & I Love My Computer. Hitureitakin on jokunen. Nimikappaleessa parasta on ihan hauska video.

Sehän noissa levyissä oli varmaan parasta, että niitä ainakin sai ihan tolkuttoman halvalla. Itse tosin olin ostanut ne normihinnalla tuoreena, mutta parillakympillä (markalla siis) sai kuukauden päästä lahjoja kavereille. Sisäänostajat olivat kai innostuneet Gray Racen suosiosta... Jos ne halvalla saa, niin kannattaa hyllyyn hankkia, muutoin suosittelisin täydentämään kokoelmaa tähdellisemmillä yksilöillä. Eipä noilta levyiltä taida livesettiinkään yhtään biisiä kuulua.

PS. Pakko vielä todeta että BR:n kotisivut ovat mielestäni todella rumat.

Tai sitten me ollaan vanhoja, eikä tajuta myspace-kulttuuria. Itse ihmetteln puolestani noita linkkaamiani Youtube-videoita, joissa siis jotain animaatiota ja punkkia taustalla.

Lopuksi vielä linkkiä nykyisestä livekunnosta.


EDIT: Jaa, näköjään Monte oli eri mieltä melkeinpä kaikesta. Paitsi Myspacesta.
 

MadMike

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, HML Huskies, Fremantle Dockers, Western Force
Tärkein yhtye meikäläisen elämässä. Voisin sanoa Graffinin lyriikoiden vaikuttaneen mun maailmankatsomukseen melko paljon. Kriittisyyttä niistä on ainakin oppinut ja tietysti monipuolista englannin sanastoa.

Viime vuosina ei oikeastaan ole tullut kuunneltua bändiä mutta levyhyllyssä (80-85:sta No Substanceen) levyt ovat kunniapaikalla. Nyt tuli sellanen olo vois ruveta taas kuuntelemaan tämän ketjun innoittamana.

Toi Generator livenä on aika huikea. Hiton saksalaiset ei osaa arvostaa Graffinin laulua vaan tarvi saada ne kitarat jauhamaan. Itse pääsin kokemaan nykyaikana kiellettyä crowdsurfingia Provinssissa -95, kun ensimmäistä kertaa lähdin festareille. Voisin todeta, että meno hulluksi äityneessä yleisössä oli kuitenkin aikalailla solidaarisempaa kuin nykyään. Jalkoihin jääneet nostettiin pystyyn ja meno jatkui. Parasta.

EDIT. Ja vielä linkki todistusaineistoon, ettei Amerikka olekaan ihan paha paikka

http://www.youtube.com/watch?v=f4Jbo-dS8M4&NR=1
 
Viimeksi muokattu:

kovalev

Jäsen
Oli aikoinaan todella tärkeä bändi nuorelle, vihaiselle kovaleville. " Recipe For Hate " oli käynnistävä voima ja sitten löytyi " Generator ", Against The Grain, No Control ja Suffer ".
Bändi on kyllä todellinen pioneeri melodisen punkin saralla. Ketjun avaajaa komppaan siinä, että nuo stemmalaulut ovat todella hienoja, muutenkin laulumelodiat ovat raivostuttavan tarttuvia. Periaatteessa bändi on tehnyt biisejä samalla kaavalla kuin vaikkapa Beatles, tai Nirvana. Yksinkertainen on kaunista. Sanoitukset ovat pääasiassa hienoja ja ihan joka jamppa ei pystyisi noita lauluja hoitamaan. Tarvitaan aika hyvää hapenottokykyä ja taipuisaa kieltä.
Olikos Graffin muuten opettaja koulutukseltaan ?
 

mtmela

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Keltainen #27. Kajaanin Hokki.

Baikonur

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
" Recipe For Hate " oli käynnistävä voima ja sitten löytyi " Generator ", Against The Grain, No Control ja Suffer ".
Bändi on kyllä todellinen pioneeri melodisen punkin saralla. Ketjun avaajaa komppaan siinä, että nuo stemmalaulut ovat todella hienoja, muutenkin laulumelodiat ovat raivostuttavan tarttuvia. Periaatteessa bändi on tehnyt biisejä samalla kaavalla kuin vaikkapa Beatles, tai Nirvana. Yksinkertainen on kaunista. Sanoitukset ovat pääasiassa hienoja ja ihan joka jamppa ei pystyisi noita lauluja hoitamaan. Tarvitaan aika hyvää hapenottokykyä ja taipuisaa kieltä.

Mainio orkesteri. "No Control" on itteleni se tärkein levy, siitä oma Bad Religionin kuunteleminen alkoi. Tosiaan tarttuvaa ja sopivan kotikutoista poppipunkkia. Tässä viime päivinä on tullut pyöriteltyä "All Ages"-kokoelmaa. Täytyy tässä päivänä eräänä tutustua tuohon uudempaan Bad Religioniin*. Josko se tarjoilisi jotakin uutta, ja jos ei uppoa, niin vanhoissa viisuissa löytyy. Livenäkin myös on bändin teho tullut koettua, niin ikään ketjussa aiemmin vilahtaneissa 93- ja 95-Provinsseissa.

* Menee osittain ohi ketjun aiheen: Näin kesällä ei jostain syystä jaksa keskittyä mihinkään uuteen. Samoja vanhoja levyjä tässä on tullut kuunneltua. Ilmojen viiletessä sitä useimmiten lämpenee uusille, ennen kuulemattomille tuulille. Ehkä. Mutta kuten sanottu, hieno bändi ja hatunnosto pitkäjänteisestä/intohimoisesta työstä.

Loppun vielä tärkeä tietoisku. Eniten soittokertoja yksittäisistä piiseistä meikäläisen tarkkaan valikoidulla soittolistalla on meneillään olevan elokuun aikana kerännyt "Anesthesia". Kuinka voi olla yksinkertainen piisi, johon ei ihan äkkiä kyllästy.
 

Monte-Cristo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Sens, sympatiat Kerholle
Oho, No Substancesta puhuttaessa oli tarkoitus mainita levyn hyvien vetojen joukossa Shades of truth eikä nimibiisi. Perinteiseen BR-kaavaan sopii kyllä levyn nopea lopetusraita. Levyjen viimeiset kappaleet ovat BR:llä melkein poikkeuksetta erinomaisia.

No Substance on tosiaan varmaan hitain BR-levy, jolla näkyy kyllä selvästi, että yksinään Graffinkaan ei kokonaisen levyn tekemisestä selviä. Kahdessa kappaleessa apumiehenä (ja biisien tyylistä päätellen pääasiallisena säveltäjänä) on ollut bändin Gregeistä kitaristi Hetson, eikä jälki ole kovin mukavaa korville. Pahin tapaus on tosiaan jo Evertonin mainitsema Raise Your Voice, joka on kamalaa aivan millä tahansa mittarilla. Ainoa syy, miksi se nostettiin peräti levyn johtosingleksi, on saksalaisen Die Toten Hosen -bändin solistin Campinon featurointi biisillä. BR:n suurin suosio kaikista maista taitaa löytyä juuri Saksasta (Graffin on sanonut Saksan olevan "the most bad religious country in the world"), ja Gray Race/Punk Rock Song olivat kovia hittejä siellä. Raise Your Voice oli siis häpeilemättömän laskelmoitu yritys nuoleskella Saksan markkinoita. Ei tainnut kuitenkaan menestyä.

Mikä muuten Punk Rock Songissa ärsyttää? Tämä on minua aina ihmetyttänyt, sillä biisillä vaikuttaa olevan jonkinlainen yleinen inhokkistatus BR-fanien keskuudessa. Onhan se ylisoitettu hitti, mutta sinänsä minusta aivan hyvä perus-BR-veto. Taitaa muuten olla bändin ainoa jonkinlaiseksi hitiksi yltänyt Greg-biisi, Brett on lähes aina orkesterin singlemaakari.

New America on erilaisin albumi koko BR:n tuotannosta. Sanoituksiltaan se on ällistyttävän positiivinen ja henkilökohtainen - yleensä niin perusnegatiivinen Graffin kannustaa kuulijoitaan katsomaan rohkeasti tulevaisuuteen ja tekemään parhaansa ja käy myös läpi henkilökohtaisia asioitaan kuten punk-nuoruuttaan ja avioeroaan. Mukana menossa ovat mm. folkahtava There Will Be A Way, stadionrokkaava nimibiisi (jolla tosiaan on hauska video) ja kaikkien vihaama ihmeellisyys I Love My Computer. Kaiken tämän erikoisuuden taustalla on tuottajana toiminut Todd "tuotin Meatloafiakin" Rundgren, joka kannusti Graffinia kokeilemaan uutta. Tulos ei sinänsä ole lainkaan hassumpi, mutta Bad Religioniksi levy on musiikillisesti melkoinen kuriositeetti. Tietyssä mielessä New America onkin jonkinlainen Graffinin puolisoololevy. Basisti Jay Bentley vaikuttaa inhoavan levyä, ja nähtävästi tekoprosessi oli muutenkin kivikkoinen, sillä Graffinin ihailema ja hänen tuottajaksi värväämänsä Rundgren ei osoittautunut kovin mukavaksi tyypiksi (ks. edellisen linkin Jay-haastattelu). Bändi oli lopettamaisillaan New American jälkeen, mutta comebackin tehnyt Mr. Brett, paluu Epitaphille ja "emme me voi näin surkeasti lopettaa"-asenne pelastivat tilanteen.

No Substancelta ja New Americalta ei keikoilla nykyisin enää kuulla käytännössä lainkaan materiaalia, mikä on kyllä vähän sääli. Vaikka albumit BR-standardeilla ovatkin kehnohkoja, on niillä hyviäkin tsibaleita. New American mahtava lopetusbiisi Don't Sell Me Short aloitti keikan hienosti Tavastialla 2000.
 

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
Liikuttavaa että BR on ollut monelle (ja on edelleenkin) uskontoa suurempi tapaus. Tämän keskustelun innoittamana olen kiivaasti pyöritellyt vanhoja levyjä ja huomasin juuri kuinka paljon kovempi levy Recipe for hate on. Aikanaan tuntui jopa pettymykseltä mutta toisin on nyt.

Vaikea sanoa kumpi on se paras teos - Generator vai Stranger... Ehkä Generator kuitenkin.
 

mtmela

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Keltainen #27. Kajaanin Hokki.
Anesthesia

Mitä vittua....oonpa siellä ja täällä...

Mitä vittua täällä teen, ja kuinka pihalla oon?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Pelicans, All Blacks
Tietääkö kukaan mistä saisi noita crossbuster-logolla varustettuja t-paitoja? En ainakaan löytänyt kun koitin nettikauppoja etsiä läpi.

Bad Religion on juuri sellainen bändi, jonka biisien sanoihin kannattaa tutustua, itsekin tuli joskus gray racen aikoihin kuuneltua bändin biisejä ikäänkuin harmittomina ja menevinä rallatuksina, vailla mitään tajua sanojen merkityksestä. The 3 most frightening words ever invented by any religion: http://uk.youtube.com/watch?v=L8i_TKMyOM8
 

Johnny Freak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Popa, sympatiat Alfred Oerterille
Itsellä kolahti vuonna -91 Against the grain kun olin sotimaan oppimassa Niinisalossa..ja matka jatkuu..ps.uusi lätty ihan ok..
 

mtmela

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Keltainen #27. Kajaanin Hokki.
No niin, nyt pääsee katsomaan Bad Religionia jenkeissä, paikkana Sayreville, New Jersey. Mennään Bostoniin viikon reissulle ja huomattiin, että bändi esiintyy tuollaisessa Nykin lähellä olevassa paikassa samana päivänä kun lento on perillä Nykissä. No ei muuta kun buukattiin liput keikalle ja hotelli lähellä olevasta kaupungista, eli East Brunswickista. Vartin taksimatka sinne ja keikkaliput 25 taalaa per pää. Hotellikin oli vaan 30$ per hujoppi. Aika loistavaa, ellei jopa parhautta.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Muista mtmela sitten pyytää ne sitten Suomeenkin. Ja hyvää reissua!
 

kovalev

Jäsen
Olin Ruisrockissa katsomassa Nofx:n keikan, ja mielestäni varsin onnistunut veto sai minut fiilistelemään muitakin teini-iän punk-suosikkejani, joista Bad religion on ehdoton ykkönen. Nyt olen sitten viikon päivät kuunnellut näitä vanhoja klassikoita, ja tuubissa pyöriessäni löysin puolivahongossa tällaisen:
http://www.youtube.com/watch?v=9sIlCTDIZ9I

En ollut aikaisemmin tätä kuullut, koska viimeisin hankkimani religion-levy on 90-luvulta.
Olen aivan sanaton tämän version hyvyydestä. Alkuperäinenkin on yksi suosikeistani.
Loistava bändi, ja ajankohtainenkin Ilosaaren keikan takia.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kai täälläkin voisi mainita, että seuraava plättä ilmestyy syyskuun lopussa. Nimen pitäisi olla The Dissent of Man. 30-vuotisjuhlaliven uudet tsipaleet eivät nyt mitään huikeita ennakko-odotuksia aiheuttaneet: Resist Stance oli se liian monta kertaa aiemminkin kuultu Graffin-ralli, Won't Somebody taas slovariksi ihan toimiva. Levylle molemmat tulevat kuitenkin kai jonkin verran muuttuneina.

Juhlakiertuehengessä mennään, joten setti voi olla vähän turhankin ennalta-arvattava huomenna. Mutta jos Flat Earth Society, Anesthesia ja vielä Heaven is Fallinginkin kuultaisiin samalla keikalla, niin meittis repeää. No, ehkä kaikki kelpaa joka tapauksessa.
 

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
Nyt on uusi lätty The Dissent of Man kuunneltavissa kokonaan myspacessa. Neljäs biisi menossa ja kyllähän tää suupieliä ylös vetää. Kelpaa mulle.
Kiitos vinkistä ystäväni! BR on vaan niin uskomattoman hyvä orkesteri. Voi voi...klubikeikalle tänne pääkaupunkiseudulle pian, jookos? Olikos se nyt sitten 2004 kun viimeksi kävivät? Joo, olisihan tuota ollut Joensuussa tarjolla kesällä, mutta se ei nyt ihan natsannut.
 

Tankian

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Pakko nostaa vanha ketju ylös. Bad Religionin uusi levy True North on tänään julkaistu Suomessa ja noin kymmenen kuuntelun perusteella nyt on tullut parasta BR:ää pitkiin aikoihin. Aivan huikea levy!

Jos kiinnostaa, niin koko levy on kuunneltavissa Youtubesta täältä.
 

Medrin.S

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk, HCK
Pakko nostaa vanha ketju ylös. Bad Religionin uusi levy True North on tänään julkaistu Suomessa ja noin kymmenen kuuntelun perusteella nyt on tullut parasta BR:ää pitkiin aikoihin. Aivan huikea levy!

Jos kiinnostaa, niin koko levy on kuunneltavissa Youtubesta täältä.

Juuri itsellä kuuntelussa. Loistavaa takuuvarmaa BR:ää!
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Taattua Religionia heti ekoista soinnuista lähtien. Itse pidän taas Stranger than fictionia yhtenä parhaista levyistä ikinä yli genre rajojen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös