Joo-o. Pitkälti samaa saa lukea vähän väliä täällä keskustelupalstallakin. "Tasa-arvon perään huutelijat käykää naisten peleissä!" Ollaan käyty jo vuosikausia ja yritetty herätellä koko lajiväkeä, mutta naisten jääkiekkoa vähättelevä kulttuuri istuu sitkeässä. Haasteiden ratkaisemisen sijaan keksitään mieluummin kaikki mahdolliset syyt, miksi naisten jääkiekkoa ei pitäisi katsoa ja tukea taloudellisesti. Osittain vähän samanlainen syyttävä sävy on tuossakin jutussa.
Sinänsä kirjoitus pohjautuu pitkälti ihan oikeisiin faktoihin. Auroraliigan pudotuspelien katsojalukemat ovat olleet vaatimattomia, vaikka ne ovatkin olleet runkosarjan keskiarvoja korkeampia. Ainakin osa kirjoituksen johtopäätöksistä on kuitenkin erikoisia. Tuonkaan kirjoittaja ei näe naisten joukkueilla (edes maajoukkueella) mitään itseisarvoa, vaan tarkastelee niitä lähinnä taloudellisella panostus–tuotos-mittarilla. Toki tuo on nykyajalle hyvin tyypillistä ihan millä tahansa yhteiskunnan ja elämän osa-alueella.
On totta, että uuden PWHL:n otteluissa on käynyt katsojia hienosti ja nuo lukemat saattavat pitkällä aikavälilläkin mahdollistaa sarjan kestävän toiminnan. Myös esimerkiksi Ruotsissa osa naisten joukkueista kerää huomattavasti parempia yleisömääriä kuin Suomessa. Kummassakaan esimerkissä ei kuitenkaan ole käynyt niin, että yleisö on ensiksi löytänyt pelit ja sitten raha on seurannut. Molemmissa sarjoissa on investoitu ensiksi sarjaan, joukkueisiin, televisiointiin ja markkinointiin. Sitten katsojat ovat löytäneet ne. Ruotsissa saman seuran miesten joukkueet auttavat markkinoinnissa. Joillain seuroilla on myös yhteiset sometilit jne.
Suomessa vaihdetaan liigan nimeä ja logoa, mutta muuten sama puuhastelu jatkuu. Pelit on haudattu LeijonaTV:seen, maalikoosteita satunnaisesti Instagramin postimerkkivideoilla tai pystyvideoilla, joissa kiekko hukkuu kuvan ulkopuolelle kuin LeijonatTV:n robottikameralta. Miesten joukkueilta on lähes turha odottaa mitään apua ja silloinkin kun on joku tuplapelipäivä, niin tapahtumien väliin jää kaksi tuntia joutoaikaa, että pikemminkin tuo järjestely laittaa valitsemaan kahden ottelun väliltä kuin katsomaan molemmat ottelut.
Esimerkiksi PWHL:n syntymisessä kesti tuskatuttavan monta vuotta pelkkiä näytösotteluita ja toteutuminen taisi olla viimeisiä hetkiä, kun siihen enää jaksoi uskoa sen paremmin huippupelaajat kuin lajiväkikään. Se edellytti myös avokätiset sijoittajat, jotka ostivat kilpailevan PHF:n (entinen NWHL) pois markkinoilta. Tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä PWHL:n kannalta, mutta kyseessä on vasta toinen kausi. Pohjoisamerikkalaisten naisten sarjojen nousuja ja tuhoja on nähty aiemminkin, joten itse ainakin seuraan tilannetta vähän pidemmällä tarkasteluvälillä.
Tietysti sijoittajat haluavat saada rahansa jollain aikavälillä takaisin. He ovat nähneet naisten ammattilaissarjalle markkinaraon. Suomessa ollaan valitettavasti kaukana tuosta ja jokainen naisten jääkiekko on paskaa rahan ja ajan hukkaa, jota ei kannata katsoa tai panostaa rahallisesti -lausahdus viivyttää Suomessa vastaavan mahdollisuuden syntymistä.
Suomessa on jo säännöllisesti jopa nelinumeroisia katsojalukemia keräävä naisten palloilusarja Superpesis, joten niin suuren lajin kuin jääkiekon kohdalla tuo sama ei pitäisi olla millään tavalla mahdotonta. Jääkiekon puolella jaksetaan jauhaa jostain taklauksien puuttumisesta naisten otteluissa, mutta pesäpallossa ei ole kenellekään mikään ongelma, että naisilla pallo on kevyempi ja kenttä pienempi kuin miesten peleissä. Monen mielestä naisten pelit ovat jopa viihdyttävämpiä kuin ultrataktiset miesten ottelut. Itsekin kuulun tähän joukkoon. Pesäpallon lajikulttuuri on tältä osin paljon terveempi kuin jääkiekossa on.
