Mainos

Atlanta Thrashers 2010-2011, playoffs, here we come!

  • 120 477
  • 381

cosape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Loistava voitto yhdestä tämän hetken parhaasta joukkueesta. Capsin pojat luultavasti olleet viihteellä edellisenä iltana kun ei oikein näyttänyt peli maistuvan. Varsinkin maalivahdilla oli synkät ensimmäiset minuutit ennenkuin pääsi penkille lepäämään loppupelin ajaksi.

Tosin vielä ei kannata hihkua liikaa vaikka nollapeli tulikin maalivahdille sillä viimeisen kahdeksan pelin saldo on todella murheellista luettavaa eikä anna oikeutta odottaa PO-pelejä vaikka viivan kahtapuolta heilutaankin tällä hetkellä (2-5-1).

Mutta eikun uutta matoa koukkuun ja pisteitä kalastamaan sunnuntaina taas.
 

cosape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Hieno jatkoaikavoitto ja kukapa muukaan pisti jatkoajalla kiekon reppuun kuin iso Buff. Tavareksen ei ehkä olisi kannattanut lähteä perään horjumaan ja kaatuilemaan. Ja kun siniviivalla on kaverina Enström niin ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun syöttö löytää lavan ja verkko heilahtaa.

kauden alun jälkeen Pavelec on löytänyt itseluottamuksen ja hanskakäsi heilahti jälleen todella maagisesti. Liigassa kolmantena yhdessä Raskin kanssa torjuntaprosenteissa ja GAA neljänneksi paras alle kahden päästetyn maalin keskiarvolla. GAA kertoo myös siitä, että joukkue on oppinut puolustamaan. Tosin vieläkin annetaan vastustajan laukoa todella paljon, tällä hetkellä Thrashers viimeisenä tuossa tilastossa.

Ja Burmi jatkaa hienoja otteita, tänäänkin aiheutti kolme ylivoimaa todella aktiivisella pelillä ja hienoilla kikoilla ohitellessaan puolustajia. Ja kuka tulokas voi näyttää vastaavaa, ylivomaa, alivoimaa ja pelaamista pelin lopussa kun ratkaisuja tehdään tai puolustetaan voittoa.

Matteau varmaan toivoo, että olisi sittenkin opetellut pelaamaan visiirin kanssa, toivottavasti kuitenkaan ura ei lopu vaan selviäisi tikeillä ja levolla. Todella pahan näköisesti kiekko pomppasi suoraan silmän seudulle.

Voiton myötä myös nousu takaisin PO viivan oikealle puolelle, toivottavasti meno jatkuu. Myös loistava huomata, että SE joukkueista kolme on viivan yläpuolella ja neljäskin heti ensimmäisenä viivan alapuolelle eikä Floridakaan kaukana ole. Pingviinit ja Rangersit ovat varmaan tyytyväisiä, että voivat keräillä niiltä pisteitä ja pysyä PO vauhdissa mukana helpommin.

Edessä onkin sitten kovempia haasteita kun keskiviikkona vastassa on Red Wings ja perjantaina Canadiens. Vauhtia pitää tulla luistimiin paljon lisää jos Canadiens pitää samanlaista vauhtia kuin Leafseja vastaan lauantaina. Tänään oli vähän puolivaloilla surffailua ja selkä nousi helposti pystyyn heti kun kiekko oli poissa lavasta tai ei ollut lähimailla.
 

kalitsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jets, Ässät
Islanders @ Thrashers 1-2 OT

Fakta on, että nykyisen tasoiselta Islandersilta olisi otettava täydet pisteet. Siinä onnistuttiin ja onneksi tässä liigassa ei jatkoaikavoitosta rangaista (vrt. voitto varsinaisella peliajalla). Onnistujia oli illan ottelussa muutamia pääasiassa puolustuspäässä johtuen ottelun vähämaalisuudesta. Tosin Islanders tuskin on liigan parhaimpia joukkueita antamaan todellista painetta puolustukselle, mutta 3. pari mukaanlukien kiirettä ei tänään näkynyt. Avaukset saatiin hyökkääjille lapaan ja näiden jatkot keskikaistalle tai laidan kautta keskialueelle onnistuivat myös ihan kiitettävästi. Aiemmin kaudella nähtyjä pahoja kiekonmenetyksiä omalla siniviivalla ei siis kovinkaan paljoa nähty, mikä on positiivista! Katsotaan sitten Wingsiä vastaan, kun vastassa on Datsyukin kaltaisia loistavia kiekonriistäjiä.

Ylivoima oli jälleen vähän kaksipiippuinen juttu. Yksi maali saatiin aikaiseksi neljällä yrityksellä, mikä sinänsä on ihan hyvä lukema. Nuo kolme epäonnistunutta yritystä olivatkin sitten enemmän ja vähemmän heikkoja räpellyksiä, kun kiekkoa ei saatu millään rauhoitettua. Tai kun kuvio saatiin kasaan tyydyttiin vain siirtelemään kiekkoa maalintekosektorin ulkopuolella. Byfuglien-Enström on kyllä erittäin hyvä viivapari ja monesti pystyvät syöttämään koko kentän poikki pienestäkin tilasta aivan siniviivaa pitkin. Ylivoimamaali tulikin sitten Antropovin yllättävällä laukauksella, kun Islandersin pelaajat viittoilivat tuomareille käsisyötön merkiksi. Hieno maskipelaaminen Laddilta tuossa maalissa.

Burmistrov jaksaa hämmästyttää itseluottamuksellaan ja vielä kun kaverin taidot on täyttä timanttia, niin useampikin pakki joutuu rikkomaan ja roikkumaan. Mitään ylimielisyyttä ei kuitenkaan ole havaittavissa ja haastaa vain silloin kun on sen paikka. Pystyy myös heittämään kiekon nöyrästi päätyyn ja polkemaan perään. Välillä pystyssä pysyminen kulmaväännöissä on vaikeaa, mutta eiköhän viimeistään ensi kesänä saada lisää voimaa kroppaan. Kertaalleen Burmistrov polki hienosti Islandersin ylivoimahyökkäyksen kiinni, joten asenne puolustuspeliinkin on kohdallaan.

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa. cosape tuossa valaisikin jatko-ohjelmaa, joten katseet Detroitin kaatoon keskiviikkona.

EDIT: Näytti löytyvän mielenkiintoinen aihe täältä jatkoajasta, koskien joukkueiden tärkeimpiä pelaajia. Thrashersin kohdalla kysymys on mielenkiintoinen Ilyan ajan jälkeen. Pitääkin alkaa pohtia tuota kysymystä ja käydä rustaamassa hieman ajatuksia.
 

Tempura

Jäsen
Suosikkijoukkue
Calgary Flames, Hämäläinen kiakko, Ässäsympatiat.
Terveisiä vieraasta pöydästä. Ajattelin kysyä Bufyglienistä, että mitäs mieltä kaverin pelistä pakintontilla? Tehojahan tulee ja sen nyt näkee kaikki, mutta en ole Atlantan pelejä nähnyt tällä kaudella kuin yhden ja kiinnostaisi vähän teidän asiasta viisaampien ajatukset.
 

Kovy#17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Atlanta Thrashers & Winnipeg Jets
Terveisiä vieraasta pöydästä. Ajattelin kysyä Bufyglienistä, että mitäs mieltä kaverin pelistä pakintontilla? Tehojahan tulee ja sen nyt näkee kaikki, mutta en ole Atlantan pelejä nähnyt tällä kaudella kuin yhden ja kiinnostaisi vähän teidän asiasta viisaampien ajatukset.

Minun silmiini Byfuglienin siirto pakiksi on ollut onnistunut. Parhaat avut häneltä löytyy edelleen hyökkäyssuuntaan ja välillä hyökkäysintoa saisi hiukan toppuutella. Puolustuspelaaminen on kuitenkin sujunut ihan mallikkaasti ottaen huomioon, että kautta ei ole pelattu vielä kovin pitkälle. Toisinaan hän pelaa turhan riskialttiisti omalla alueella; rohkeat syötöt oman maalin takaa keskikaistaan saattavat kostautua jossain vaiheessa, mutta toisaalta voivat onnistuessaan olla loistavia alkuja nopeaan vastahyökkäykseen. Byfuglienin hyvään kauden alkuun nostaisin kuitenkin yhdeksi merkittäväksi osatekijäksi viereltä löytyvän Enströmin. Kaksikon yhteispeli näyttää sujuvan ottelu ottelulta paremmin ja työnjako jakautuu tasapainoisesti. Enström on pieni, ketterä, ja juoksee kulmissa. Byfuglien iso, taklaava ja pitää maalin edustaa. Byfuglien hyökkää, kun tilaisuus tarjoutuu ja Enström jää varmistelemaan. Toki myös Enström osaa hyökätä kiekollisena pakkina, jos tarve vaatii. Ylivoimalla kiekko liikkuu viivan tuntumassa laidasta laitaan vikkelästi.

Byfuglienin plusmiinus on tällä hetkellä nolla, kun taas esim. Oduya - Bogosian ovat tahkonneet roimasti miinuksen puolella. Oduya -9, Bogosian -8. Siitä nyt ei ole epäilystäkään, että Buff - Enström on tämän joukkueen selkeä ykköspakkipari, ja niin kauan kuin otteet pysyvät vakaina ja mieluusti nousujohteisina, en näe mitään syytä sille, että Byfuglien ottaisi jälleen hyökkääjän paikan. Thrashers on tehnyt maaleja Kovalchukin lähdöstä huolimatta liigassa seitsemänneksi eniten per matsi (3.05), joten maaleja syntyy nykyiselläkin koostumuksella riittävän paljon. Byfuglien on niitä pelaajia, jotka voivat ottaa ratkaisun avaimia käteen ja tämä on onnistunut vallan hyvin myös pakin paikalta. Buffalon ja Islandersin verkkoon upotetut jatkoaikamaalit olkoot yhtenä esimerkkinä siitä, että Byfuglien ottaa vastuuta ja haluaa ratkaista pelejä. Itsevarmuutta, rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta löytyy. Taitaa nauttia myös runsasta arvostusta koko joukkueessa. Iso palanen Thrashersin joukkuetta ja varmasti yksi parhaista. Toivottavasti pelaa tasaisesti koko kauden. Luottoa, vastuuta ja jääaikaa ainakin riittää nykyisillä näytöillä.

Mitä nyt olen seuraillut valmennusjohdon mietteitä, niin tuskin Byfuglienia ollaan kovin herkästi siirtämässä hyökkääjäksi. Koskaan ei kuitenkaan pidä sanoa ei koskaan, joten antaa kauden näyttää mitä tuleman pitää. Jos hyökkäys jostain syystä rupeaa tökkimään pahasti (mitä en usko), niin miksei silloin voisi kokeilla Buffin peluuttamista hyökkääjänä, mutta nykyinen tilanne ei anna mielestäni sille mitään aihetta.
 

Tempura

Jäsen
Suosikkijoukkue
Calgary Flames, Hämäläinen kiakko, Ässäsympatiat.
Kiitoksia, tuossahan tuli enemmän kuin riittävän pitkä vastaus. Atlanta tosiaan alkanut olemaan tällä kaudella niitä joukkueita, jotka väkisinkin herättävät kiinnostusta, vaikkei olisi ennen koko seurasta juurikaan välittänyt. Itsekin samaa järkeilin maalimäärien suhteen, ettei ainakaan hyökkäyspeli tilastojen valossa kärsi Buffin pakkina hääräilystä. Päinvastoin ehkä, viivalla enemmän pelotetta ja vastaavasti pari hyökkääjää saa enemmän peliminuutteja mitä muuten saisi. Mutta jep, kiitoksia.
 

Kovy#17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Atlanta Thrashers & Winnipeg Jets
Thrashers @ Red Wings 5-1

Hieno ilta Atlantassa ja Detroit kaatui selkeästi ja ansaitusti 5-1. Thrashersilta energistä peliä ja vieraat puolestaan nukkuivat suurimman osan ottelua. Ei ollut Red Wings valmistautunut pelaamaan pisteistä ja Thrashers korjasi hedelmät tyylikkäästi. Viisi maalia, 2 ylivoimalla. Thorburn pääsi jälleen maalin makuun ja Atlanta sai nopean johtoaseman Detroitin puolustuksen haahuillessa. Laddille alivoimamaali vieraiden kohtalokkaasta kiekonmenetyksestä, Peverleylta upea tarjoilu. Stewartille ylivoimamaali ja sen alustaneelle Littlelle kauden neljäs häkki vastahyökkäyksestä. Iso Dustin läväytti vielä 5-1 loppulukemat päätöserässä. Etenkin kaksi erää hyvää kiekkoa, jossa valkopaitojen virheet käytettiin hyväksi. Pakka pysyi kasassa myös kolmannessa, eikä sen kummempia kirivaihteita nähty. Omiin ainoastaan yksi häkki alivoimalla.

Jos jotain pitäisi viime aikaisten otteiden perusteella kehua, niin se mies löytyy Thrashersin tolppien välistä. Viimeiset 5 peliä (Washingtonissa syrjäytti Masonin penkille), 5 päästettyä maalia. Torjuntaprosentti tällä hetkellä hieno 94,2 ja GAA 1.84. Liigan kolmas kummassakin tilastossa. Toivottavasti Pavelecin annettaan nyt pelata, kun homma kulkee ja kiekot pysähtyvät.
 

anatsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Ei mitään käsitystä miten Atlanta pelaa tällä hetkellä. Voisiko joku valaista onko alkukauden aneemisuus saatu kokonaan pois vai vieläkö tulee pelejä, joissa meinaa nukahtaa poskelleen? Bafflin on pelannut mainiosti pakin paikalla, kuten Kovy tuossa sanoi. Ainakin siis tilastollisesti. Ehkäpä Atlantan tärkein pelaaja. Burmi teki komean maalin tässä vähän aikaa sitten, sen tiedän ja Ladd nimitettiin kapteeniksi. Enström ja Bufflin' varakapteeneiksi. Sen verran suurinpiirtein siis tiedän, mutta nyt voisi alkaa seuraamaan taas, kun aikaa alkaa riitämään. Nyt on suurimmat kiireet pois. Kiitos Kovy, Köyliön Ässä, cosape ja muut. Eiköhän se tästä. Playoffjuna on vasta alussa..
 

Kovy#17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Atlanta Thrashers & Winnipeg Jets
Ei mitään käsitystä miten Atlanta pelaa tällä hetkellä. Voisiko joku valaista onko alkukauden aneemisuus saatu kokonaan pois vai vieläkö tulee pelejä, joissa meinaa nukahtaa poskelleen?

Jokainen tietenkin näkee pelin vähän omalla tavallaan, mutta mielestäni Thrashersin esityksiä ei voi kutsua aneemisiksi. Silti se kauan kaivattu taisaisuus puuttuu edelleen. Tietenkin jokaisen joukkueen kauteen mahtuu huonompiakin jaksoja, mutta Thrashersin aaltoliike on toisinaan turhan ailahtelevaista. Tätä tapahtuu myös pelien sisällä, jonka kaikki Atlantan pelejä katsoneet ovat varmasti huomanneet. Harvassa ovat ne matsit, joissa Thrashers on TODELLA pelannut täydet 60 minuuttia. Viimeisissä kolmen ottelun sisään pelatuissa otteluissa Capitalsia ja Detroitia vastaan tämä mielestäni toteutui, joten toivottavasti ollaan menossa oikeaan suuntaan. Sitä ennen pelattiin kuitenkin Florida-ottelu, jonka toinen erä oli aivan hirveä. Tulosta on kuitenkin syntynyt kohtuullisesti kaikesta huolimatta, vaikka välillä nukutaan.

Pelin kokonaisilme on kuitenkin ollut hyvää, joskin joihinkin pikkuseikkoihin toivoisi pientä skarppausta. Keskialueen pelaaminen (kiekonmenetykset, kiekkojen neppailu vastustajien lapaan) on viime pelien valossa näyttänyt viitteitä paremmasta, mutta on useissa ottelussa tällä kaudella kostautunut monen maalin muodossa. Alivoimaan toivoisi myös lisää tehoa, vaikka sekin on näyttänyt jo paremmalta ja Thrashers on tällä kaudella iskenyt muutaman alivoimaosumaakin. Jos jokin epäkohta on jatkunut koko kauden, niin vastustaja pääsee laukomaan turhan ahkerasti Thrashers-maalia kohti. Maaleja on tehty mukavasti, mutta niitä on myös päästelty. Tämä kulminoituu mielestäni keskialueen pelaamiseen, sillä myönnettäköön, että puolustuspelaaminen on viime kauteen verrattuna roimasti vakuuttavampaa. Mitään katastrofaalista epäkohtaa tekemisestä ei kuitenkaan löydy ja positiivisia asioita löytyy yllin kyllin, mm. tehokas ylivoima ja maalinteko. Maalivahtipeli on ollut erinomaista viimeisissä koitoksissa, kiitos Pavelecin.

Ensi yönä Montreal saapuu kylään, joten kova ottelu tulossa. Toivottavasti viime ottelujen hyvä vire saa jatkoa. Tällä hetkellä 3 peräkkäistä voittoa maalieron ollessa Atlantalle peräti 12-2 (!). Mielenkiinnolla heräillään ensi yönä katsastamaan Thrashersin esitystä.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Jos jokin epäkohta on jatkunut koko kauden, niin vastustaja pääsee laukomaan turhan ahkerasti Thrashers-maalia kohti.

En usko, että Ramsay pitää tuota niinkään ongelmana. Bruinsissa valmennuksen filosofia oli antaa laukoa laidoilta ja pyrkiä ehkäisemään vain maalintekosektorilta tulevat laukauset. Systeemi vaatii tietysti maalivahdilta varmuutta ja hyvää reboundkontrollia ja puolustajilta tarkkuutta maalinedustan siivoamissa. Idea on se, että puolustajat eivät pelaa itseään ulos tilanteista, paketti pysyy kasassa ja että laukomalla vastustaja antaa mahdollisuuden voittaa kiekko. (Ja sivumennen sanottuna tuo on se syy, minkä takia maalivahdit ovat Bruinsissa tähtiä. Paljon helppoja laukauksia, kovat prosentit).

Toissa kaudella, kun Bruins voitti idän, se laukoi keskimäärin vähemmän maalivahtia kohden kuin vastustaja, vaikka tapahtumia muuten usein dominoikin. Tällä kaudella on ollut sama meininki: Bruins voittaa yleensä maalipaikat ja maalit, mutta häviää laukaukset.

RAmsay oli Bruinsissa todella pidetty valmentaja. Pelaajat arvostivat, varsinkin moni puolustaja kehui Ramsayta loistavana opettajana, joka on auttanut parantamaan peliä ja kehittämään henkilökohtaista taitoa vielä paljon juniorivuosien jälkeen. Myös Julienin kommenteista kävi selväksi, että Ramsayn lähtö Bruinsin valmennustiimistä on suuri menetys.

Uskoisin, että Atlantassa on ainakin valmennus kunnossa ja rosterikin on varmasti mitä sopivin Ramsaylle. Ei suuria tähtiä, jolloin valmentaja saa helpommin myytyä joukkueelle kurinalaisen joukkuepelin.
 

Kovy#17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Atlanta Thrashers & Winnipeg Jets
Hyvä huomio ja varmasti täyttä totta. Jokin raja siinäkin pitäisi silti olla. Mielestäni enintään 30 vedon tavoitteleminen olisi ihan kohtuullista. Marraskuun 11:sta pelissä tämä on onnistunut neljä kertaa. Sekaan mahtuu muutama tällainen koitos: 55 vetoa, 42 vetoa, 40 vetoa, joka rupee olemaan jo pikkuisen liikaa. Tämä näkyy siinä, että verkko on heilunut omissa (lukuun ottamatta muutamaa viimeisintä kamppailua). Thrahersin verkkoon on isketty 3.14 kiekkoa per ottelu (26:s liigassa). Olet varmasti oikeassa siinä, että monet vedot lähtevät kaukaa vaarattomilta sektoreilta, mutta jämäkämmällä keskialueen pelaamisella vastustaja ei pääsisi niin helposti puolustusalueelle pyörimään, jonne peli myös tuntuu juuttuvan liian usein. Muutama pitkä ralli Atlanta-päädyssä (ja vaikka se olisi kulmissa pyörimistä ja kaukaa kiekkoa maalille heittelemistä), niin se vie pelitapahtumien ja kiekonhallinnan kautta rakentuvaa momentumia vastustajalle. En näe asiaa mitenkään kovin suurena ongelmana kuten et Ramsaynkaan arvellut tekevän, mutta epäkohtana, johon voisi kiinnittää huomiota. Faktahan on se, että omiin on mennyt maaleja, vaikka sitä on kompensoinut tehokas hyökkäys -ja maalivahtipeli. Eritoten Pavelec muutamassa viimeisessä pelissä.
 

cosape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Vau, valitettavasti jäi Detroit-peli näkemättä muiden kiireiden vuoksi mutta kuten tuossa aikaisemmin kirjoittelinkin, oli vautia nostettava ainakin Habs-peliin. Ja niinhän siinä kävi, Thrashers vastasi vauhtiin ja pisti vielä yhden pykälän kovemmaksi kuin Habsit.

Enpä ole nähnyt aikaisemmin vastaavaa karvauspeliä Atlantan pojilta mutta tänään se toimi todella loistavasti, kiekko lukemattomia kertoja riistettiin hyökkäysalueella ja lisäksi syöttösuunnat suljettiin todella tehokkaasti. Kolmanne erän loppupuolella oli hetkiä jolloin keskialue otettiin vähän löysästi mutta onneksi tuosta ei paria paikkaa enempää siunaantunut kuitenkaan. kokonaisuutena todella ehjä suoritus ja kirsikkana Pevsin parit maalit.

Mielestäni Ramsey peluuttaa Burmia ehkä liiankin säästeliäästi vieläkin mutta varmaan haluaa kasvattaa pikkuhiljaa pelimiehen eikä pistä kerralla yrittämään liikoja. Kevythän Burmi on varreltaan ja sen huomaa kulmaväännöissä ja maalineduspelissä mutta todella paljon korvaa tuota nopeudellaan ja kiekonkäsittelyllään. Kuitenkin puhutaan vielä poikasesta vaikka otteet onkin kovan pelimiehen luokkaa.

Ja Pavs jatkaa ilta toisensa jälkeen loistosuorituksia, toinen nollapeli viikon sisään ja prosentit senkuin paranee sekä GAA pienenee. Tänään ei pahoja paikkoja vastustajalla ollut vaan suurin osa laukauksista tuli pienistä kulmista ja suhteellisen kaukaa. Ja tuossa on koko puolustuspelin kulmakivi tällä kaudella. Sekä siinä Ramseyn peräänkuuluttamassa filosofiassa, että on hauskempaa pelata vastustajan kenttäpäädyssä kuin omassa.

Paljon on tyyli muuttunut sitten Hartleyn päivien kun itse aloin peliä kunnolla seuraamaan eikä 'vapaamatkustajia' löydy joukkueesta vaan kaikki todellakin tekevät todella kovaa töitä ja kiekko pistetään kiitämään kohti vastustajan maalia kun vähänkään on siihen mahdollisuus. Välillä notkahtaa mutta nyt on tekemisen meininki ja neljäs peräkkäinen voitto on tosiasia. Ja laukaukset Thrashersille 47-25 sekä nollapeli, voi vain kysyä, että mistäs nyt tuulee. Samalla Thrashersin maaliero siirtyi plussan puolelle ja toivottavasti siellä pysyykin.

Tampa on enään kolmen pisteen päässä joten täysin kiinniotettavissa. Seuraavaksi päivä väliä ja sen jälkeen jälleen kotikaukalossa menoa ja meininkiä. Sitten edessä onkin matkapäivä ja toivottavasti vaikka mäenlaskua sillä tie vie Coloradoon ja kalliovuorten hienoihin maisemiin Avsin vieraaksi.
 

cosape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Tuossa Thrashers-juttuja lukiessa sai muistutuksen siitä, että itseasiassa Isles sai Thrashersiä vastaan yhtä monta maalia 60 minuutissa kuin ehdottomat konfferenssien huippujoukkueet Caps, Red Wings ja Habs 180 minuutissa. Kohtuullisen kova suoritus puolustuspäässä joukkueelta, jonka päästettyjen maalien keskiarvo on kolmosen paikkeilla.
 

cosape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Viides putkeen, ensimmäisen erän tehominuutit riittivät tällä kertaa ja sitten loppupeli vähän surffailtiin ja annettiin laukoa läheltä ja kaukaa luottaen maalivahtiin. 40 torjuntaa Pavsille kertoo taas karua kieltä siitä, että kun annetaan vähän siimaa niin kaveri ainakin yrittää.

Mutta keskinkertaisellakin pelillä voitto maistuu hyvältä, mihin tuosta pääseekään kunhan peli vieläkin paranee.

Eikä jäänyt varmaankaan epäselväksi pelin kuninkaasta, Big Baff pisti maalin ja kolme syöttöä. Toisena pakkina tällä kaudella neljän pisteen peli NHLssä. Ja viidenteenkin oli parikin todella hyvää mahdollisuutta. Puolustajien pistepörssin kärkeen että heilahti ja Tobiaskin viiden kärjessä, jäätävää, suorastaa mykistävää...

Joidenkin mielestä treidin voittaa se, joka saa parhaan pelaajan mutta tällä kaudella ainakin tällä hetkellä näyttää todellakin siltä, että voi syvään kumartaa ja kiittää Kovalchukia ettei pistänyt nimeään 10 miljoonaa / kausi Thrasherssina -paperiin.
 
Viimeksi muokattu:
Viides putkeen, ensimmäisen erän tehominuutit riittivät tällä kertaa ja sitten loppupeli vähän surffailtiin ja annettiin laukoa läheltä ja kaukaa luottaen maalivahtiin. 40 torjuntaa Pavsille kertoo taas karua kieltä siitä, että kun annetaan vähän siimaa niin kaveri ainakin yrittää.

Eikä jäänyt varmaankaan epäselväksi pelin kuninkaasta, Big Baff pisti maalin ja kolme syöttöä. Puolustajien pistepörssin kärkeen että heilahti ja Tobiaskin viiden kärjessä, jäätävää, suorastaa mykistävää...
Ensimmäisessä erässä Bruins oli todella vaisu, toisen erän ensimmäinen puolikas oli melko tasainen, toinen puolikas Bostonin myllytystä ja kolmas meni sitten siinä luistellessa ja kaikki kuusi pistettä etukäteen suhteellisen haastavan näköiseltä viikolta. Erityisesti tuossa Bostonin hallitessa peliä ja luodessa hienoja kuvioita meidän puolustus-alueella toisen erän toisella kympillä Pavelec joutui huhkimaan noiden vetojen kanssa.

Ja vaikka nyt Bufflin menikin sen Wheelerin jättämään vapaaksi johtaen takaiskuun, niin kyllä todellakin oli taas jäätävää tuo pelaaminen varsinkin hyökkäyspäässä. Erilaisia tilastoja mies tällä hetkellä tosiaan johtaa, mutta kyllä tässä pitää antaa tooooodella iso käsi myös ison miehen pienelle parille, eli Tobias Enströmille. Toby kuittannut ison tukun Byfuglienin mokia puolustuspäässä ja siinä sivussa sitten keräilee totuttuun tapaan hieman itse pisteitä ollen nytkin siellä kärkikahinoissa. Siinä on enemmän kuin hyvä parivaljakko.

Joidenkin mielestä treidin voittaa se, joka saa parhaan pelaajan mutta tällä kaudella ainakin tällä hetkellä näyttää todellakin siltä, että voi syvään kumartaa ja kiittää Kovalchukia ettei pistänyt nimeään 10 miljoonaa / kausi Thrasherssina -paperiin.
En ennen treidiä olisi halunnut tuollaisia summia pitkälle tulevaisuuteen maksaa ja vaikuttaa kyllä siltä, että organisaation kannalta tuo oli hieno ratkaisu.

Jonkin aikaa se kesti, mutta nyt näyttäisi siltä, että askelia otetaan eteenpäin.

Ps. Ovathan varmasti kaikki noita Craig Ramseyn haastatteluja otteluiden jälkeen katsoneet? Kannattaisi ainakin, sen verran mukavaa/mielenkiintoista kuunneltavaa vaihteeksi nuokin.
 

Kovy#17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Atlanta Thrashers & Winnipeg Jets
Joidenkin mielestä treidin voittaa se, joka saa parhaan pelaajan mutta tällä kaudella ainakin tällä hetkellä näyttää todellakin siltä, että voi syvään kumartaa ja kiittää Kovalchukia ettei pistänyt nimeään 10 miljoonaa / kausi Thrasherssina -paperiin.

Allekirjoitan tämän, varsinkin mikäli meno jatkuu samanlaisena. Nimittäin sen verran upeasti Thrashers on viime aikoina pelannut. Kaikkein vaikuttavimmalta tuntuu tuo voittoputken aikainen huima maaliero 19-3.

Mikäli Kovalchuk olisi tuon tarjouksen hyväksynyt, ei Thrashersissa olisi Oduyaa ja Bergforsia. Myös Cormier kuuluisi edelleen Devilsille ja uskallan veikata, että Cormier nähdään vielä tällä kaudella NHL:ssä. Tuosta treidistä saatiin myös Devilsin ykköskiekan varaus, joka käytettiin puolestaan kesällä suurkaussa Chicagon kanssa. Olisikohan kauppa syntynyt ilman tuota varausta tai olisikohan Thrashers lähtenyt tuohon kauppaan mikäli Kovalchuk olisi pysynyt Atlantassa? Sopel, Eager & Buff maksaa Thrashersille noin 6 miljoonaa, joten tuskinpa Atlantalla olisi ollut varaa sekä Ilyaan että kyseiseen trioon kokonaisuudessaan. Puhumattakaan siitä, että tämän lisäksi olisi Ladd vielä tuotu Atlantaan. Nämä nyt ovat vain arvailuja, mutta tällä hetkellä näyttää siltä ettei Kovalchukin lähtö ole ollut ensinkään huono asia - päinvastoin. Bergfors on muuten Atlantassa iskenyt tällä kaudella tehot 6+10 (+/- 0), kun Ilya Devilsissä 4+6 (-11) ;) Ja olemme saaneet Byfuglienin pyörittämään ylivoimaa viivaan ja sanoisin, että yhtä kova pelote Buff on viivassa kuin Ilya. Maaleja on myös tehty, vaikka Kovy & Afinogenov kaksikko ei ole niitä enää häärimässä.

Toivottavasti Colorado kaatuu, jotta Thrashers pääsisi kirjaamaan uutta seurahistoriaa pisimmän voittoputken muodossa.
 

anatsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Kyllä, allekirjoitan Kovy#17:n tekstin, että ilman kauppaa ei tällaista joukkuetta olisi kasattu, ei millään.

Kovalchuk on silti ja tulee varmasti aina olemaan yksi minun idoleistani ja kohteistani, miksi jääkiekko edes kiinnostaa. Kovalchukilla on kaikki taito tallella, se vain pitäisi nyt jollain tapaa kaivaa esiin. New Jerseyssä Kovalchuk pelaa oikeastaan ensimmäistä kertaa roolipelaajan roolia. Hänelläkin on tietty sapluuna, jota pitää noudattaa. Atlantassa tätä rasitetta ei ollut, vaan taiteilijan annettiin olla taitelija. Jokainen, jolla on vähänkin sellainen sielu, joka vaatii vapautta ilmaista itseään tietää, että jos se vapaus viedään pois, viedään oikeastaan tila hengittää.

Itselläni on vähän samankaltaisia piirteitä välillä. Tietenkään ei ole paras tapa ottaa esimerkkiä omasta itsestään, kun on kuitenkin vähän eri maailmoista ja peleistä kysymys, mutta ihmismieli ei varmaan paljoa muutu. Voin siis hyvin ymmärtää Kovya, jos ei nyt jostain syystä kulje. Kyllä minuakin vituttaa, jos valmentaja tulee huutamaan, että nyt se kiekon riplaaminen pois, vaikka tekisikin maaleja. (Saa nauraa. Heh, heh. Taas se anatsu selittelee siellä lapsuuksia. No anteeksi, etten kertonut tässä vaiheessa rekursiivisista lukujonoista.) Sen huudon jälkeen ollaankin yhtäkkiä taas alemmissa kentissä jne. Sellainen valmentaja on mielestäni pahasti jäännyt ajastaan. Valmennuksen pitää olla pelaajalähtöistä. Jos joku on taitelija, niin hän on sitten taitelija piste. Siitä ei ole kahta sanaa, eikö Kovalchuk olisi. Tosin Kovalchukin puolustuspään pelistä oli viitteitä New Jerseyssä viime kauden lopulla, mutta ei se sisäinen taitelija mihinkään katoa. Kommentti "Minulla on 15 vuotta vielä aikaa" (tjsp.), kuvaa hyvin Kovalchukia. Ei paljoa huolehdita turhista, vaan nautitaan hommasta. En sitä väitä, etteikö Kovalchukiakin vituta tällä hetkellä hänen alisuorittamisensa, mutta ymmärrän hyvin jos ei kulje. Siinä asiassa suuntaisin sormeni Devilsin valmennukseen ja kysyn, että ymmäretäänkö siellä tarpeeksi Kovalchukia? Otetaanko mieheltä ilo ja halu pelata pois? Devilsin tämän kauden otteista en tiedä tarpeeksi, jotta kykenisin itse vastamaan 100% varmuudella noihin kysymyksiin, mutta kuka pystyy, voisi vastata. Vähän tuollainen "turhan rajoittamisen" tunne on kuitenkin persiissä tällä suunnalla.

Hienosti kulkee tällä hetkellä. Joukkue voittaa ja banjot soi. Tiistaiyönä kaatuu Colorado. Luotto siihen on kova. Samalla draivilla ja mentaliteetillä jatketaan vain. Nyt on saatu kaasu pohjaan ja itseluottamus kuntoon, joten miksei annettaisi palaa, kun rauta on kuumaa? Nyt on tilaisuus täräyttää Atlanta playoffkartalle. Ensimmäinen playoffvottokaan ei todellakaan olisi mahdotonta näillä otteilla.

Tuossa Kovy#17 luetteli tulleita pelaajia ja sanon jotain lässynlässyä heistäkin. Byfuglien on mahtavassa kunnossa. En minäkään olisi uskonut, että siirtyminen pakiksi kävisi näin hyvin. Ladd, kapteeni, tarvitseeko muuta sanoa? Mies on arvokas pelaaja joukkueelle. Eager, yksi parhaista rikkovan roolin pelaajista. Oduya, tärkeä peruspakki, kuten myös Sopel. Bergfors, hieno nuori kaveri, jolla varmasti valoisa tulevaisuus. Lisäksi farmissa odottavat Cormier ja Aliu. Hyvin on Atlantalla pullat uunissa tällä hetkellä. On mahtavia nuoria miehiä, kuten Kane, Bogosian ja Burmistrov.

En ole suruissani siitä, ettei Kovalchuk pelaa Atlantassa. Halusin vain tukea miestä, kun vähän jokainen tuntuu haukkuvan häntä. Lisäksi olen aivan mahdottoman onnellinen, että Kari Lehtonen pelaa elämänsä kautta. Kyllä Lehtoselle jo kaivattiinkin sitä onnistumista.

Niin ja sana draftista, kun se nyt kiinnostaa aina. Minä olisin kiinnostunut tästä "köyhän miehen Burmistrovista" Vladislav Namestnikovista. Iss ranking on 20 tällä hetkellä. Aika hyvä haku olisi mielestäni tuolloin. Jotenkin tulee Burmistrov tästä mieleen:

Eliteprospects kirjoitti:
A very skilled offensive center. A reliable finisher. A good passer and playmaker. An excellent skater. Takes advantage of open space very well. Needs to gain strength. (Matias Strozyk)

Ei mulla muuta. Jatkakaa.
 

Kovy#17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Atlanta Thrashers & Winnipeg Jets
Kovalchuk on silti ja tulee varmasti aina olemaan yksi minun idoleistani ja kohteistani, miksi jääkiekko edes kiinnostaa. Kovalchukilla on kaikki taito tallella, se vain pitäisi nyt jollain tapaa kaivaa esiin. New Jerseyssä Kovalchuk pelaa oikeastaan ensimmäistä kertaa roolipelaajan roolia. Hänelläkin on tietty sapluuna, jota pitää noudattaa. Atlantassa tätä rasitetta ei ollut, vaan taiteilijan annettiin olla taitelija. Jokainen, jolla on vähänkin sellainen sielu, joka vaatii vapautta ilmaista itseään tietää, että jos se vapaus viedään pois, viedään oikeastaan tila hengittää.

Atlantassa miehellä oli tosiaan vapautta ehkä liikaakin. Ilya sai lähes tulkoon seilailla vastustajan sinisellä niin paljon kuin sielu sieti. Ei puolustuspelaaminen pahemmin kiinnostanut, etenkään uran alkuaikoina. Ehkä viimeisimpinä Thrashers-vuosina tuokin osio hiukan koheni, kun Ilya otti enemmän kokonaisvaltaisempaa vastuuta ja nimettiin vielä kapteeniksi. Devils pelaa käsitykseni mukaan puolustusvoittoisempaa kiekkoa verrattuna siihen systeemiin, mikä vallitsi Atlantassa Ilyan aikana. Kyllä ne Kovalchukin tehot sieltä vielä todennäköisesti tulevat. Ja onhan Kovyn vaisuuteen toki vaikuttamassa myös koko joukkueen surkea kauden alku.

Itse toki arvostan edelleen Kovalchukia, kuten anatsukin. Kovy antoi organisaatiolle paljon, mutta organisaatio ei puolestaan Waddellin johdolla pystynyt rakentamaan voittavaa joukkuetta hänen ympärilleen. Fanitus lässähti joka tapauksessa seuravaihdon myötä, vaikka Kovalchuk on yhä yksi huikeimmista ja luontaisimmista maalintekijöistä.
 

anatsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Tim Stapletonin kanssa on nyt sitten sopimus tehty. Ihmettelin miksei jo kesällä, kun Dudley kerran miestä kehui jo silloin.

Cormier aloittaa tänään kautensa Wolvesissa.

Kovy#17 kirjoitti:
Kyllä ne Kovalchukin tehot sieltä vielä todennäköisesti tulevat. Ja onhan Kovyn vaisuuteen toki vaikuttamassa myös koko joukkueen surkea kauden alku.

Juu, nämä asiat korreloituvat molemminpäin. Kovalchuk ei parhaimmassa vireessä -> joukkue ei menesty parhaalla tavalla ja joukkue kyntää -> Kovalchukin peli ei toimi. Väittäisin kuitenkin, että suurin syy Kovalchukin hiljaiseloon on se, että mies joutuu noudattamaan nyt pelisysteemi, eikä hänellä ole niin paljoa vapauksia.

E. Stapletonin soppari kaksivuotinen. Tämä kausi kaksisuuntainen, ensi kaudella yksisuuntainen. Dudley olisi halunnut sainata miehen heti, kun viime kausi oli ohitse, mutta mies halusi yksisuuntaisen sopimuksen, johon ei oltu valmiita seuran taholta.
 
Viimeksi muokattu:
Jatkoilla meille siis 3-2. Vähän huonommallakin pelillä pisteet, mutta niin hyvät joukkueet usein tekevätkin.

Ensimmäinen erä kuulemien mukaan meidän hallintaa ja hyvää peliä, jonka jälkeen sitten toinen olikin sitten huonompi ja Pavelec kuulema piti mukana. Kolmannen erän sentään ehdin katsella ja olihan se pääosin Coloradon hallintaa, jonka kapellimestarina maalinkin tehnyt Matt Duchene. Onneksi meillä on (omasta mielestä) Kovyakin pelottavampi viivapelote Dustin Byfuglien, ketä tasoitti pelin sen jälkeen, kun Colorado oli noussut kahdella kolmannen erän maalilla johtoon. Ensin laukoo Coloradon pelaajaan päin, jonka jälkeen muut vuorien miehet eivät enää uskalla tulla eteen ja Dustin pistää verkot tötterölle. Sitten jatkoilla oma Stewarttimme, Anthony, kiertää maalin, kääntää nopeasti maalia kohti ja pistää jäitä pitkin ohi Budajin. Vielä pari ranskalaista:

- Voittoja ollaan otettu kuusi peräkkäistä ja tällä ollaan tasoissa organisaation putken kanssa.
- Buff 10. maalillaan tasoissa tämän joukkueen puolustajien yhden kauden maaliennätyksen kanssa tasoissa jo 25. matsissa.
- Pavelec nyt jo toisena niin torjuntaprosenteissa (94.8), että maalikeskiarvoissa/60min (1.65).
- Kane sai ikävästi Enströmin laukauksen jalkaansa ja vaikutti tekevän kipeää. Ei tietoa kuitenkaan siitä, että onko mitään sen pahempaa... toivottavasti ei.
- Buffin ja Pavelecin lisäksi Sopelille propsit tärkeissä alivoimissa, esimerkiksi kolmannen viimeisen ja jatkoajan ensimmäisen minuutin aikana monta tärkeää purkua.

Seuraavaksi sitten seitsemän ottelun voittoputkessa oleva Penguins ja tästä on parannettava, jotta pisteistä voitaisiin realistisesti taistella.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Buff on kyllä iskenyt tällä kaudella hirveät tehot. Seuran vaihto ja paluu "väärälle" paikalle takaisin pakiksi ovat näyttäneet nostavan Buffin täysin uudelle tasolle. Tosin playoffien perusteella Byfuglienilta voi odottaa juurikin tämän kaltaisia tehoja. Jos ja kun kausi jatkuu samalla tavalla Buffin palkka varmasti räjähtää kattoon ensi kesänä. Toivottavasti Atlantassa pystytään tekemään RFA statuksen kesällä saavan Buffin kanssa jatko älytöntä ylipalkkausta. Olisi valitettavaa, jos Buff pelaisi Atlantassa pari kautta ja nousisi lopullisesti tähtikartalle, jonka jälkeen seuraisi Heatlyn, Hossan ja Kovalchukin reittiä ulos seurasta.
 

Sambody

Jäsen
Toivottavasti Atlantassa pystytään tekemään RFA statuksen kesällä saavan Buffin kanssa jatko älytöntä ylipalkkausta.

Eikös Atlantassa koiteta saada väkeä hallin lehtereille markkinoimalla peliä tavallista enemmän näillä mustilla staroilla Big Buffilla ja Evander Kanella? Tätä vasten uskon, että Bafflin saa jatkosopimusneuvotteluihin varsin mehukkaat lähtökohdat varsinkin, jos jatkaa nykyisen kaltaista tehoiluaan koko kauden. Tästä syystä myös uskon, että Dudley ja Waddell haluavat pitää Byfuglienin Atlantassa vaikka sitten vähän yläkanttiin maksamalla.
 

anatsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Eikös Atlantassa koiteta saada väkeä hallin lehtereille markkinoimalla peliä tavallista enemmän näillä mustilla staroilla Big Buffilla ja Evander Kanella?

Niin, tuskinpa on sattumaa. Joku kerta muistaakseni markkinoitiin pelejä tyyliin "black friday" tai jotain.

Tässä artikkeli isosta miehestä ja tässä NHL On The Fly:ssa käyty keskustelu.

Paras kuti viivasta tällä hetkellä, kuten edellä kirjoittaneet ovat vähän vihjanneet.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Niin, tuskinpa on sattumaa. Joku kerta muistaakseni markkinoitiin pelejä tyyliin "black friday" tai jotain.

Kiitospäivän jälkeinen perjantai on "black friday" ihan kaikkialla Yhdysvalloissa. Ei sillä sen kummemmin ole tekemistä Thrashersin markkinoinnin kanssa.

Noin muuten olen sitä mieltä, että hyvin hoidetun ja menestyvän organisaation on helpompi pitää kiinni pelaajistaan kuin huonon. Näkisin, että Dudleyllä ja Ramsaylla on mahdollisuus kääntää Thrashersin kurssi Waddellin pitkäaikaisen perseilyn jälkeen. Ramsay näyttää hoitavan homman kaukalossa, Dudleyn tehtäväksi jää kaukalon ulkopuoliset asiat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös