Kauko Viisas
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
Tämä ei ole helppo rasti, koska poliitikko on poliitikko ja suhtaudun heihin kaikkiin suurella varauksella (ideologia, opportunismi jne.), mutta pidättäydyn @nummenkallio n luokitteluun samalla todeten, että aikaa on kulunut lähes viisi vuotta ja muutoksia politiikan kentällä on tapahtunut. Koska minulle on mahdotonta löytää (enää) kaikista puolueista arvostettavia poliitikkoja, luettelen vain ne joita arvostan puolueesta riippumatta.
Lähdetään ääristä kohti keskustaa:
Anna Kontula - tunnustautunut kommunisti, joka kulkee omia polkujaan vaikka risteäisikin kanssa-ajattelijoiden puhumattakaan muiden ajatusten kanssa. Itsenäinen ajattelija, joka kykenee asialliseen keskusteluun asiallisen keskustelijan kanssa.
Jussi Halla-Aho - tunnustautunut maahanmuuttokriittinen ajattelija, joka rohkeasti tuo omia ajatuksiaan esiin (tässä täytyy kyllä unohtaa nuoruuden "kiihkoilu"). Analyyttinen ja mielestäni oikealla asialla - se, että seuraajina on myös tolkutonta väkeä, ei poista hänen faktapohjaista argumentointia.
Päivi Räsänen - tunnustautunut kristillinen, joka rohkeasti puolustaa omaa uskoaan ja käsityksiään. Hänelle vaikeana aikana uskoo asiaansa eikä luovu uskostaan.
Sari Essayah: Osoittanut asiaosaamista ja perehtyneisyyttä, maltillisuutta ja toisaalta kriittistä, mutta asiallista suhtautumista hänelle epämiellyttäviäkin asioita kohtaan. Saatan olla täysin väärässä, mutta yksi rehellisimmistä asiapoliitikoista tänä päivänä.
Elina Lepomäki - Taloustietäjä, rohkea visiönääri, joka on erinäisistä syistä ollut kokoomuksen dispossa. Tuo rohkeasti esille ajatuksiaan, vaikka onkin ollut altavastaajana.
Ben Zyskowicz - minäkään en tiedä menikö nimi vieläkään oikein, mutta oikein hän mielestäni ajattelee useista tärkesitä asioista ja tuo ne tarvittaessa esille kiihkoilematta.
Antti Kaikkonen - rauhallinen asiapoliitikko, asiat ovat tärkeämpiä kuin ideologia. Miellyttävä tapa tuoda asiansa (toki myös itsensä) esille ilman ylimääräistä.
Ja totta kai
Paavo Väyrynen - opportunismin kruunaamaton kuningas, itsekeskeisyyden ilmentymä, mutta äärettömän viihdyttävä henkilö. Nykyään voi jo arvostaa moista meininkiä.
Lähdetään ääristä kohti keskustaa:
Anna Kontula - tunnustautunut kommunisti, joka kulkee omia polkujaan vaikka risteäisikin kanssa-ajattelijoiden puhumattakaan muiden ajatusten kanssa. Itsenäinen ajattelija, joka kykenee asialliseen keskusteluun asiallisen keskustelijan kanssa.
Jussi Halla-Aho - tunnustautunut maahanmuuttokriittinen ajattelija, joka rohkeasti tuo omia ajatuksiaan esiin (tässä täytyy kyllä unohtaa nuoruuden "kiihkoilu"). Analyyttinen ja mielestäni oikealla asialla - se, että seuraajina on myös tolkutonta väkeä, ei poista hänen faktapohjaista argumentointia.
Päivi Räsänen - tunnustautunut kristillinen, joka rohkeasti puolustaa omaa uskoaan ja käsityksiään. Hänelle vaikeana aikana uskoo asiaansa eikä luovu uskostaan.
Sari Essayah: Osoittanut asiaosaamista ja perehtyneisyyttä, maltillisuutta ja toisaalta kriittistä, mutta asiallista suhtautumista hänelle epämiellyttäviäkin asioita kohtaan. Saatan olla täysin väärässä, mutta yksi rehellisimmistä asiapoliitikoista tänä päivänä.
Elina Lepomäki - Taloustietäjä, rohkea visiönääri, joka on erinäisistä syistä ollut kokoomuksen dispossa. Tuo rohkeasti esille ajatuksiaan, vaikka onkin ollut altavastaajana.
Ben Zyskowicz - minäkään en tiedä menikö nimi vieläkään oikein, mutta oikein hän mielestäni ajattelee useista tärkesitä asioista ja tuo ne tarvittaessa esille kiihkoilematta.
Antti Kaikkonen - rauhallinen asiapoliitikko, asiat ovat tärkeämpiä kuin ideologia. Miellyttävä tapa tuoda asiansa (toki myös itsensä) esille ilman ylimääräistä.
Ja totta kai
Paavo Väyrynen - opportunismin kruunaamaton kuningas, itsekeskeisyyden ilmentymä, mutta äärettömän viihdyttävä henkilö. Nykyään voi jo arvostaa moista meininkiä.